Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Taitaa vaan ensi vuonna tuohon viljelysuunnitelmaan joutuun tekemään muutoksia. Ensi vuonna tuon kyseisen kompinaation määrä rajoitetaan 50 prosenttiin.
Onko näin
[/quote]
Ainakin proagrian jäsenlehden mukaan asia olisi näin.
Lhp max 15%
Kesanto+lhp max 25%
Vln+kesanto+lhp max 50%
Tuottavin viljelytapa on viime vuosina ollut 15% LHP, 35% kesanto, 50% viherlannoitusnurmea.
Taitaa vaan ensi vuonna tuohon viljelysuunnitelmaan joutuun tekemään muutoksia. Ensi vuonna tuon kyseisen kompinaation määrä rajoitetaan 50 prosenttiin.
Tänään tuli postissa proagrian Itua-lehti. Tuomisen Veikon arvio ensi vuoden tuista olisi että c-alueen viljan viljelyn tuet vähenisi kasvinviljelytiloilla 38 euroa, kotieläintiloilla 72 euroa.
Jos taas vertaa viime vuonna samaisessa lehdessä julkaistuun taulukkoon niin pudotus vuoden 2014 tasosta olisi, kasvinviljelytiloilla 72 euroa, kotieläintiloilla 112 euroa.
Mutta monimuotoisuuspeltojen ja kesannoinnin tuki nousee.
Tänään tuli postissa proagrian Itua-lehti. Tuomisen Veikon arvio ensi vuoden tuista olisi että c-alueen viljan viljelyn tuet vähenisi kasvinviljelytiloilla 38 euroa, kotieläintiloilla 72 euroa.
45 tonnia kauraa Agrimarketiin hinta, kun siitä on vähennetty rahti ja muut asianmukaiset vähennykset, 75 €/tn
Kysymys oli ilmeisesti epäselvä, mutta mikä on viljan tonnihinta mistä satovahinkokorvaus määritellään. Satotaso määritellään viiden vuoden keskisadosta, mutta onko hinta/kg määritystapa sama?
Mikä on viljan, esim kauran hinta kun määritellään satovahinkokorvausta?
Mistä kyseisen tiedon löytää, ainakaan mavin sivuilta en löytänyt.
Tässä kuluttajaviraston käsitys ko. asiasta. Suora lainaus sivustolta:
"Milloin kuluttajalta voidaan vaatia laskutuslisää ja paljonko?
Laskutuslisä on ikään kuin palvelumaksua siitä, että elinkeinonharjoittaja laskuttaa kuluttajaa tuotteesta tai palveluksesta. Jos kuluttaja voi valita maksaako käteisellä vai laskulla, elinkeinonharjoittaja voi periä laskutuslisää laskun kirjoittamisesta ja lähettämisestä. Laskutuslisän on oltava kohtuullinen ja sen on perustuttava todellisiin kustannuksiin. Lisäksi kuluttajalle on etukäteen kerrottava laskutuslisästä. Jos laskulla maksaminen on ainoa tapa maksaa tuote tai palvelu, ei laskutuslisää kuitenkaan saa periä."
No onkos nokialla samalista puhelinta kuin samsungin iskunkestävä ja vedenkestävä?
+ että akku kestää ja jolla VOI MYÖS SOITTAA/VASTAANOTTAA puheluita 
En tunne Nokian kuin Samsungin mallistoa eli en osaa vastata kysymyksiin. Tuo iskun- ja vedenkestävyys on muutenkin vähän suhteelista, sillä sehän riippuu aika paljon iskun kovuudesta ja siitä kuinka kauan puhelin siellä vedessä on. Ja ainakin tuolla Nokialaisella mikä itselläni on, pystyy soittamaan ja vastaanottamaan puheluita.
Mutta enemmän mä kiinnitin huomiota tuossa linkittämässäni jutussa siihen, miltä asia näyttää. En siihen kumpi tai
mikä puhelimista on paras. Aika harva pystyy eri puhelimia puolueettomasti testaamaan.
Nostan tämän vanhan ketjun ylös, kun en ole vielä päättänyt mitä lietelantalalla teen. Uusia ehdotuksia otetaan edelleen vastaan.
Siis fosforitasojen nousua oli tapahtunut kaikissa näytteissä.
Tämä yksi lohko jonka fosforitaso oli noussut 24 -->31, sen ph muutos 5,8 -->5,6. Fosforia ei sinne ole laitettu koska fosforitaso on ollut korkea. Näytteen otossa ei pitäisi olla syy, sillä osanäytteitä otin reilusti, varmaan 10-20 lohkoa kohden.
Mistä johtuu fosforitasojen nouseminen verrattuna vuoden 2007 näytteisiin?
Lannoituksessa on tapahtunut muutoksia joiden pitäisivät vähentää fosforitasoja. Karjanlannan levitys lopetettu koska eläimiä ei tilalla enää ole. Teollisten lannotteiden käyttöä on vähennetty, kiitos korkean hinnan. Pellot ovat kuitenkin olleet kaikki viljelyksessä.
Paras esimerkki tulosten ihmeellisyydestä on lohko, jota olen korkean fosforipitoisuuden takia lannoittanut pelkästään NK-lannalla. 2007 fosfori taso oli 24 ja nyt 31!!
Johtuuko ero laboratoriosta, viimeksi näytteet menivät Hortilabille, nyt Viljavuuspalveluun? Vai onko vaikutusta sillä, että näytelaatikko seisoa kuukauden paikallisessa Agrimarketissa odottamassa toimitusta?
Helsinkiläiset voisivat näyttää esimerkkiä ja tehdä metropolistaan täysin uusiutuvaan energiaan perustuva kaupunki. Aurinkopaneleilla ja tuulivoimalla vaan energiavarastot täyteen. Tuon mallin voisi levittää sitten muihin isoihin kaupunkeihin. Näin saataisiin Suomen hiilidioksidi päästöt tasapainoon, kun suurin osa ihmisistä kuitenkin tulevaisuudessa elää kaupungeissa.
Mites puit kun puimuri on rikki. Viimeiseen 11 kuukauteen siinä ei oo ollut mitään vikaa, mutta nyt juuri hajosi.
