Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Toverivirkamiehet saadaan työllistettyä kun järjestelmä on mahdollisimman työlään näköinen.
Olen joskus viisastellut: että jos virkamiehet pannann virastoon jonka tehtävä on vähentää byrogratiaa, saadaan aikaan ehdotus että entisten lisäksi on palkattava kolminkertainen määrä virkamiehiä valvomaan näitä edellisiä byrograateja. Sitten taas tutkitaan ja keksitään että tarvitaan vielä valvonta osastoa valvova ylivirkamies ja näitäkin se kolminkertainen määrrä. Eli kiitos Lipposen hallitus ja sosialisti vasurit
Näin Kokoomus toteuttaa vaalilupauksiaan... Kepu se vaan hoitelee sokerin ja 141:n torjuntavoitot kotiin... ja eläimiähän hoidetaan hyvin... 
=
Vuodenvaihde tuo pientä helpotusta eläkeläisten, opiskelijoiden sekä yksinhuoltajien sosiaaliturvaan. Suurimmat korotukset tulevat kansaneläkeläisille. Kansaneläkkeitä nostaa noin 20 euron tasokorotus sekä 2,5 prosentin indeksikorotus. Sen lisäksi kuntakalleusluokitus poistuu. Tämä nostaa lähinnä pienillä paikkakunnilla asuvien kansaneläkeläisten tuloja, sillä he ovat aiemmin saaneet esimerkiksi helsinkiläisiä pienemmän eläkkeen. Jatkossa täysi kansaneläke on yhtä suuri asuinpaikasta riippumatta. Yksinelävän täysi kansaneläke on ensi vuonna 558 euroa ja avio- tai avoliitossa elävän 495 euroa kuussa.
Yksinhuoltajille tulee vuodenvaihteen jälkeen kympin korotus lapsilisiin. Työttömän peruspäiväraha ja työmarkkinatuki nousevat molemmat noin 60 sentillä, eli ne ovat jatkossa 24,51 euroa päivältä. Myös työttömyysturvaan liittyvät lapsikorotukset nousevat. Indeksikorotukset tulevat myös Kelan maksamiin vammaisetuuksiin ja omaishoidon tukeen. Opiskelijoidenkin asema kohenee. Opiskelijat voivat ansaita ensi vuonna kolmanneksen enemmän kuin aiemmin menettämättä opintotukeaan. Pitkään jäissä ollut opintoraha nousee puolestaan elokuun alusta. Tuolloin sitä nostetaan 15 prosentilla.
Pieniä parannuksia on luvassa myös muun muassa sotainvalideille ja heidän puolisoilleen. Lievävammaisten sotainvalidien avokuntoutuspäiviä lisätään kahdeksalla eli niitä on ensi vuonna 20. Invalidien leskien kuntoutusoikeus laajenee. Myös ensi vuonna ulkomaalaiset rintamasotilaat voivat hakea reilun 400 euron rintama-avustusta. Avustus on kertakorvaus, joka maksetaan Suomen puolustusvoimien riveissä sotineille ulkomaalaisille. Hammaslääkäripalvelujen Kela-korvaukset nousevat vuoden alusta 40 prosenttiin. Kela nostaa samalla lääkeostojen omavastuuta, se on ensi vuonna 643 euroa.
Jep. kok on pitänyt kaikki vaalilupauksensa...kepu on omansa pettänyt, niinkuin kepulaisuuden syvimpään olemukseen kuuluukin.
Mitenkäs se hoitajien palkojen viisin kertaistaminen
Tälläistä tulossa seuraavaksi, uhanalaisen kesämökkiläis-torpparin suojelemiseksi suurtilallisten rälssiltä!
Helsingin Sanomat 16.12.2007, Mielipidepalsta:
Tasapuolisuus ei toteudu maankäytön säännöissä
Lakia tulisi muuttaa niin, että hakkuista tiedotettaisiin rajanaapureille samaan tapaan kuin rakennuslaissa säädetään rakentamisesta.
