Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Meneekö nuo tukien numerot juoksevassa järjestyksessä?
Seuraavaksi pitäisikin tulla tukinumero 429, jolla korvataan kriisituen huonosti sijoittaneille heidän tappiot!
CAP-tuki = tilatuki= kokonaan EU:n rahoittama
Ympäristö- ja LFA-tuki=osittain EU:n rahoittamia
Pohjoinentuki,141,ympin ja lfan lisäosat = kansallisesti rahoitetut
Eiköhän tärkeintä oo se, että valmistautuu itse siihen luopumiseen. On se sitten sukupolvenvaihdos tai tosiasia ettei jatkajaa ole.
MT kirjoitti eilen Saksan ja Ranskan ottaneen varaslähdön koskien vuoden 2013 CAP-tukiuudistusta. Eräs maatalouspolitiikan "asiantuntija"on sanonut että EU:n maatalouspolitiikan muutokset perustuu siihen, mistä Ranska suostuu luopumaan ja minkä Saksa suostuu maksamaan.
Minkälaisia odotuksia tai pelkoja on kyseistä reformia kohtaan?
Ja tuoreemmasta tapauksena, kyselin eräältä juuri tilastaan luopuneelta vanhalta isännältä kuinka paljon hän töihin osallistuu. Vastaus oli, että tarvittaessa auttelen. No viime kesän rehunpaalauksesta taisi vanha isäntä hoitaa lähemmäs 100%.
Joskus mietin kuinka paljon vanhan isännän ja emännän työpanoksella on vaikutusta tilan kannattavuuteen?
Eikös se ole vähän niinkuin vanhan isännän oma asia, mitä vapaa-ajallaan tekee 
?
Jokaisen oma asiahan se on mitä eläkepäivät viettää. Mietin vain otetaanko sukupolvenvaihdosta suunniteltaessa huomioon vanhan isännän ja emännän roolia?
On kuitenkin aika eri tilanne jos vanhukset osallistuu tilan töihin ruokapalkalla tai vaihtoehtoisesti vanhukset viettävät aikansa vaikka golfkentällä tai marttakerhossa.
Jos esim. kymmenen vuotta täytyisi pitää palkattua työvoimaa niin se on aikamoinen menoerä.
Nyt jo vaikeuksissa vaikka viljan hinnan nousun vaikutus rehukustannuksiin on vielä edessä. Jatkosssa tulee sitten korkojen nousu, maitokiintiön poistuminen, Eu:n maatalousuudistus jne...
dingo on pihal ko lumiukko ei tuotannon lopettanut viiden lehmän pököpää tiedä et n 30c/l paljoa katetta jää.
Oli noita lypsylehmiä sentään parikymmentä, kun maidontuotannon lopetin. Kommentin tarkoitus ei sitä paitsi ollut ilkkua vaikeuksissa oleville, vaan lähinnä ihmettelin tilannetta..
Ja tuoreempana tapauksena, kyselin eräältä juuri tilastaan luopuneelta vanhalta isännältä kuinka paljon hän töihin osallistuu. Vastaus oli, että tarvittaessa auttelen. No viime kesän rehunpaalauksesta taisi vanha isäntä hoitaa lähemmäs 100%.
Joskus mietin kuinka paljon vanhan isännän ja emännän työpanoksella on vaikutusta tilan kannattavuuteen?
Tiedän sukupolvenvaihdoksen jossa ensimmäiset 10 vuotta meni siten, että vanha isäntä ja emäntä hoiti lehmien lypsyn ja hoidon sekä enimmät peltotyöt. "Nuori emäntä" hoiti lapsia ja "nuori isäntä" työllisti itsensä tilan ulkopuolella.
Pohjanmaalla onkin sanonta, että maatila toimii jos seuraavat asiat on kunnossa. Riittävästi hakkuu kypsää metsää, emännällä tarpeeksi hyväpalkkainen työ ja tärkeimpänä työhullu vanha-isäntä.
Nyt jo vaikeuksissa vaikka viljan hinnan nousun vaikutus rehukustannuksiin on vielä edessä. Jatkosssa tulee sitten korkojen nousu, maitokiintiön poistuminen, Eu:n maatalousuudistus jne...
