Metsäautotielläko tulee sellaisia tilanteita, että metsäkärry pitää tyhjentää ojan toisella puolella olevaan kasaan?

Mulla on varmaan puolet pinoista sellaisia että jonkinlaisen ojan yli touhutaan. Yleensä metsästä tullaan lyhintä reittiä tielle ja pino tehdään sitten siihen tien varteen johonkin sopivaan kohtan ojan taakse puutavara-auton ulottuville. Paljon helpompaa tehdä koontiajo tietä pitkin kuin ajella pitkästi metsässä, ylitellä ojia ja vastaavia. Täällä ei monesti ole erikseen varsinaista metsäautotietä, vaan pinot tehdään valtion tien varteen sopivaan paikkaan, ei välttämättä edes metsän kohtaan.


Samoin kaikki mitä kesällä ajelen valmiita pinoja polttopuuksi jne niin kaikki ne yleensä kuormataan joltakin tieltä kyytiin. Siihenhän ne metsänomistajan omat puut on yleensä ajettu tien varteen firman pinojen jatkeeksi. Pinon takana on usein ison koneen jäljiltä sellainen liejulampi ja urat että sinne ei ole mitään mielenkiintoa harrastevehkeillä lähteä sukeltamaan :-((

En ole ikinä ajellu sammakkojalallisella mutta ajatuksena on että joutuu enemmän kattoo mihin pysähtyy että puu ei osu nosturin kohdalle. Samoiten voi tiellä olla pitempi matka kasalle koska jalka pitää olla tien kantavalla osalla eikä ojan päällä.

Mitä tohon hydevetoon tulee niin tollanen napamoottori ja ketjutettu pyörä lienee aika hyvä. Taitaa muuttaa vähän kärryn luonnetta kun kääntöpiste on etupyörän kohdalla ja vetävä pyörä ei nyt ainakaan jarruta. Kallis taitaa köyhälle olla vaan.

Se on totta että puita/esteitä joutuu katsomaan ettei osu jalan linjalle. Sammakkojalan saanee myös helpommin rikki jos ei muista nostaa ylös ja jos sylinteri ei ole suojattu niin voihan senkin kolhia. Teleskoopi taas tukee huonommin ja saattaa vähentää maavaraa.

Leveämmältä tukevalla jalalla ei pääse yhtä lähelle ojaa, tietty. Jos pino on ojan takana niin olen talvella usein nostanut jonkun tyvipöllin siihen ojaan johon on hyvä nojata.
Mulla tukijalat ovat omaa designia, ja luultavasti vielä hieman pidemmät kuin kaupasta löytyvät.

Pidän napamoottorivetoa parempana kuin kitkarullavetoa, napamoottorit pitäisi vaan olla kaikissa neljässä pyörässä ja vielä riittävän suuret.  Jos vedon tarve on vähäinen niin asialla ei kai niin väliä. Jotkut rullavetosysteemit (moottorit) on suojattu niin heikosti että pelkäisin mitä tapahtuu jos vaikka tukki lipsahtaa kourasta arkaan paikkaan. Tai kolauttaa kouralla pankkojen välistä..

Mutta kun on saanut työkierron viilattua tehokkaaksi ja optimaaliset työkalut ja työstöarvot G-koodiin paikalleen, niin sitten niitä viikatteita syntyy naapurikylänkin tarpeisiin :-)

Tuo on oikeasti mielenkiintoista tuo NC-ohjelmointi. Jos siis sellaisesta tykkää, ei ehkä kyläsepän tarvitse vielä alkaa noita opiskelemaan... Minua ainakin kiehtoo yhä se miten helppoa on tehdä tarkkoja ja vaikeita muotoja. Ja se miten hankalaa on tehdä yksinkertaisinkin asia :-)

Harmi vaan kun itselläni ei ole käytettävissä kuin sellainen hobbyluokan CNC-jyrsin.

Tuossa tehdään Al-murikasta V8-lohko - ei välttämättä tehokkain ja taloudellisin tapa mutta esittelee hyvin 5-akselisen koneen kykyjä.

https://www.youtube.com/watch?v=QsmiIeAkE-o

Vähän vielä tuohon tukijalkajuttuun.

Jos kärry on kevyt ja nosturi vähän tukevampi, niin teleskooppijalkojen tukileveys voi olla liian pieni. Eli kärry kippaa vielä maassa olevan tukijalan ylitsekin. Se on aika ärsyttävää kun viimeistä taakkaa kurottaa pinoon ja kärry nuukahtaa juuri kun luulee saavansa nipun pinon päälle.