Ajatelkaa kesämökkiläistä, joka tulee vihellellen talven jälkeen ensimmäisen kerran kesämökilleen ja huomaa kauhukseen, että tonttia ympäröivä metsä on hakattu paljaaksi.
Lakia ei ole loukattu: metsänlainsäädännön mukaan metsänomistaja voi aloittaa hakkuut omassa metsässään ilmoittamatta tästä rajanaapureilleen. Kesämökkiläinen on täysin suojaton ja oikeudeton osapuoli. Hänelle jää vain surutyö, kun tontin metsäseinä on kaadettu ja vanha kulttuurimaisema raiskattu. Toista metsää ei tule hänen elinaikanaan.
Menetys on maisemallis-esteettis-kulttuurinen, mutta myös taloudellinen. Kukapa nyt ostaisi kesämökin hakkuuraiskion keskeltä?
Jatketaan ajatuskoetta. Kesämökkiläisemme haluaa lohdutuksekseen rakentaa uuden grillikodan tontilleen. Tätä varten hänen on kuitenkin anottava rakennuslupa ja kuultava siinä yhteydessä kaikkia rajanaapureitaan, myös kyseistä metsän hakannutta metsänomistajaa.
Grillikodan rakentaminen, kuten mikään muukaan rantarakentaminen tai kesämökin laajentaminen, eivät siis voi tulla kenellekään yllätyksenä.
Suomalaisessa yhteiskunnassa metsänomistaja on lainsäätäjän erityisessä suojeluksessa. Lainsäätäjän tarkoituksena on ollut metsätalouden raaka-aineen saannin turvaaminen, ja sillä on pitkät suomalaiseen taloushistoriaan ulottuvat juurensa.
Metsänhakkuut tulevat ja menevät "puun takaa" rajanaapureiden odottaessa kauhuissaan, mistä kulmasta metsäseinä kaatuu seuraavaksi.
Toinen esimerkki on järvisuomalainen maatalousyrittäjä. Hän haluaa laajentaa nykyistä jo kohtalaisen isoa karjaansa rakentaakseen EU:n tuella erään Suomen suurimmista navetoista.
Harppaus suurtilalliseksi on huikea, mutta niin ovat kasvavan tuotannon ympäristöriskitkin, koska tila sattuu sijaitsemaan puhtaan, kalastoltaan arvokkaan ja satojen kesämökkiläisten asuttaman järven tuntumassa.
Suojakaistoista ja muista toimenpiteistä huolimatta ovat vaarassa koko seutukunnan vesistöt pohjavesiä myöten ja tärkeä siivu satojen kesämökkiläisten elämänlaatua. Lietelannan levityksen vuoksi hajuhaitat ulottuvat neliökilometrien alueelle.
Ympäristöviranomaisen ympäristöluvassa suurnavetan riskejä ei edes yritetä kiistää. Haittojen arvioidaan olevan "kohtuullisia", mitä tällä sanalla sitten tarkoitetaankaan.
Tämä käsitys ei perustu kuitenkaan tarkkoihin tutkimukseen eikä ympäristövaikutusten arviointiin (YVA) – koska kaavoittamattomalla alueella YVA-arviointia ei tarvitse tehdä – vaan karkeaan arvioon.
Vaikutelmaksi jää, että alueelliset ympäristökeskukset myöntävät luvan näille megaluokan maatalousyrityksille lähes automaattisesti. Miten tämä ympäristölupa-automaatti on syntynyt?
Tärkein syy on se, että viranomaiset suhtautuvat tehomaatalouteen edelleen samaan tapaan kuin kansallisessa maatalouspolitiikassa pieniin perheviljelmiin.