Näyttäis olevan aika yksimielisyys siitä, että pellon hinta tulevaisuudessa nousee. Se olisi omaan visioon nähden hyvä asia, vaikka asiasta en aivan samaa mieltä olekaan. Minkä tahansa muun sijoituskohteen arvo (pörssiosakkeet, asunto tai vaikka kulta) on jossain vaiheessa pitkän nousun laskenut. Joten en usko pellon olevan mikään poikkeus.
MTT:n tutkimuksen mukaan pellon hinta nousi voimakkaasti 80-luvulla. Huipulla oltiin vuonna 1988 jolloin koko maan keskihinta oli 7000€/ha. Sitten seurasi talouslama ja EU-jäsenyys, joka pudotti hinnan 3000 €/ha (v 1993-1997). Kun huomattiin ettei EU lopetakaan maataloutta Suomessa lähti hinnat taas nousuun. KM:n tilaston mukaan maan keskihinta on vuonna 2010 n. 8000 euroa.
Viimeisen 10 vuoden aikana pellon hinta on noin kaksinkertaistunut. Joten siinä mielessä pelto on ollut kannattava sijoitus. Mutta onko realistista odottaa että vuonna 2020 pellon hinta olisi tuplaantunut. Koko maan keskihinnan pitäisi olla koko n. 16000€/ha. Hyvistä lohkoista pitäisi maksaa 20000-30000 e/ha.
Laitan ketjun avaajana hieman perusteluja tuohon kyselyyni pellon hinnan kehityksestä. Itsellä lypsykarjatila otettu sukupolvenvaihdoksessa vastaan 90-luvun alkupuolella. Vajaa 15 vuotta lypsykarjaa, josta luovuin syynä siirtyminen Melan asiakkaaksi. Viimeset vuodet oon ollut uudelleen koulutuksessa ja viljan viljelijänä. Ikää edelleen alle 40v ja tilalla peltoa 45 ha, suurin osa omaa.
Mietin lähinnä vaihtoehtoja mitä tulevaisuudessa tekisi.
a) jatkan sivutoimisena maanviljelijänä, niin kauan kuin konekanta toimii.
b) alan lisäämään peltopinta-alaa. Ongelma on vain lisäpellon hankkimisessa on myyjien vähyys, korkeat hehtaarihinnat ja pohjalainen periaate, ettei ainakaan naapurille myydä/vuokrata.
c) laittaa itse pellot myyntiin tai vuokralle. Myyminen ei ole kovin houkutteleva vaihtoehto sen ainutkertaisuuden takia ja vuokraamista jarruttaa EU:n tukipolitiikka. 15 % lhp:tä, loput viherlannoitus- ja rehunurmeksi, niin karjatilat suorastaan tappelee kuka saa tehdä rehut.
Pohdin tuota pellon hinnan kehitystä suhteessa esim. pörssikursseihin. Tietyllä tavalla pelto on sijoituskohde, mutta eroaa osakkeista siinä mielessä että peltoa ei myydä ennen kuin on pakko ja sitä ostetaan vaikka maksais kuinka paljon.
Viimeksi pellon hinnassa on ollut pudotusta 90-luvun alussa (syynä lama ja Eu-uhka). Sen jälkeen nousu on ollut jatkuvaa. Mutta ajattelisin että eikö jossain vaiheessa tuo nousu taitu. Romahtihan pörssikurssitkin v. 2008 vaikka nousun piti jatkua loputtomasti.
Yksi syy pellon hinnan nousun tyrehtymiseen voisi EU, joka jossain vaiheessa leikkaa maatalousbudjettia.
Pellon hinta on ollut jatkuvassa nousussa. Kuinka korkealle hinta nousee?Onko odotettavissa pörssikurssien tapaista pudotusta. Milläs hintaa isännät ja emännät olisivat valmiita omat peltonsa myymään?
Itselläni ei ole tarkkaa tietoa miksi lhp:t on tullut mukaan viljeltäviin kasveihin. Mutta käsittääkseni syynä on maatalouden ravinnepäästöjen vähentäminen ja luonnon monimuotoisuuden lisääminen.
Tuota taustaa vasten lhp:n tukea pitäisi korottaa, jotta kiinnostus niitä kohtaan säilyy. Toisaalta mikäli viljan hinnan nousu jää hetkelliseksi piikiksi, niin ensi keväänä lhp on taas varteenotettava vaihtoehto.
