Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 ... 195 196 [197] 198 199 ... 291

Viestit - metsajussi

Mä olen nyt muutaman kuukauden harjoitellut Naarvan E24:llä. Toimii ilman yhtään sähköpiuhaa, hydrauliikan sekvenssiventtiileillä. Ihan pieneen pilkkiin ei tuotakaan kannattane laittaa vaikka painaakin kääntäjinen hieman alle 300 kg. En oikein osaa arvioida miten toimii tavallisella traktorihydrauliikalla kun omassa käytössä on LS ja taatusti riittävästi tuottoa. Jos on ahtaat linjat kouralle mutta kohtuullinen tuotto niin silloin linjat ahdistaa. Mulla on liitetty rinnan 3/8 ja 1/2 linjat kun ei sopivampaa muuten ollut. Puomin isot 'motolinjat' kun eivät ole minkään venttiilin takana vaan paine tulee suoraan pumpulta ja paluu tankkiin.

Ei ole parhaimmillaan isoissa raita- tms ryhmäpuskissa, sellaisissa on varmaan paras iso kaivinkonekoura joka ottaa kyselemättä kerralla kaiken metriä leveältä sen enempää nikottelematta.
Toisaalta metsässä saa aika ahtaistakin väleistä nätisti, ja katkaisee kyllä yli 200 mm (ilmoitettu 240). Riippuu paineista ja puusta. Jos runkojen välissä on 15 cm niin toisen niistä nappaa jäljelle jäävää kolhimatta. Mulla käyttö on metsäpainotteista, ojapusikot ovat vähemmistössä.

Pystyy välttävästi pystykarsimaan jos tilapäistä tarvetta. Jokunen lapsus, esim suojakelillä pakkaa lunta niin että lopulta giljotiinin käpälät eivät pääse avautumaan täysin auki. Toisaalta kestävyydessä ei ole ollut mitään huomautettavaa, vaikka on jonkun kerran tullut epähuomiossa käytettyä nosturin kaikki voimat kun puu ei ole syystä tai kolmannesta ollutkaan poikki. Terä ei helpolla osu kiviin, toistaiseksi ei yhtään kolhua. Katkaistava puu kannattaa tähdätä riittävän syvälle kouraan, muuten voi käydä niin että pitopihti ylettyy ottamaan kiinni mutta katkaisukäpälät eivät ylety. Välillä kun itse mokaa niin tuon sekvenssiperiaatteen kömpelyys harmittaa, mutta kun homma menee kuten tarkoitettu niin se on taas hirmu kätevä ja nopea. Ei tarvitse sormea siirtää kouran keinunappulalta mihinkään.

Keräily toimii enimmäkseen ok. Yleensä kerään pihtiin aina muutaman rangan ennen kasaan kippaamista, pidemmistä nappaan latvoja nippuun ennen alas tuomista. Joskus suorakin yksinäinen latva vinksahtaa vinoon niin että keruukäpälät eivät sitä enää tavoita. Väärät ja käyrät tyvet tekevät tietty saman, mutta tilanteen näkee kyllä eikä sitten kannata enää yrittää hamuta samaan nippuun enempää. Keruu tuntuu toimivan parhaiten  silloin kun kourassa on jo ennestään puu tai pari, ranteenpaksuiset parhaiten. Isoja ei mahdu ja aivan pienten keräily on epävarmempaa.

Kyllä tuon kanssa on toimeen tultu, en osaa sanoa olisiko jokin muu sitten ollut parempi.
Pojat pojat ette ole varmaan koskaan käyttänyt DOS käyttöjärjestelmää, jos arvostelette nykyisiä hienosti pelaavia Windovs systeemejä.DOS  järjestelmällä sai todellakin koneen sekaisin, ja silloin oli oppikirjan lukeminen ainoa apu.Win 3.1 jo melkoinen kehitysaskel aikoinaan.Mutta pojuthan imeskeli vielä silloin tisua.Jotka nyt luulevat jotain tietävänsä :P

Jaa... pitää sanoa, että ne viimeiset DOS systeemit olivat aika käteviä verrattuna varhaisimpiin...

