Tarviisko sen olla sen ihmeellisempi tiedonkeruusysteemi kuin Bemareissa on ollut jo 80-luvulta ? Siis sellainen joka keräis tietoa koneen käyttölämpötiloista, rasitusasteesta, öljynvaihdosta kuluneesta ajasta, kylmäkäynnistysten olosuhteista yms. Luulisi että nykyaikaisessa moottorin- ja voimansiirron ohjaussysteemeissä olis jo aika hyvät valmiudet tuollaiselle tiedonkeruulle.

Jossain isoissa katepillarin koneissa ymmärtää laboratorioissa tehtävät öljyanalyysit kun sitä hydeöljyäkin saattaa koneessa olla sen tuhannen litraa.

Noissa on pieni periaatteellinen ero: olosuhdehistorialla pyritään määrittämään oikea huoltoväli. Öljyanalyysillä pystytään myös ennakoimaan koneen kuntoa ja mahdollisesti selvittämään mikä komponentti koneesta on hajoamassa. Öljystä löytyvät erikoisemmat laakerimetallit ym juoruavat ao. osan kulumisesta.

Joskus olen miettinyt olisiko siirrettävästä, erillisestä öljynhuoltoyksiköstä iloa ja voisiko sillä vaihtovälejä hieman pidentää?
Siis hydrauliiikka- ja vaihteistoöljyille. Suodattimiahan noihin löytyy ainakin 3 um saakka.

Noita käytetään kohteissa joissa ollaan joko erittäin tarkkoja (tynnyriöljykin ajetaan täytössä ensin suodattimen läpi) tai sitten kohteissa joissa pyörivät öljymäärät ovat tuhansia litroja.

Laivapuolella on tyypillisesti jos jonkin sorttista jatkuvatoimista filtteriä ja separaattoria joilla suuret voiteluöljy- ja polttoainemäärät pidetään hallinnassa.

On myös tiedossa, että ilmastoinnit menee selväksi, kaikenlaisista määräaikaishuolloista huolimatta.

Aivan kaikki menee aikanaan selväksi, huollosta huolimatta. Rautakankikin vääntyy ja ruostuu. Tai ainakin hukkuu.

Korjaamalla saa sitten vehkeiden elämää pidennettyä, siinä vaiheessa kun pelkkä huolto ei enää riitä :-)

No tässä viestissä ei kyllä ollut mitään hyödyllistä, kunhan tuli tuollainen ajatus mieleen.
Mutta osa ilmastoinneista pelaa kyllä ongelmitta hyvin pitkään. Yhdessä autossa tulee juuri 18 v täyteen ilman minkäänlaista ongelmaa. Kop kop..
Toisaalta taas monet jälkiasennetut työkoneilmastoinnit ovat olleet varsinaisia vikapesiä, ei puolta vuotta ilman hämminkiä.

Minulla alkoi yksi suodatin vuotaa päädyn saumasta. Onneksi kaveri huomasi tien päällä että öljyä valuttaa.

Suodatin oli joko M-Filter tai Teho. Muisti pätkii :-(
Muistan että myyjällä tai valmistajalla olisi ollut joku vakuutus jos olisi huonosti päässyt käymään. Ainakin sain muutaman ilmaisen suodattimen...

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 28.07.16 - klo:23:15

Sen verran asian tynkää että _useimmissa_ ajoneuvoilmastointien kuivainpatruunoissa on myös suodatin. Mutta ei kaikkissa.

Miten mahtaa vaikuttaa laitteiston toimintaan jos alkaa suodatin tukkimaan? Häviääkö teho vai laukeaako koko kuivain lähettäen moskat kennot ja venttiilit tukkimaan? Myöhästyi nimittäin kuivaajan toimitus ja jäi vaihtamatta keväällä kun traktoriin tehtiin ilmastointihuolto, jossa todettiin kylmäaineen määrän olleen lähes tasan oikea, mutta silti ilmastointi paljon heikkotehoisempi kuin meidän toisessa ilmastoinniltaan ihan samanlaisessa Valmetissa on.

