Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 ... 235 236 [237] 238 239 ... 293

Viestit - metsajussi

Nyt kun monin paikoin on tullu vettä runsaanlaisesti niin pääsekö noilla uusilla jättimöhköfanteilla enää eteenpäin veden kyllästyttämässä maassa? Nelivetoja varmaan kovimmilla äijillä?

Kai niillä pääsee kun näkyy olevan 4wd + telat.  Voi käydä vaikka nykäisemässä naapurin pikkukoneenkin kuiville, näytösluonteisesti :-)) Tulee pikkusampo vaikka ilman pyöriä jos tuollaisella noin 20 t koneella kevyesti avittaa, eikä auttaja taida olla moksiskaan. Kovemmilla se on jos se yrittää itseään pelastaa.
Ainoa oikea tapa on korjata se moottorin linjaus, jos vika on siinä.

Uudet kumityynyt tai muu kiinnityksen tarkistus.

(edit, seuraava lisätty)

Yhdessä vanhassa massikan puimaajassani polttoainepuolen ilmaus kasteli moottorin kiinnitystyynyn jos ei pitänyt kippoa alla. Ajan mittaan tämä samainen tyyny pehmeni täysin retaleiksi.
Millä konstilla näissä remmivetoisissa nh puimureissa saa ne ajoremmit siihen asentoon ja kireyteen että eivät kitise ja pölyä? On kyllä säädetty jos mihin asentoon ja tiukkuuteen kirjan mukaan mutta kitinä jatkuu milloin missäkin nopeudessa.
 Muissa variaaattorivehkeissä ei kyllä moista ole ilmentynyt. Nh leimalla olevat hihnat eivätkä kovin kuluneet vielä mutta hyvää vauhtia kuluvat ja murenevat. Toimii kyllä eikä luista mutta *****m. kun pelti mustassa hihnanpölyssä.

Mä en keksi mitään muuta kuin että hihnapyörät ovat karkeat (syöpyneet, ruostuneet tms) tai sitten hihnassa on joku yksilövika. Tai koneessa on linjausvika. Moottorin kumityynyt, se variaattorin välipyörähässäkkä?

Vastaavaa en ole koskaan omassani havainnut, luistamaan ne kyllä saa jos aivan liian löysällä pitää. Alkuperäiset remmit.
Kirkkaan keltainen on kyllä palvellut oikein hyvin. Noin 1500 h aikana on seuraavat asiat laitettu:

- kolakuljettimen ketjut vaihdettu ennakoiden
- 3 hihnaa vaihdettu (moottorin päähihna, etupäätä käyttävä sekä silppurin takimmmainen)
- vesipumppu ja laturi vaihdettu
- hitsattu puimakoneen hihnan kiristys/kytkentäpyörän irronnut tanko

Rasvattu tunnollisesti (huolimatta muutamasta erittäin ikävässä paikassa olevasta nipasta), vaihdettu suodattimia, öljyjä ja akku.

2 kertaa puinti on keskeytynyt vikaan.  Se tangon irtoaminen teetti vierailun hitsikoneen viereen, ja silppurin hihna katkesi illalla muutamaa minuuttia ennen kuin oli tarkoituskin jo lopetella.

Kyllähän tuossakin niitä *****maisia paikkoja riittää. Ja esim viettopinnan irrottaminen on operaatio johon ei aivan joka päivä huvita ryhtyä,  ja viljasäiliönkin tarkka tyhjentäminen onnistuu oikeastaan vain jos on tehokas imuri käytettävissä.

Konetta on toki ajettu nätisti, säilytetty aina kuivassa varastossa jne.

Mutta työkalupakin on voinut unohtaa kotiinkin, ei sitä pellolla ole juuri kaivattu.

https://www.youtube.com/watch?v=bfqOwQIeA1s

On sillä toverilla arpeetia kun Belekkulla lähtee reissuun.