Kaikki 3.11 - 98 winkkarien ongelmat oli helpoin korjata dos-ikkunasta
Juurikin näin, DOS;iin oli jopa oikein ohjelmointikirja juurta jaksain neuvottuna,tai onhan se tuossa vieläkin.
Kiinnostais joskus kun on aikaa,,,,,,,,,,,,, ehkä joskus ,aloittaan aivan puhtaalta levyltä oma versio ohjelmasta.

Ah niitä aikoja... Muistan mitä oli kehittää kaupallisia ohjelmia tuohon ympäristöön. Siinä oli haastetta...

Niin ja puhumattakaan siitä mitä oli sen aikaiset ns keskuskoneympäristöt. Ah niitä aikoja...

Hmm. Minusta oli paljon helpompaa kehittää merkkipohjaisia systeemejä. Ei tarvinnut opiskella Windows-APIa, ei DDE:tä, ei moniajoa, säikeitä, eri grafiikkatiloja,...
Oheislaitteet olivat ongelma kun käyttöjärjestelmä ei tarjonnut niille rajapintaa ja ajureita. Toisaalta jonkun ketjulomakkelle riipivän IBM ProPrinter'in ohjauskieli ei ollut vaikea, kyllä siitä selvisi ihan manuaalisestikin.
Ainoa iso haaste oli muisti, yli 640 kB oli sitten kikkailua.
Tästä voinee päätellä että  mä olenkin jo kalkkis. Korjasin muuten noin viikko sitten yhden reikänauhalukijan/kirjoittimen :-)  Jotkin vanhat työstökoneet käyttävät vielä reikänauhaa..
Millaisia kokemuksia raatilaisilla on tuollaisista tai puhallinkylvökoneista yleensä? Takapyöräkone on ollut päivän sana jo pitkään ja haaveissa on ollut alle 10v ikäinen Rapid mutta toimivuus kevyillä mailla epäilyttää, ainakin ilman offset-pyörästöä. Vanhat Överumit ei paljon maksa mutta tekeekö niillä mitään? Esim. tuollainen: http://www.nettikone.com/overum/tive-combi-jet-3304/1378275

Här har du det någånting:

http://bondeliv.se/klubbar/maskiner/forum/topic/combi-jet/

Vapaasti suomennettuna tarkkoja ja toimivia koneita joita on tehty kauan ilman suurempia muutoksia.

Combi jetarna har bara fyra svagheter.
Den ena är kraftutags axeln, det andra är fläkten, det tredje är lagerinfästningen till krafutaget och fläkten, det fjärde är variatorerna till utmatningen.

Heikoiksi kohdiksi mainitaan voimanottoakseli, sen laakerointi, puhallin sekä syöttövariaattorit.

Omaa tietoa ei minulla ole, kunhan uteliaisuuttani tutkiskelin mitä maailmalla mainitaan.
Viljoilla vielä pärjää jos vaan omat viljelykset ja kylvössä ajourat tehty.

Sitten kun mennään nurmille tms on jo astetta haastavempaa. Vaikka olisi se valkoinen keppikin...
Tai jos joutuu syystä tai toisesta poikkeamaan kylvösuunnasta.
Nämä uudet ovat vähän liian muovisia minun makuuni.

Steiger rules - ei mitään krumeluureja. Rautaa ja reiluja kilowatteja.

Noh, en heti keksi omista ympyröistäni järkevää hyötykäyttöä mokomalle, mutta kaiken ei tarvitse aina olla järkevää :-)



Kaveri esitteli Casen vetokoukun olakkeellisia kiinnityspultteja. Olikohan ne tiskillä 170 e tsipale.

Sorvari sai uuden tehtävän, ok palkan ja kaikki olivat tyytyväisiä.
Porkkia oli tuon ajan metsäkoneet voi sitä hehtaarien määrää mitä noilla raiteille ajettiin.
Pintapaineet järkyttävät .Samaa voiman siirtoa laitettiin minusta James kaivureihin joissa ferku pohjana oli heikko luomus jos 5000 tuntia kesti niin  se oli jo saavutus kaivurissa.
Sulattoon ehdottomasti nuo metsäpohjien tuhoajat. :o

Syvässä kovassa lumessa nuo kapeat renkaat menevät muuten paremmin. Ei ala niin helposti juputtaa. Ja talvella ei kapeus muutenkaan haittaa.