Mitä sitten traktorin ja kärryn väliin rakenteleekaan (pumppua, akselia, letkuja..) , niin kannattaa katsoa että systeemi sietää kärryn kaatamisen suuremmitta vahingoitta. Myös niin että traktorin nokka on alempana tai ylempänä ja aisakin vielä linkkussa. Nimittäin joku päivä se tulee kuitenkin ainakin tyhjänä kaadettua, varsinkin jos ei ole kovin pro-malli.
Joku 4 tonnia tyhjänä painava metsäkoneen teleillä oleva nyt ei kippaa ihan niin helposti.

Laittaa ajovoimanoton päälle ja pyörittää tumpista sähkömoottorilla, ensin kyl kannattaa tunkata kone ilmaan 

Ei tarvii tunkata jos on Zetor... valitsee vaan mieleisen välityksen laatikosta.

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 29.12.14 - klo:21:17

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 29.12.14 - klo:20:45

Mix te tappelette noiden sateenkaari-ihmisten selainten kanssa vuodesta toiseen

Netscape navigator on edelleen ainoa ja oikea selain... 

Mul on Mosaic...

Mun eka selain oli Netscape Navigator 0.93b ja tcp/ip-pino saatiin win 3.1x Trumpet Winsock -nimisellä palikalla. Käyttöjärjestelmä ei itsessään sitä osannut. Gopher oli oikeastaan ainoa keino löytää verkosta jotain organisoitua dataa (lähinnä yliopistojen verkoista), se oli aika tasavertainen http-protokollan kanssa. Eipä ollut Googlea vielä,  josain vaiheessa tulivat Lycos ja AltaVista. Ja Google.

Näkyvät gopher-systeemit olevan vieläkin jollakin tapaa elävien kirjoissa, ehkä 160 serveriä maailmassa.
Tuon proxyn läpi toimivat nykyselaimillakin jotka eivät gopher-protokollaa enää osaa:
http://gopher.floodgap.com/gopher/gw?gopher://gopher.floodgap.com:70/1/world

Webasto/eberi ja mitä niitä on tuohon niinkuin paikallaan..

Suosittelen juu.

Ainoa moite noissa on ollut hienoinen epäluotettavuus ja kranttuilu. Toimiessaan ovat tehokkaita ja käteviä. Ja varaosat on hinnoiteltu kannattavasti.
Omaanikin on taidettu pariin otteeseen rempata, joku tiiviste sisällä alkoi vuotaa, yksi termostaateista hajosi ja jotain muuta vielä.

Ei sellaista enää tarvitse kehittää, niitä on kehitetty puoli vuosisataa sitten jo riittävästi :-)

Penikka tai ponydiesel, rakkaalla poikasella on monta nimeä.
Fiksuimmillaan sen poikasen jäähdytysvesi lämmittää vähän ison koneen vettä, ja poikasen pyörittämä öljypumppu pitää koko ajan pääkoneen öljynpaineet ylhäällä ja öljy kiertää ja lämpenee vaikka kone ei muuten vielä liikahdakaan.

Se on sitten Kirovetsin paikka, siinä noin taitaa olla. Tehty Venäjän haastaviin olosuhteisiin :-)))

Tai joku 60-luvun telakones. Mitä isompi, sen varmemmin sieltä penikka löytyy. Ei mikään huono keksintö, se ei vaan ole enää oikein 'seksikäs'. Parhaimmillaan narusta käyntiin, ei kiusaa sähkön puute, ja on aika varma peli jos on kunnolla tehty.

Lainaus käyttäjältä: Hervast - 28.12.14 - klo:19:46

Ilolla maksan sen että joku muu käy metsässä laikuttamassa/mätästämässä tai ojat perkaamassa. Joskus ihan pahaa tehnyt kun on kattellut kivikossa/kannokossa keikkumista telakoneen kanssa.
Hattua nostan korkealle sille joka noilla hommilla elantonsa tienaa.

Se hyvä tuossa urakoitsijan käytössä on, että aina saa sopivan koneen töihin. Jos ei ittellä ole ihan jumalattomasti jonkin tietyn sorttista kaivu- tai lastaustyötä, niin sitten on tukku hommia mihin se oma kone ei oikein sovikkaan. Toki kauhanpyörittäjä auttaa paljon lisäämään näppäryyttä, mut maksaa taas lisää $$$

eräs urakoitsija jutteli jotta paras kone jolla mätästänyt oli 32 tonnin kone, ei enää niin hirviästi keikkunu ja tuli mätäs isommin kakistelematta.

