Täytyy sanoa että kadehdittavan tehokkaasti ja hienosti homma pyörii.

Lainaus käyttäjältä: Ala-Pertti - 15.05.14 - klo:19:09

siksi tuon nostokoukun, tai millä nyt sitten itsekukin nostaa, pitäisi olla poikkileikkaukseltaan pyöreää materiaalia jottei mahdolliseen kulmaan kohdistuisi pistekuormaa.

On niitä katkennut ihan CE-merkityllä koukulla nostettaessakin. Eikös Yaran varastolla kuormata trukkipiikeillä noi säkit?

Toivottavasti ei kuitenkaan. Joskus taisi olla jokin sellainen viritelmä jossa trukkipiikin alapinnassa oli sopivat koukut?

Beloria kun hain VR:n purkupaikalta tuosta läheltä, niin pyöräkuormaajissa oli trukkipiikkien tilalla/päällä paksut pyöreät putket, halkaisija luokkaa 150 - 200 mm. 6 säkkiä liikkuu mukavasti kerralla, 3 per piikki.

Oiskohan kannatavampi katsoa maansiirtokärryä mihin saa vilja ja rehukasetin päälle. Nuista kattopelti yleiskärryistä ei tahdo saada maansiirto hommissa muuta kuin lavan solmuun.

On ja ei. Riippuu onko sitä maansiirtoa paljon. Esimerkiksi allekirjoittaneella on niin vähän että sen vuoksi ei kannata maansiirtokärryä valita.

Usein on luitenkin hyvä että saa kaikki laidat irti. Esim kun ajelee jotakin sivulta haarukoilla kuormattavaa, lavoja, paaleja, tukkeja, ontelolaattoja  ym.  Tietysti kun kärryjä on riittävästi niin mahtuu sekaan yhdet kiinteälaitaisetkin.

juuri tuo, ja ei vaan saa yhteyttä hirren takaa.   pitää siirtyä takaisin mokkulaan ja kirota vaan hiljaa tätä suurta kehitystä!                             jouk.   miten kaukana koneesta tuo on ja millainen kone vastaaottajana?

                  tässä taas näkyy se että jos olisi joka kylään saatavilla se nörtti niin homma olisi jo hoidettu mutta ......

Tuohon ei oikein ole muita vaihtoehtoja kuin

- löytää sille reitittimelle paikka jossa se yhä toimii ja wlankin ylettyy käyttäjälle tai
- hommata siihen johdon perään 3/4g ulkoantenni jolloin sen purkin voi sijoittaa vapaasti tai
- liittää siihen verkkokaapelilla wlan-tukiasema, jonka sitten sijoittaa haluamaansa paikkaan.
- (periaatteessa vielä wlan-toistinkin olisi mahdollinen)


Minusta tuon 3g-reitittimen pitäisi kyllä toimia siellä missä joku mokkulakin, eli sen voisi silloin viedä vaan lähemmäs wlan-käyttäjiä. Ei sen ole pakko täysiä palkkeja saada, kyllä se toimii vähän vähemmälläkin.
Eli kokeile nyt vaan kylmästi ensin siirrellä sitä purnukkaa. Kyllä se pelaa vielä parilla-kolmellakin 'tolpalla'.

Täällä kun nyt puhutaan tuosta huawei huatoi reitittimestä, niin sen omistajat kertokaapas elikkä oonko ymmärtänyt oikein, siinä on 2 liitäntää ulkoiselle antennille (eli pihalle mastoon asennettavalle 3/4g), mutta mitenkäs wlan antennit, pystyykö siihen liittämään ulkoisia antenneja mitkä tuota wlania lähettää.

Olen tässä pähkäillyt pitemmänaikaa vaihtoehtoa tuon wlan:n kantavuuden jatkamiseen ja näppärintä se olisi jos saisi iskettyä yhen wlan haravankin tuonne katolle

Ne 2 liitintä ovat tosiaan 3/4g verkolle, joko mukana tulevia sisäantenneja tai oikeita ulkoantenneja varten.

WLAN-lisäantennille ei liitintä ole. WLANia voi tietysti jatkaa WLAN-toistimella tai tukiasemalla joka osaa toimia toistimena. Verkkoa voi myös laajentaa sähköpiuhoja pitkin erilaisten HomePlug-palikoiden avulla - vaihtelevalla menestyksellä.

Ottaen huomioon sen kulkuvälineen yleisen mätänemisnopeuden, niin hyvinkin saattoi näin käydä...

Nämä ovat tavallisesti ukkosen tekosia. Kuiva pylväs (jossa koukku on) ei verkkojännitettä juuri johda.

Olen nähnyt myös sen että kahden tolpan väliltä AMKAn nolla oli räjähtänyt poikki, muutama sentti puuttui välistä ja päät sulaneet. Mitään muuta vikaa kaapelista ei löydetty. Ukkonen oli lyönyt lähistölle juuri aikaisemmin.