Ei muuten kestä kaikissa nykyisissäkään mettiäisissä voimansiirto 5000 tuntia.
Tuossa esimerkiksi vähän väritettyä tarinaa:

http://www.metsakoneet.fi/keskustelusivut.php?cat=3&showmsg=5578
Onhan Deerellä muokkausvehkeitäkin. Tai ainakin niiden brandin alla myytäviä, kenen lie tekemiä:

http://www.deere.com/en_US/industry/agriculture/learn_more/index_brochures/tillage.page
Alkaa monessa kuormaajassa puomit olemaan Optim 650 ja vastaavaa terästä. Muotoilulla voi hakea lujuutta ja toisaalta nipsasta aavistus ainevahvuudesta pois. Mutta rajansa siinäkin.  Esim. Nokan 7 kulmainen nostopuomi ja vain yksi hitsisauma puomin päällä.
Melkoinen painoero vastaavan kokoiseen virolaiseen. Ettei peräti 300 kg luokkaa ollut kokonaisuudessaan, joka on jo paljon  ::)

Hmm, ehkä ovat sitten tutkineet että tuo on hyvä rakenne, ihmetyttää vain sauman laittaminen puomin päälle; sinnehän se suurin veto tulee nostotilanteessa.
Useimmissa ammattipilkeissä hitsisaumat on sivuilla missä voimat on pienimmät, palkin yläosaan tulee veto ja alaosaan puristus. Samasta syystä sylinterien korvat hitsattu keskelle puomia.
Näin tehtynä puomi joustaa enemmän repeämättä.

Tuossa Foresterin toteutus, tuntuu fiksulta. Eikä ole korjailla tarvinnut. Hitsattu kiinni ainoastaan isojen kolmioaukkojen reunoista, puomin kylkien keskelle.
Tuo on sen verran iäkäs jo että materiaaleissa ei mitään eksoottista liene mutta kestävä se on silti. Ei ehkä kevyin mahdollinen...

Kyllä 13 tonnia vaihtolootasta on niin paljon, että kannattaa jo useampi tunti maksaa huoltomiehelle, että ottaa laatikkoa auki ja katsoo mitä sieltä oikeasti täytyisi vaihtaa. Jos tämä on Valpartsin normihinnoittelua, niin ei niille peruskunnostetuille osille pahemmin löydy kysyntää. Sama juttu, kun kyselin purkaamolta 805:een teollisuusetuakselia. Olisi maksanut 5000e, niin eipä pahemmin kannata kympin koneeseen sellaista laittaa. En tiedä tarviiko kukaan muukaan sitä tuolla hinnalla. Kyllä noissa hinnoitteluissa kannattaisi miettiä sitäkin, paljonko asiakkaat ovat oikeasti valmiita maksamaan siitä tuotteesta. Kohta toiminta hyytyy siihen, kun ei ollutkaan sitä kysyntää, mitä aluksi kuviteltiin.

Hyvittääkö Valparts jotain korjauskelpoisesta laatikosta vaihdossa?
oha se tuokii, tartte kymppitonnin tietsikka ohjattu että voip munia maatala!!!!

Tuollainen vastaava on meilläkin protohyllyssä. Se oli jossain juniorin kisajutuissa tehtävänä...

Haaska vekotin, ei siinä mitään.
Sähköturvallisuus ja sitä kautta käytettävyys eri olosuhteissa rajoittaa sähkön käyttöä. Vaikkakin voimansiirron hyötysuhteet olisivat mukiin menevät.

Vaatii käyttäjältään hieman huolellisuutta. Vioittunut 300 bar letku kaivinkoneessa ymmärretään varoa ja vaihtaa, mutta eristevikaista sähkökaapelia käytetään vesilammikossa niin kauan sähkö vaan kulkee :-)

Mutta jos se toimii kaivoskoneissa ja merellä niin kyllä se toimii muuallakin. Liittimet sun muut hilppeet pitää olla jotain muuta kuin honkkari-laatua, ja ne pitää pitää ehjinä.
Tulevaisuus näyttää mitä vauhtia kehitys kehittyy.
Jakomoottori meniskin . Säädin on välissä mutta öljyä siirtyy muihin sylintereihin kun paino on kahdella sylinterillä enemmän . Toi hydraulikaupan taitaa olla paras .

Jakomoottori lienee ehkä turhan hieno ratkaisu? Järkevämpää sitten käyttää vaan 2-piiristä pumppua.