Suhtautumisen taustalla on perimmiltään isänmaallisuuden korkea arvo. Suomalaista "talonpoikaa" on tuettava, jotta hänen tuotteensa kävisivät kaupaksi EU:n ja maailmanmarkkinoilla. Viljelijä tuottaa kotimaista ruokaa, pitää maaseudun elinvoimaisena ja takaa, että maassa on syötävää myös kriisiaikoina.
Todellisuudessa Suomen maaseuduille on ehkä parhaillaan syntymässä pieni mutta vaikutusvaltainen maatalouden suurtilallisten rälssi, joka voi laskea saavansa ympäristöluvan melkein mille tahansa hankkeelle. Varsinkaan nykyajan torppareita eli kesämökkiläisiä heidän ei tarvitse ottaa huomioon.
Mitä olisi tehtävä? Ensinnäkin maa- ja metsätalouden kehittämisen tulisi perustua yhteiskunnallisen intressiryhmän tasapuoliseen huomioon ottamiseen.
Toiseksi lakia tulisi muuttaa niin, että hakkuista tiedotettaisiin rajanaapureille samaan tapaan kuin rakennuslaissa säädetään rakentamisesta.
Emme ehdota raskaita valitusmenettelyjä ja ymmärrämme toki, että metsänomistaja hakkaa metsiään. Tiedottaminen avaisi kuitenkin mahdollisuuden neuvotella maankäytöstä metsänomistajan kanssa.
Yksi idea voisi olla maanomistajien välinen luonnonarvokauppa, jossa vaikkapa viereisen kesämökkitontin omistaja voisi lunastaa suojakaistan tontilleen maksamalla metsänomistajalle käyvän hinnan pystyyn jätetyistä puustosta. Arvelemme että halukkuutta ja kiinnostusta tällaiseen luonnonarvokauppaan olisi sekä ostajalla että myyjällä.
Kolmanneksi ympäristölupasäädöstä olisi tarkennettava ja muutettava niin, että ympäristölupa myönnettäisiin suurille maatalousyrityksille vasta ympäristövaikutusten analyysin jälkeen.
Kaavoituksella suurmaatalous tulisi pyrkiä pääsääntöisesti ohjaamaan sellaisille alueille, joissa siitä olisi mahdollisimman vähän haittaa vesistöille ja muulle luonnolle. Muuten Suomi menettää puhtaan Itämeren lisäksi loputkin puhtaista järvistään.
MATTI HEIKKILÄ
sosiaalipolitiikan dosentti
ILMO MASSA
ympäristöpolitiikan prof. (ma)
Helsinki
Loppujen lopuksi tekstiä täydentämään sopisi ytimekäs lause..
Voi perkele.
PS. Myynnissä luonnonarvoja hintaan 67000 €/hehtaari.
Kiva tietää että olen oikeassa kun sanon tontin ostajille että ei ole itselläkään tarpeeksi iso tontti
Traktorissa 120-150-200 hp ja perässä on 70 hv:n takatuupparin työkoneet.
Yhdistelmä kertoo heti, että kenellä on tullut rahapussin pohja vastaan.
Traktorin uusiminen on yllättävän kallista puuhaa.
Vaikka saisikin uuden huipputehokkaan traktorin hankittua, niin samalla pitäisi ostaa kaikki uudet koneet siihen. Seuraavaksi uudet ovet suuleihin, uudet konehallit, leveämmät tiet, suuremmat lohkot ja pinta-alaa tuplasti/triplasti. Kovin harva hyödyntää uuden traktorin tehoa.
Jos se johtuu vähän siitä että joku haluaa kehittää omaa tilaansa. Koneitten isontaminen ei oikein onnistu työkoneista aloittamalla. Vai liikkuuko 5-6 metrinen äes kunnolla 60-70 hv. Piikkilangan "kiristäjällä"? 12 motin lietevaunu 165 Ferkun perään? taitaa tulla tieliikkenne laki vähän vastaan? Tai kynnetään 50-100 hehtaaria vuodessa 2 siipisellä "fiskarsilla" 35 Ferkun voimin? Siinäkin taitaa tulla nykyään äitiä ikävä
Jos kerta raaka-aineesta on pula, eikös sitä voi vähän muutella noita suhteita. Ja annetaan itsenäisten myydä purkkimaitoa kotimaassa. Eikös Valio myy niillekin 180 miljoonaa litraa vuodessa!