Kyllä Venäjän syvän maaseudun konemiehet ovat vodkakäyttöisyydestään huolimatta aika symppis ihmisryhmä, syrjäkylien sitkeille maatuskamummoille toki vielä suurempi hatunnosto. Moskovan ja muiden suurten kaupunkien ruplaöykkärit ja rikolliset sitten asia erikseen.

Samaa mieltä minäkin olen, kyllä siellä on tarvinnut olla aika näppärä ja sisukas että on pärjännyt. Mitähän sitä saisi itse samoilla vehkeillä aikaan, taisivat olla sikäläiset puimuritkin aika keksintöjä :-(
No, vikakoodien kanssa ei siellä ole tarvinnut pelehtiä..

Kokemuksena olisi kyllä hienoa ajella päivä Kirovetsiä ja lautasäestä arolla. Luultavasti yksi päivä olisi kuitenkin riittävästi :-)
Jenkkijontikassa on kyllä mahtavin rattorinistuin mitä minä tiedän, en ees hoksannu että koneessa ei ole kopinjousia kun jakkara toimii niin hienosti ja sulavasti. Vaatii koneesta paineilman ja mitälie ohjaimia. Mahtaa olla rojeksti jos sigmaan naittaa :D

 Hydrauliikalla, luulisin, toimii ja tarvii oman matolaatikon ohjaamiseen.

Ja on todella *****mainen kun sopivien johtojen eristeet hankautuu puhki penkin runkoa vasten. Saa penkki oman mielen ja selkä kiittää. Ensin tipauttaa lattian tasaan ja sieltä täydellä voimalla ylös. On ainakin käyttöä turvavyöllä, jos on neuvolassa punnitava   ;D

Ajelin eräällä 7920 Jörn Donnerilla, jossa oli juuri tuollainen vika. Ensimmäinen huvipuistosimulaatio sattui tieajossa asvaltilla, ja olin lievästi sanoen yllättynyt kunnes tajusin mistä on kyse. Lähtee muuten ylös kuin Sputnik, eikä se alastulokaan paljoa pehmeämpi ole ..
Täältä myös pointsit. Oikean tiedon levittäminen ja auttaminen on Hyvä Juttu :-)
Siis ton hitsauksen ei pitäis olla kovinkaan vaikeata, puikot päällystetty jonkin aikaa vedenpitäviksi ja avustaja niitä pudottelee pinnalta putkea myöten. Noi jännitteet ei ole hitsauksessa tappavia joten mikä tossa on vaikeaa, ehkä se virran säätö veden alla.....

Tappavuudesta en osaa sanoa, mutta vaikka suolavedessä isompi tyhjäkäyntijännite tekee varmasti 'gutaa'. Omassa puikkoneessani (joku wanha Walliuksen 200 A tasasuuntaaja) tyhjäkäyntijännite on muistaakseni 78 V ja en ikinä laittaisi käpäliäni kahteen merivesiämpäriin joiden välille tuo on kytketty.

Silloin kun kuivan ihon vastuksen tuoma suoja menetetään, hyvinkin pienet jännitteet ovat pahoja. Jos ei usko voi ensiksi työntää kielensä 9 V pariston napoihin. Tai 12 V akusta piuhat toinen suuhun ja toinen perseeseen.  Pitää jenkkityyliin varmaan nyt sanoa että jälkimmäistä ei kannata oikeasti kokeilla, riittänee tieto siitä että menetelmää on maailman pimeämmällä puolella käytetty kiduttamiseen.

Veden ja sähkön kanssa ei leikitä - ei sitten yhtään.

Hitsauksesta vedessä tulee muuten mieleen se että näkyvyys valokaareen ja sitä kautta sulan hallinta saattaa olla hiukan MuTua... mitenkähän käy vetyhalkeamien/vetyhaurauden?
Sähköhöylälläkin lähtee aika nätisti. Voi tehdä vaikka tarkasti 2 mm syvyisen huulloksen.
Oikein jos hifistelee niin vetää poikkisyyhyn ensin käsisirkkelillä 2 mm uran siihen rajalle, tulee sitten siihenkin siisti reuna.
Vähän näyttää hankalalta tuollaisen löytyminen, kyllä niitä tietysti maailmalla on... :-(

Ellet ole parempaa ratkaisua saanut, niin yksi keino on tietysti pieni viritys.