Joku paja tekee sellaista alavaunumodausta jossa telarunkoja voi hydrauliikalla erikseen liikuttaa toisiinsa nähden, kuin kärryn telejä. Helpottaa aika paljon keikkumista kun saa telat maaston mukaan.  $$$ ....

Mä en ole noin 13 tonnista suurempaa pelto-ojalla kaivannut.
Täällä pelloilla kun ei vastaan tulle kuution kiviäkään.

Suomaita kyllä löytyy ja väärään aikaan ei ojan päälle ole aina menemistä, isompiin ojiin ei koskaan. Sivulta perataan sitten.

Lainaus käyttäjältä: Konemies - 27.12.14 - klo:09:50

Kannattanneeko noihin sijoitella, muutama vuosi niin pintalevitys on historian kirjoissa. Saksassa vuodesta 2020 alkaen, tuskin suomen lainsäätäjät pidempään odottelee.

Tuohonhan on kuitenkin vielä 15v. Siis jos esim jostain vanhasta öölikiulusta väsää tommosen kärryvirityksen niin ei kait tuo enään 15v päästä paljoo taloutta rassaa. Tuskin enään tuolloin muutenkaan tarvin lietevaunua.

Tarkoitit varmaan 5 v ?

Ryssä on ryssä vaikka voissa paistais
Kuinkahan kylmässä dieselin kanssa vielä pärjää?

Taitaa siellä -45 jälkeen olla hankalaa. Noissa vehkeissä on varmaan ajateltu asiaa, nuotio tankin alle ja hiiliastia ja puhalluslamppu koneelle... ja pahimmat tauot  annetaan käydä kolkottaa. Tuolla ei taida saada tarpeettomasta tyhjäkäynnistä sakkoja...

Uskallan väittää että noissa olosuhteissa tuollainen karuakin karumpi TDT-55 on varmatoimisempi kuin joku moderni bittiohjattu urea-cr-kone. Voi siinä ajohydrauliikkakin vähän ihmetellä jos lähtölämpö on -50. Kerosiini on kuulemma hyvä laimennusaine dieselille, votka sitten kuskille :-)
Plussaa ovat isot putket tankista ja sitten heti tehokas esilämmitin ennen suodattimia jne.

Kaasukenttien kalustossa saattavat käyttää erilaisia kaasukondensaatteja dieselin sijaan. Ne kestävät vielä enemmän kylmää kuin perinteiset dieseljalosteet. Ainakin näin mainittiin Lenin-instituutin tekemässä tutkimuksessa.

Lueskelin tuota matkakertomusta, muutamia poimintoja:

http://news.nationalgeographic.com/news/2004/05/0512_040512_tvoymyakon.html

- kuolleiden hautaaminen on hankalaa. Sulattavat päivien rovionpoltolla kerros kerrokselta maata että saavat haudattua matalaan. Vuosien mittaan kesäinen pinnan sulaminen ja jäätyminen tahtoo nostaa arkut kuitenkin ylös. Aikaisemin oli haudattu käärimällä kankaaseen ja ripustamalla puuhun roikkumaan, mutta hallinto oli kieltänyt tämän perinteisen tavan.

- digikamerat hyytyvät. Filmi toimii mutta tahtoo olla pakkasessa haurasta ja repeillä. Kameroiden optiikat saattavat vääristää miten sattuu, syynä erilaisista materiaaleista rakennetut linssijärjestelmät ja linssien kiinnitykset jotka lämpölaajenevat/kutistuvat eri tavalla.

- elämä on lähellä luontaistaloutta, lähes kaikilla on karjaa josta saadaan lihaa, maitoa ja turkiksia. Alueen voimalaan tuodaan muualta hiiltä.

- kaikkien on puhallettava 'yhteen hiileen' jotta siellä voi ylipäätään pärjätä. Voimalan työntekijäkään ei ollut jättänyt putkia jäätymään vaikkei ollut saanut palkkaansa 9 kuukauteen.