Jos mahdollista, ottaa kaapelin alas ja tarkistaa sen koko matkaltaan.

Kylläpä ne tahtoo itse kunkin merkin vanhusten kytkimet kulua jos etukuormainkäyttöä on tai raskaampaa vetohommaa tehdään.

Kaikkihan  ne remonttia vaatii, niin uudet kuin vanhatkin, vanhat enemmän ja mikä mihinkin. Vanhojen perusremontit ovat vaan niin paljon halvempia yleensä, ja niistä selviää joko itse tai sitten edullinen ja hyvä 'yleishuoltomies' tekee ne. Näin ainakin omalla kohdallani. Joku kytkinremontti ei aiheuta paniikkia mieleen eikä pankkitiliin, kunhan sen tekee/teettää silloin kun koneella on luppoaikaa. Ja kun sen tekee, niin voi olla suhteellisen varma että se on muutaman vuoden siltä osin kunnossa. Sähkövioilla ja muilla hienouksilla on ikävä taipumus oireilla milloin mistäkin, yhden kohdan luulet korjanneesi niin ensi viikolla pätkii taas.

Uudemmat ihmeet joutuu isommissa ongelmissa viemään merkkihuoltoon, ja hintaa tulee niin työstä kuin osistakin. Omalla kohdallani vanhoissa rojuissa vaihdelaatikko- ja peräviat  ovat olleet tuntematon käsite, uusissa eivät taidakaan olla yhtä harvinaisia. Ainakin ystäväpiirini powershiftlaatikoita on korjattu, joitakin raskaaman päälle tai vaihdettu koko kone oireiden ilmaannuttua. Vähän jäänyt sellainen kutina, että moottorit kestävät nykyisin paremmin kuin voimansiirto. Ilman virityksiäkin.

Käväisin aikanaan hyväksytyn katsastuksen jälkeen paluumatkalla kaupassa. Peruutin ruudusta, kävelyvauhtia, etupyörät täysin käännettyinä. Joku tuli sivulta lujaa, ja painoin terävästi jarrua - etupyörä kaatui siihen kun läpimätä alatukivarsi lähti irti... onneksi levisi siihen eikä satasen vauhdissa tiellä kotimatkalla.

Että ei se katsastuskaan aina kaikkea huomaa.. oli kultaista 80-lukua ja C-Kadett :-))

Lainaus käyttäjältä: jusu - 13.05.14 - klo:05:53

sarkasmia??

nämä nykykoneiden pikkuhäirövalokierrostenpudotusvikakoodihässäkät just haittaa sitä työntekoa ja monesti vain liitoksen hapettuman yms jutun takia olematta mekaanissti rikki sen kummemmin..

vanha kova rauta liikkuu niin kauan ku mekaanista vetua piisaa ja löpö pysyy ilmattomana..

Mutta kun vanhoissa traktoreissa juuri moottori ja muu voimansiirto on paljon heikompaa kuin nykyaikaisissa.
Liittimen vaihto tai jonkin nollaaminen koneella on kuitenkin aika paljon nopeampaa ja halvempaa kuin vaikkapa kytkimen vaihto.

Eikä meillä ole nuo häiriövalot vilkutelleet kummassakaan traktorissa.
Toki meillä ei ole mitään huippuunsavietyä kaapelikasaa (@fendt vario esim) mutta vanhempi kone on alle 4v ikäinen.

Jos pysyy lähes takuunalaisissa vehkeissä niin ei kai suuria murheita saisi ollakaan :-)


Palataan asiaan kun nyt uudet ovat 20-30 vuotta vanhoja ja tunteja taulussa 15-20 000 :-|

Etuakseli, moottori, turbo, vaihteisto, mahdollisesti perä,  hydrauliikka, sähkölaitteet..
Tietysti koneiden ominaisuuksissakin on eroja, eipä jollain mörkömajorilla ole enää juuri muuta kuin keräily- ja harrastusarvo. Mutta pienellä rahalla vielä 90-luvun koneetkin saa kuntoon verrattuna näihin moderneihin.

Voi olla että osiakaan ei saa enää 30 vuoden päästä mistään näihin uusiin. Tai ehkä moottorin ja hydrauliikan korjaussarjoja, laakereita jne vielä saakin, mutta saako moottorinohjausbokseja, voimansiirron älypalikoita, tämän ajan polttoainejärjestelmien osia  ja vastaavia mistään inhimillisellä hinnalla ? Löytyykö mistään edes huoltajaa jolla on vielä tarvittavat softat ja työkalut olemassa? Nykyiset huollon softat eivät taatusti toimi 30 vuoden päästä käytössä olevassa tietotekniikassa, ja päivitetäänkö silloisia uusia työkaluja enää niin että ne ymmärtävät vielä 30 vuotta vanhaa tekniikkaa? Epäilen erittäin vahvasti että ei. Kyllä se myydään uutta ja tämän päivän koneet ovat kiertäneet sulaton kautta jo 2 kierrosta :-//