- liimatipalla normaalimallinen smd-kytkin siihen ja ja pari pientä hyppylankaa (jos tilaa on). Läpiladottavastakin voi tietysti jalkoja katkoa, vääntää ylös tms.

- tai kapeamallinen, vain 2 jalkaa sisältävä vastaava kytkin sopivaan asentoon siihen sopivasti jalkoja väännellen/jatkaen.
Eli se on SPST 'tactile switch'.

Koetan katsella jos vaikka löytäisin - ei  ole aivan tavallisimpia palikoita toivomallasi layoutilla :-/

Löytyisikö vaikka noista?

En aivan tajunnut millainen sen pitäisi olla. Onko se aktivoiva nappula eri sivulla kytkintä, vai onko se jokin muu oikea/vasenkätinen/kulmamalli?


https://www.elfaelektroniikka.fi/elfa3~fi_fi/elfa/init.do?toc=20356&name=Mikrokytkimet
On huomattu että pienenpieni ostajaryhmä on myös olemassa, joka ei tohtisi edullista tavaraa hankkia.
Epäily on suuri, että tekeekö "niillä" mitään  :D

Terve epäily on aivan luonnollista. Varsinkin silloin kun tavaran laatua ei pysty päältä katsomalla päättelemään. Ei ole eka kerta kun joku IKH-laatu on osoittautunut heikoksi.

Hihna on kyllä helppo tapaus, jos siinä on vaan tunnettu valmistaja.

Varsinkin osat joiden vaihto on työlästä tai niiden rikkoutuminen aiheuttaa seurannaisvaikutuksia pitää mielellään ns. varman päälle. Vai laittaako joku vaihdelaatikko- tai kulmavaihderemontissa halvimpia löytämiään kiinalaisia laakereita?

Esimerkkinä helposti vaihdettavista ovat raidetangon päät - oman kokemuksen mukaan noin puolet halvempi tarvike tosin kestää alle puolet siitä mitä alkuperäinen. Jos aikoo konetta pitää ei tuossakaan kannata yrittää säästää; myyntifiksaukset sitten asia erikseen.

Aurojen ym kulutusosissa mennään vähän siinä ja siinä - joskus halpakin voi olla riittävän hyvää :-)

Sampoon kytkentäremmin kiireisen vaihdon jälkeen pöytä jäi "ryömimään" pysäytyksen jäljen. Syyksi paljastui liian kauaksi siivapyörästä jäänyt suojus. Sen piti olla niin lähellä, että vetoa katkaistaessa remmi työntää itsensä kokonaan irti toiselta siivalta. Kun siirsin suojuksen vain muutaman millin päähän siivasta, vaiva loppui.
On kyllä tuttu tuo pöydän sarananivelen pultin katkeaminenkin. Toiselta puolelta katketessa jäi remmin varaan. Toiselta karkasi aika kauas. Ei ihan irronnut, mutta säikäytti. Taisi ensimmäisellä kerralla vahingoittua toisenkin puolen pultti. Tapahtuivat sen verran lähekkäin.

Nimenomaan tämä on usein syynä tuohon huonoon pysähtymiseen. Hihna ei saa päästä roikkumaan löysättynä vaan se saa tukea jostain suojuksesta tai ohjaimesta.
Ja hyvää siitä ei tule kohtuullisella vaivalla mitenkään.
No, ehkä joku riittävän karu ja heikkoheinäinen kova savikko voi onnistua.

Jokus yritin Multivalla mutta järki voitti muutamassa minuutissa.
Sivuja: 1 ... 235 236 [237] 238 239 ... 293