Edellyttäen että kuluttajat ostavat muuta kuin Valion maitoa.
No mulla kävi mielessä että kannataisko vaikka valion, atrian ja jonkun kotimaisen leipomon perustaa oma ruokakauppa ketju? ei olisi välikäsiä, saisi vähän kilpailua vähittäiskauppaan ja olisi isojen kauppaketjujen pieni pakko luopua katteestaan tuottajan ja kuluttajan hyväksi?
Kyllähä se tietennii on niin, että kotimaan kysyntä purkkimaijjon osalta on pijettävä tyyjytettynä. Vaen se tuo tulevaisuuspekulointi, siis se että vuonna 2015 tulevakiintijöetten poestaminen. Se kun kuulemma tippauttaa maijjon tuottajahintaa 30 rosenttie, niin se on meleko tehokas investoentiin ehkäsijä.
Oon tässä viimeaekona ihan vakavasti vuntsinu oman tilan kannattavuutta maijjontuotannossa, eikä se tarvisi kovin häävi olla se kuukausipalakka josssaki muussa työssä, että korkejalaetanen saesi kantturat noutaa. Tuossa yks tuttu lopettaa vujenvaehteessa, rehulasku kun tuppaa olemaan kohta isompi ku maetotili 
Tuosta olen joskus kirjoittanut. Ei oikein ole hyvä bisnes jos tuotteen hinta tippuu 30% ja tuotantokustannukset nousee 30% samaan aikaan. jos lehmä lypsää 10t/v niin sen pitäisi samalla rehumäärällä lypsää 15-20T/v. että tulos pysyisi samana.
Jos maitojauheen teko on kannatavampaa, niin olisi kiva tietää onko se yhtiölainsäädännön mukaista myydä maitoa kaupalle halvemmalla? Osake yhtiölainsäädännössä ainakin on maininta että yritysjohdon on turvattava osakkeen omistajan etu päätöksissä
Eivät eläinlääkärit välttämättä mullinavetoissa kovin usein käy. Hyvä jos edes joka vuosi.
Kuolleet eläimet oli lypsykarjaa. Jos lypsykarjatilalla ei käy eläinlääkäri vuoteen kertaakaan, niin voi vaan kuvitella kuinka paljon siellä on kärsitty utaretulehduksista ja muista tuskista ennen nälkäkuolemaa. Etkö vieläkään näe mitään parannettavaa valvonnassa?
väärä palsta vikinällesi...
koita tekstaa elukkatohtorifoorumiin...
toki voidaan perustellusti epäillä, tokkopa ElT yhtään sen kummemmin hommia hoitaisi...
Kait tinki ymmärrät, että pitkäaikainen suonensisäisten käyttö johtaa ruumiisi hitaaseen riutumiseen ennen viimeistä armollista yliannostusta...
Minä kysyn olisiko eläinlääkärin syytä käydä kurkkaan niilläkin tiloilla, joilla ei ole käyntejä ollut aikoihin ja sinä vastaat että mene muualle vikiseen. Onko tämä nyt sitä asiallista keskustelua mitä peräänkuulutitte viimeksi?
Kaltaistesi pitää tiedustella elukkalääkärien halukkuutta ko. hommaan...
Tarkastusten lisääminen esittämälläsi tavalla kun vaatii elukkatohtorien nykyisen vapaa-ajan eliminointia...
Katsos tyttönen 
, kun omavalvontaan luotetaan monella muullakin toimialalla... ydinvoimateollisuudessa, jätteiden käsittelyssä, lastenhoidossa, terveydenhuollossa, pelastuslaitoksella jopa SaIntissä...
