Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Tässä ois pieni lainaus Osmo Soinivaaran kirjasta Vauraus ja aika, joka aika hyvin tiivistää tuota marisemisen tarvetta:
"Kun kohtuullinen elintaso on saavutettu, lisävaurastuminen ei lisää keskimääräistä onnellisuutta juuri lainkaan. Läntisessä Euroopassa tuo kohtuullinen tulotaso saavutettiin tutkimusten mukaan joskus vuoden 1970 paikkeilla. Yksittäisen ihmisen vaurastuminen tuottaa hänelle itselleen lisääntyvää onnen tunnetta vain lyhyeksi aikaa, ja jos muut vaurastuvat vastaavasti, saavutettu etu jää mitättömän pieneksi. Varakkuus on nimittäin selvästi suhteellista, eli se riippuu muiden vaurauden asteesta."
Vuokrasopimukset on täälläpäin aika lyhkäsiä ja sikamiehet lyö sen 800€ pohjille ni ei siihen leikkiin kannata lähteä
Mukavasti sitten saavat kasvattaa savikkaa sun muita paskaruohoja kalleilla vuokrapelloilla 
Mitään merkitystä ei ole miten peltoja pidetään kuhan riittävästi vaan rahaa tulee vuokrana
Oon lukenut Maastullista, että sikamiehillä menee huonosti. Paljonkohan ne maksaa vuokraa sitten sikatalous lähtee taas nousuun?
Itse olen vuokrapeltoni kalkinnut ja ojinut yms. mutta mulla on ollut pitkät vuokrasopimukset ja hyvät välit pellon omistajiin.
Mutta yleiseisesti ajatellen vuokrapeltojen huonoon hoitoon luulen olevan syynä se, että maatalouden tuotto tulee pääasiassa paljosta pinta-alasta, eikä siitä mitä se tuottaa. Ja jos joutuu maksamaan mielestään riittävän paljon vuokraa, niin ei kai siinä kalkituksia enää kannata tehdä.
Toisaalta Suomessa alkaa olla sellaisia maanomistajia jotka eivät ole koskaan olleet itse maanviljelijöitä. Tilan pellot on joskus 90-luvulla EU:hun liittymisen kynnyksellä vuokrattu pois. Sitten omistus on siirtynyt seuraavalle sukupolvelle ja näille tärkeintä on se, että riittävästi vuokrarahaa siirtyy tilille so*****na päivänä. Ei siinä pellon kunnolla oo merkitystä, kun ei maanomistaja edes välttämättä tiedä missä pellot sijaitsee.
En tiedä muuta kuin ostamissani pelloissa toisessa näkyi olevan ph olevan 6,8-7,0
Tilatukioikeudet tosin varastettiin entisen pitkäaikaisen vuokraajan toimesta.
Ei kai se varastamista ole jos pitää omat oikeudet?
En tiedä onko se demarien virallinen linjaus, mutta ainakin jossain yleisöosastokirjoituksissa on kyseistä asiaa käsitelty. Eli sitä että maatalouslomitus pitäisi lopettaa.
Mutta itse Maa- ja metsätalousministeriön menoja kyseinen toimenpide ei vähennä, koska Maatalouslomitus kuuluu Sosiaali- ja Terveyministeriön piiriin.
Tuohon näennäisviljelyn podintaan pitäs avata oma ketju, joten en siihen enää kommentoi.
Mutta jos pohtii tuota kehysriihiteemaa, niin Valtiosihteeri Raimo Sailaksen mukaan sopeuttamistarve 5 miljardia, joista puolet olisi menoleikkauksia ja puolet veronkiristyksiä. Valtion budjetin menot vuodelle 2012 olivat 52 miljardia, joista 2 miljardia on korkomenoja. Niitä on ilmeisesti vaikea leikata. Näin ollen leikkaustarve olisi 2,5 miljardia 50 miljardista olisi prosentteina n. 5%
Kysymys onkin pitääkö maatalouden osallistua tuolla 5 prosentin osuudella menoleikkauksiin, vai onko perusteita pienempään osuuteen vai onko maataloudesta vara leikata enemmän. Maa- ja metsätalousministeriön osuuus budjetista on 2,7 miljardia, joten juustohöylämallin leikkaustarve olisi 135 miljoonaa.
Ainahan sitä haukutaan narisijaksi, joka nostaa jonkun epäkohdan esille. Mutta avasin ketjun käsittelemään sitä mitä maataloustukia Kataisen hallitus aikoo leikata. Itse kuitenkin uskon tässä tapauksessa Kataisen sanoja, kun hän sanoo että kaikki joutuvat budjettivajeen maksumiehiksi. En vain jaksa uskoa että sixpack-hallitus jättäisi maatalouden leikkauksien ulkopuolelle.
Ja kun todennäköisesti leikataan, niin eikö leikkauksien pitäisi koskea ns. näennäisviljelyn tukemista tai aikaisemmin kuvaamaa pellon omistamisen tukemista, joka mielestäni on tukikeplottelua parhaimmillaan. Itse olen ymmärtänyt että maataloustukien ensisijainen tarkoitus on tukea maatalouden kannattavuutta ja ympäristöasioiden huomioimista.
>Yleensä näissä viljanviljelijän tulot pääasiassa muualta kuin viljelystä
Mihin perustat yleistyksesi?Vai oletko niitä sällejä jotka ihmettelevät miksi niitä tukia muille maksetaan,kun ne vois maksaa ihan vaan pelkästään minulle.Jos niitä tuloja ei muualta tule niin niitä ei tule.Kässäätsä?
Elukoiden kanssa rypeminen on hyvin pitkälle ihan oma valinta ja järkevämpään vaihtoehtoon ajautuneiden valintojen arvosteleminen ei ole kovin mielekästä.