Eli tarkoitus on saada 2 eri sylinteriä liikkumaan tasatahtia, huolimatta mahdollisesti erilaista kuormista?

Vähän hankala homma halvalla. Yksi keino olisi sarjaankytketyt, oikein mitoitetut sylinterit. Vähän kuin joissain äkeissä ym.
Siitä olisi jonkinverran etuja jos traktorissa olisi kolmivaihesähkö ulosotto. Sähköjohto on ainakin taipusampaa kuin hydrauliletku. Kaikenlaisia vehkeitä saisi kiinni traktoriin.

Toki kömpelöimmät voisi saada sähköiskuja johtojen sotkeuduttua.
Mutta sähkömoottorit taas ovat isompia.

Ei välttämättä.

Lainaus
Specifications

Copper Rotor Motor
Outline dimensions:  305 mm dia. x 250 mm long (12 in. dia. X 10 in. long)
Weight:  34 kg (75 lbs.)
Voltage:  247 VAC nominal (line
-
line rms)
Current: 250A rms max,  80
A continuous
Torque:  122 Nm (0 to 6000 rpm)
Base speed:  6000 rpm
Maximum speed:  13,000 rpm
Power:  75 kW (100 hp) max, 27 kW (36 hp) continuous
  http://acpropulsion.com/datasheet/ac75.pdf

Tuokaan ei ole kuin 30cmx25cm ja tehoa irtoaa 100hevosvoimaa max.
Käypänen mihin? kiertää 6000, vääntöä 120nm.

Paljonko painaa sähkömoottori 3kw 600r/min? omm 32 / vastaavat painaa 2kg, eikä ole kallis.

Sopivuus riippuu aivan kohteesta. Ei se dieselkään 2000 rpm oikein sovi suoraan moneen paikkaan. Ensin pudotetaan voa:lle 540/1000 ja sitten työkoneessa on taas välityksiä ylös tai alas. Ja hyötysuhde kärsii jokaisessa portaassa. Sähkökoneenkin perään voi välityksen rakennella,  ja elektroniikalla säätää nopeutta jos täyttä tehoa ei tarvita.

Muutaman kW:n luokassa ei liene niin väliä millä pyörittää, mutta suuremmassa luokassa hydrauliikalla pyörittäminen alkaa olla sekä komponenteiltaan kallista että epätaloudellista. 50 kW jatkuvaa ei ole sähkömoottorille mikään juttu, mutta sama määrä nopeakäyntistä hydraulivoimaa alkaa olla aika ikävä paketti. Jo pelkästään lämmöntuoton vuoksi. Perushuolloksi sähkökoneelle riittää puhdistus ja laakereiden vaihto. Hydrauliikan pumppu- ja moottoriremontit per 10 000 h tiedetään jo.

Olen enkä tavallista enemmän bittiorientoitunut, mutta luulen että sähköinen voimansiirto tekee läpimurron vielä maa-, metsä- ja maanrakennuspuolellakin. Isommissa ympyröissähän näin on käynyt jo vuosikymmen sitten. Sähköllä tai diesel-sähkölllä kulkevat suurimmat kaivoskoneet, laivat ja veturit. Portaattomat laatikot ym voidaan siinä samalla unohtaa.
Kaikki yrittää tehdä jotain fiksua akkujen kanssa, mutta kaikkeen akut ei sovi. Varsinkin ajatus akuista jotka kestää jatkuvaa kovaa käyttöä 30 000h kuten nuo superkondensaattorit, on aika utopistinen. Eli iso respecti siitä että on oltu fiksuja ja tehty fiksuja toimivia ratkaisuja tähän päivään. Vastaava toimintaperiaate voisi olla pätevä monella saralla. Esim. pyöräkuormaaja johon on asennettu niin tehokkaat pumput että toimivat täydellä teholla vain kun kondensaattori antaa lisäpotkua. Ja kondensaattorit sitten latautuisivat kun kone siirtyy kauhan ollessa paikallaan.

Kaivureissa ja pyörkuormaajissa pystytään myös ottamaan liikeiden energiaa takaisin talteen silloin kun lasketaan tai jarrutetaan taakkaa.
Sivuja: 1 ... 195 196 [197] 198 199 ... 291