Pitää vain luottaa siihen, että työtänsä tekevä ihminen tekee parhaansa... jopa valvova eläinlääkärikin... 
Elukkalääkärien halukkuudesta ei ole kysymys vaan maajussien kielteisestä asenteesta tarkastuksiin. En muuten tunne yhtään maitotilaa, joka sinnittelee ilman eläinlääkärin palveluja vuoden päivät, kyllä sinne olis pitänyt uskaltaa mennä katsomaan hieman aiemmin missä mennään.
Ja tuosta omavalvonnasta. Katsos kun se tuolla vapaan markkinatalouden maailmassa sattuneesta syystä toimii hieman paremmin kuin teillä siellä tukiaisilla turvatussa kepulitaloudessa. Ja päiväkotiinkin pääsee vain työhönottohaastattelun kautta. Sikalaa ja navettaa pyörittään ei juuri kukaan perään kysele oletko soveltuva toimimaan eläinten parissa.
Luehan hesarin uutinen. Tila oli ilmoittanut"lopettaneensa" eläintenpidon. Ei se eläinlääkäri olisi siellä käynyt vaikka sen pitäisi käydä joka tilaalla päivittäin tarkastamassa tilanne, kun ei siellä olisi pitänyt olla eläimiä. Tämän olisi voinut joku te-kekuksen virkaintoinen tarkastaja huomata. Ainakin minua epäilyttäisi kovasti jos tilalta ei tule poisto ilmoituksia, katoaa 30 nautaa tai teurastetaan tolkuttomasti elukoita omaan käyttöön. Jokainen nautahan on rekisteröity
Tehkää samalai kun minä. Navetassa on kolme vihaista Dobermannia irti (Adolf, Heinric ja Josef). Yksi ruokintapöydällä, toinen rehuvarastossa ja kolmas navetan toimistossa. Olisin laittanut kiini, mutta kun eläinlääkäri kielsi. Ei kuulema saa olla kytkettyinä sisätiloissa. Niin ja varoitus kyltti ovella (täällä varioin minä)
Niin ja kone kanta kannataa miettiä uusittaessa että pärjää yhdellä 150 heppasella traktorilla
No pitäisin silti sitä yhden kannattavuuskerointa rajana.
Nuin äkkiä ajateltuna yhtiöittämisestä olisi hyötyä vasta kun kannatavuuskerroin on yli yhden. Silloin vasta saadaan sijoitetullepääomalle korko ja viljeliä pariskunnan palkka. Joku kirjoitti että oli neuvottu rajaksi 100000€ liikevoittoa, niin se voi pitää melko hyvin paikkansa
No kyllä sinä vastaat sillä talolla ja metsillä siltikin vaikka muut olisi yhtiön. Jos Yhtiö tekee konkan ja sen varat ei riitä niin kyllä siinä menee talo ja metsätkin. Jos ei ole paljon velkoja, tulot menoihin nähden suuret niin silloin kannataa, helpompi seurata taloutta vaatii kaksinkertaisen kirjanpidon, osan voitoista voi nostaa osinkona?(en ole ihan varma), jos maksaa itselleen verottajan mielestä oikeaa palkkaa, alv tilitettävä joka kuukausi. Se on vahan tapaus kohtainen juttu.
Sille pitäisi myydä traktori niin taksa tippuisi puoleen
Kumma tapa laskea kyllä. Jos menee töihin työntekiänä niin palkka on 10-15€/tuntipalkkana työntekiälle, siihen kunlasketaan muut kulut päälle liikutaan 20-30€/tunti. Jos otat traktorin mukaan niin palkka onkin kaikkineen 25€/tunti. Laskeskelin joskus että pelkkä traktorikustannus olisi jo 25-30€/tunti ja siihen palkka päälle eli pitäisi saada 45-60€/tunti pelkälle traktorille ja kuskille. Silloin voisi jo vähän rikastuakkin