Jos jätän uusimman muutaman vuoden ikäisen koneen laskuista niin omalla pihalla neljän muun traktorin keski-ikä on 36 vuotta. Vaikka jätän vahimman pois niin silti 34 ja tunteja paljon... kaikki kumminkin ovat täysin toimivia ja luotettavia eikä mitään kuusen alla olevia varaosakoneita. Rahaa noiden kunnossa pitämiseen menee kiitettävän vähän. Uusimman suodattimiin taitaa mennä enemmän kuin noiden vanhojen remontteihin - kun ne on kerran peruskorjattu.

Miksei sitä uudemmillakin ajelisi jos rahaa olisi haitaksi saakka :-)

Kuinka jyrkkiä mutkia sillä jyräkombilla kestää ajaa vantaat maassa minkään hajoamatta? Onko parempi suosiolla peruuttaa nurkissa vai kulkeeko se takaperin mihinkään säiliöt täynnä?

Ainakin mä ajan kaikki reilusti 90 astetta loivemmat vaan kääntämällä, sen mitä kuutoskone nyt kääntyy. Kaikki vantaat pyöriviä ja yli 1000 ha on kestänyt.  Ja kyllähän sitä peruuttaakin voi aivan vapaasti, mielellään vantaat ylhäällä :-) Vaikka menee se vantaat alhaallakin kuten olen jo tainnut joskus kertoakin. Kylvöjäljessä  voi olla pysyvästi pientä huomauttamista  sellaisen operaation seurauksena....

Tietysti jos takapotku vetäjä painaa alle 3 t ja yrittää peruuttaa täyttä konetta linkussa 25 asteen rinteeseen niin en osaa sanoa mitä tapahtuu vai tapahtuuko mitään.

Tuo viritys on mun koneen "jumi". Pyörii koko syöttölaite vaikka niitä kahta pitkällä veivillä veivaa.

Täällä ne ovat myös pyörineet kylväessäkin kaikki mukana arviolta 5 vuoden ajan. Pistin vaan kerran niiden ylimäääräisten syöttötelojen sulkuluukut kiinni..... en ole jaksanut korjata itse vikaa.

Tästä voikin arvata että en tee kiertokoetta niiden pussukoiden avulla :-)

Vaihda sopivaan Venttiin tai Pelastukseen - niissä taitaa olla 2-toiminen nosto- ja laskulaite.... en kyllä tiedä toimivatko pakkasella paljonkaan paremmin tuossa suhteessa...

soneralta huawei  cpe b593   

Mikäpä on Lenovon malli - voisin vilkaista sitä käyttöohjetta...

Noissa on valmistajan omia wlan-managerisoftia myös - en osaa sanoa että saako sellaisesta sen myös vahingossa disabloitua niin että helposti ei osaa laittaa takaisin.

Purkki on hyvä, mulla on samanlainen yhden palvelimen apuyhteytenä OpenGate-sopimuksella ja kiinteällä IP:llä. Pitää yhteyden pystyssä viikkoja ilman uudelleenkäynnistyksiä (johon tikkuviritelmät eivät tahtoneet kyetä). Ainoa miinus siitä että sitä ei saa oikeaan siltaavaan tilaan, ainoastaan nattaava DMZ löytyy.  Mulla tuo saa vielä täydet palkitkin 3G:llä, 12/3 vauhtia, ja 4G:n maaginen toiminta-alue lähestyy, nytkin jo saa siihen kiinni mutta kenttä on vielä hiukan liian heikko.

Maailmalla lienee tuohon firmiksiä joilla bridged-modekin onnistuisi, mutta Samsung ei sellaista pyynnöstäkään halunnut toimittaa vaan kehotti kääntymään operaattorin puoleen, ja mitään netistä löytyvää .ru -versiota en taas halua tuohon tunkea.

Tämä siltausjuttu ei sitten liity alkuperäiseen ongelmaan mitenkään...

Ajotekniikkakaan ei auta, kun kauimmaiset kikkareet lentää niin kauas, että on aina ajettava jonkinverran edellisen laistan paskan päällä.

Ei tästä sulle mitään iloa ole, mutta joskus ajelin etunurkastaan sivulle levittävällä Compo-vaunulla, ja sillä pystyi suunnittelemalla ajamaan niin että levitetyn paskan päällä ei tarvinnut ajaa yhtään. Sillä saa myös levitettyä 15 metriä naapurin puolelle halutessaan - ja epähuomiossa vaikka ei halunnutkaan.

Kunhan ei sotkenut itseään lantalassa tai kuormauspaikalla, niin pyörät pysyivät puhtaana jos keli oli muuten OK.