Paikallinen sääennuste:
http://www.foreca.fi/Russia/Oymyakon

Hyvä taulukko sikäläisestä ilmastosta, valitettavasti vain englanniksi.
http://en.wikipedia.org/wiki/Oymyakon

Tammikuun keskilämpö -47 C,  vuorokauden alimpien keskiarvo -51 C ja kylmin tammikuussa mitattu -65,4 C.
Kesällä siellä on melkein suomalaiset lämmöt.
En ole varma pärjäisinkö tuolla. Tuskin siellä ainakaan naputtelisin tämmöisiä pitkiä juttuja :-)

Lainaus käyttäjältä: malanko - 26.12.14 - klo:11:37

Lainaus käyttäjältä: brotofobia - 25.12.14 - klo:19:29

Votkapäissään on kiva touhuta.

https://www.youtube.com/watch?v=Ln4-er2urs8

Tais tulla vainaa,, kaveri vaan nauraa.

Tuli jotenkin apea mieli. Voi kuvaajallakin hymy hyytyä kun videota kattelee selvinpäin jos sellasia näkee.

Surullinen fiilis tuli minullekin. Leivän (ja vaikka votkankin) hankkiminen noissa olosuhteissa ja tuolla kalustolla ei ole kovin kadehdittavaa. Tarvii olla elämän syrjässä kiinni kynsin ja hampain. Perstuntuma hommaan säilyy taatusti.

Ajattelen vaan että jos joku sanoisi mulle Siperian reunalla että harasoo, siinä on sulle kones, aja ja korjaa. Talven savotta on tuolla päin jokien latvojen takana.... pakkasta se -35 - 45. Saattaisi vähän ankeaa fiilistä pukata.

Kävihän siellä kerran Ponssekin kai demokiertueella. Eivät tainneet juuri uskaltaa hienoja koneita ja hydrauliikkaa liikutella kun oli niin hurjan kylmää silloin, pakkasta jatkuvasti yli -40 C. Ryss.. anteeksi venäläiset kolistivat omaan tapaansa noilla telavehkeillään pölliä hiljalleen laaniin koko ajan.... Muistan vaan lehtiartikkelin ja kuvan aiheesta.

https://www.youtube.com/watch?v=EkyPnMfbU_E tavaritsin kone mikähän lie merkkiään?

Paha sanoa. Tuossa hieman samantapainen

https://www.youtube.com/watch?v=zAd5Wdi2h1A

josta sanotaan että Altai T4 (Don 1500 2). Altai on kuitenkin ollut originaalina telavehjes, mutta olisiko joku harrastanut vähän modifikaatioita ? Veli venäläisen malleja on muutenkin ollut paljon, esimerkkinä vaikka Kirovets 700 josta on johdettu vaikka mitä keksintöjä, teloilla  ja pyörillä, lisälaitteilla jne.. Vaihdetaan moottoria, voimansiirtoa, akselistoja ym. Tehotkin vaihtuu noin 200 - 500 hv.

K-700,K-700A,K-701,K-701M,K-702,K-703,K-704,K-710, ... K744

Tommoinen Kirovets olisi aika kiva eläkepäivien harrastelaite. Sellaista ei vaan saane kokonaisena maahan (ei ainakaan rekisteriin) kun ei taida täyttää kaikkia direktiivejä...

Ei sellaista konetta ole olemassakaan jossa ei jossain yksilössä ole sanomista, syystä tai toisesta. Valmistusvikoja, tyyppivikoja, vahinkoja.
Liian tuoreena olen nähnyt remontissa JD:tä, Casea, Valtraa, Ford/NH:ta, MF:ää ja Belaruksen. Hiivatteja ei ole vastaan tullut mutta niitä on täälläpäin kovin vähän.
Mulla on 23 kpl Perkinsin mäntiä ajossa, 1962 alkaen tähän päivään moottorin takia on tehty 2 remonttia. 35:n kuiva putki lähti liikkeelle ja pilasi samalla kannentiivisteen ja 3070 peruskorjattiin venttiilit lähes 8000 ajettuna. Väljiäkin moottoreita talosta löytyy mutta on niissä tuntejakin takana.

Väljin näkemäni mylly oli Valmet-pohjaisessa Ukko-Marassa. Kesäaamuna +10 C ei lähtenyt enää käyntiin ilman pilottia. Hyvin se pelitti kun vaan sai käymään ja ojaa syntyi, huohotinputki näytti kyllä sangen tarpeelliselta.  Lienee ollut jo elämäntyönsä tehnyt ja jatkoi vielä sairaseläkkeellä.