Mitäköhän tähän pitäs vastata....Tiedän useita tapauksia jossa sivutoiminen viljanviljelijä on huonon viljantuotannon kannattavuuden takia vaihtanut viljanviljelyn nurmituotantoon. Laajentaneet kotieläintilat lannanlevitysalan ja rehualan takia sitten tekevät pellolla työt ja pellon hallintaoikeuksien omistajat vievät tukirahat. Ei mulla ole mitään sitä vastaan jos isännät näin toimivat ja ovat tyytyväisiä. Mutta en mä ymmärrä sitä kun tuen kautta kannustetaan pellon omistamista, eikä pellon arvoa tuotantovälineenä.
Tuskin kukaan suostuisi siihen että jos käy tekemässä työt toisen puolesta mutta palkka menee sen toisen tilille.
Syy miksi avasin keskustelun tukien leikkaamisesta on se, että Katainen on kuitenkin sanonut että kaikki joutuvat osallistumaan budjettivajeen hoitamiseen, eli myös maataloudesta leikataan ja Urpilainen puhuu oikeudenmukaisuudesta. Tuo kuvailemani esimerkkini mukainen toiminta ei mielestäni ole oikeudenmukainen. Mutta tuollaiseen asiaan tuskin edes pystyy mitenkään puuttumaan, joten helpointa on leikkaukset toteuttaa käyttämällä juustohöylää tasaisesti. Itse ongelma, jos sitä siksi edes voi kutsua, korjaantuu ajan kanssa. Joko kasvinviljelyntuotannon kannattavuuden parantuessa tai kotieläintilojen vähentyessä.
Mun mielestä voitaisiin lopettaa tukien maksu tälle viime aikoina yleistyneelle peltojen hallinoimiselle. Tarkoitan sitä, että kun viime aikoina viljan viljelyn huonon tuottavuuden takia usea viljanviljelijä on laittaneet pellot nurmelle. Käytäntö on sitten se, että "viljanviljelijä" hallinnoi lohkoja ja nostaa tuet. Ja joku innokas laajentanut kotieläintilallinen pellon tarpeessa levittää lannat ja kerää sadot.
En vain ymmärrä mihin tässä mallissa tarvitaan maataloustukea. Yleensä näissä viljanviljelijän tulot pääasiassa muualta kuin viljelystä ja kotieläintilallinen viljelee peltoja ilman tukiakin.
Maaliskuussa hallitus tekee pääministeri Kataisen mukaan budjettiin miljardien arvosta lisäkiristyksiä. Kuinka paljon arvioitte olevan maatalouden leikkaukset ja mistä otetaan?
Eiköhän sen tuon ruokahuollon pysty järjestämään laitumenkin kanssa ihan järkevästi,mutta miten saa maat kestämään elukoitten alla varsinkin sateisena kesänä ja suuren lauman kanssa.Kyllä tänäkin syksynä varsinkin ruokintahäkit hukkui komiasti liejuun.
Mutta sehän oli diegon sanojen mukaan ympäristöteko, kun lehmät laiduntaa. Vaikka käytännössä kuravellissä...
öö..kuinkahan se nyt minun sanojen mukaan ympäristöteko on? Eikös maidon- ja lihantuotannon ympäristöhaittoja osoittavia tutkimuksia kritisoida nimenomaan siitä, ettei ne ota huomioon laidunnuksen positiivista vaikutusta. Nytkö "Lypsybotin" mukaan laidunnus ei enää sitä olekaan?
Tuon Maatalouslaskennan tuloksien mukaan lähes 90 lypsylehmistä pääsee laitumelle ja puolet lypsylehmistä on pihattonavetoissa. Koska käsittääkseni pihattonavetoista lehmät tuskin pääsee laitumelle, ainoastaan jaloittelutarhaan. Niin tuo laskennan tulokset ei voi mitenkään pitää paikkaansa. Se voi pitää paikkansa ainoastaan siinä tapauksessa, että pihattonavetat ja jaloittelutarhat rinnastetaan laiduntamiseen.
Kun sitten puhutaan maidon- ja lihantuotannon ympäristövaikutuksista, pidetään laiduntamista postitiivisena asiana ympäristön kannalta. Mutta ongelma tulee siitä, että laiduntaminen toteutetaan käytännössä paperilla.
Jahas...laitapa linkkiä siihen Ruotsissa tehtyyn tutkimukseen. Mistä voi päätellä että tämä tutkimus on tekastu, eikä se Ruotsalaistutkimus?
Ei mulla linkkiä ole, mutta maaseuduntulevaisuudessa siitä oli juttukin, metsälaidunnus oikein toteutettuna sitoo hiiltä enempi kuin lehmät sitä vapauttaa.
Aika teoreettinen termi tuo "metsälaidunnus oikein toteutettuna". Kuinkahan monella karjatilalla sitä toteutetaan?
MT 16.12.2011 kirjoitti, että maatalouslaskennan tuloksien perusteella 90 prosenttia lehmistä pääsee laiduntamaan. Hyvä juttu, jos näin on. Mutta hieman epäilen tulosta. Todennäköisesti laskenta on suoritettu lomakkeella jos laiduntamiseksi lasketaan myös vaihtoehdot; olen joskus laiduntanut, olen aikonut laiduntaa ja onhan se käynyt mielessä.
Omalla kylälläni on kymmenkunta parsinavettamaitotilaa, joissa puolella ei ole vuosikausiin mikään eläin päässyt laiduntamaan. Ja sillä toisella puolellakin osalla tiloista laidunnus rajoittuu lähinnä nuorkarjaan.
Ilmeisesti kylän tilat kuuluvat pääsääntöisesti siihen 10 prosenttiin, joka ei laidunna.Mikä sinällään on hauska sattuma!