Ymmärtääkseni yleensä teho putoaa kun kylmäaineen (ja öljyn) virtaus vaikeutuu:

The receiver/drier should be replaced any time the system is opened for service, and most compressor warranties require it. The desiccant is only capable of absorbing a certain amount of moisture, and when the inside of the system and/or the receiver/drier are exposed to the atmosphere, the desiccant can become very quickly saturated from humidity in the air. If this occurs, the desiccant is no longer effective, and will not provide future protection. Additionally, the filter inside the receiver/drier could be restricted by debris that may have been inside the system. This could diminish refrigerant and oil flow.

Tosin järjestelmässä on kai silloin muuta vakavaa vikaa jos epäpuhtauksia on kierrossa niin paljon että tuo suodatin/kuivain tukkeutuu. Yleensä syynä on tällöin viimeisiään vetävä kompressori.(joka voi johtua taas kuivaimen kosteudensitomiskyvyn loppumisesta ja järjestelmään kertyvästä kosteudesta).

Voi se kuivausaine karatakin kiertoon sieltä kuivaimesta, tukkien ja sotkien koko järjestelmän, mutta epätodennäköistä sekin. Riippuu varmaan paljon ao. kuivaimen mekaanisesta rakenteesta.


Receiver/driers and accumulators rarely fail themselves, but as mentioned previously, need to be replaced whenever the system is opened for any other type of service. When a failure does occur with a receiver/drier or accumulator, it is usually due either to clogging from debris inside the A/C system (like from a failing or failed compressor), or that the bag containing the desiccant has broken open, allowing desiccant material to circulate throughout the system with refrigerant and lubricant. Sometimes, the desiccant material will disintegrate into small sand-like particles. This can cause possible clogging in other system components.

Sen verran asian tynkää että _useimmissa_ ajoneuvoilmastointien kuivainpatruunoissa on myös suodatin. Mutta ei kaikkissa.

Pitäis Tonaltsonit muka OK olla... http://www.kentek.fi/fi/tuotteet/onroad_kalusto_ja_tyokoneiden_suodatus/donaldson

Konehallikin pukkaa noita nokan eteen kun tiskillä kysyy "filtteriä". 

Ainakin  Donaldsonin ilmansuodatinrunko näkyy massikassa olevan alkuperäisasennuksena.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 19.07.16 - klo:19:31

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 19.07.16 - klo:17:41

Lainaus käyttäjältä: SKN - 19.07.16 - klo:11:36

Täältä löytyy seuralta,
Kesantomurskain, pari lautasmuokkainta, kultivaattori, jyrsin, kolme klapikonetta, vinssi ja halkelulaite halon tekoon.

Suuremmitta ongelmitta on homma sujunut, ainoa asia joka aiheuttaa hammastenkiristelyä on seuran koneilla myyntipuun tekeminen, määrät satoja kuutioita.

Mikä tossa on ongelma? Kuulostaa itse asiassa aika kätevältä toimintatavalta.

Entäs lautasmuokkain, Multivan hinattava. Ajetaan 100hehtaaria sillä urakkaa hintaan 20-40e hehtaari. Mitäs tuumit? Klapikoneessa on hinta 45e vrk tai 5e tunti plus ALV. Lautasmuokkaimessa muistaakseni 10e hehtaari, en tarkalleen kyllä muista mutta kympin kieppeillä.

Tuollainen Multiva varmaan kestääkin sadat hehtaarit. Ei sillä taitaisi mitään väliä olla, tienaako joku yhteiskäyttöisellä koneella. Se klapikoneen sadat kuutiot saattavat kuluttaa osia ja teriä ja muita tärkeitä komponentteja sen verran, että koneen toimintavarmuus kärsii seuraavalla käyttäjällä.

-SS-

Ei sillä minustakaan ole väliä ajaako omia vai urakkaa, kunhan käyttömäärien suhde huomioidaan jotenkin. Mikäli pari 40 ha:n tilaa on hankkinut yhteiskoneen 50/50 omistussuhteella niin homma vääristyy jos toinen ajaa joka vuosi omiensa lisäksi 100 ha urakkaa. Ainakin kulutusosien suhteen pitäisi asiasta silloin vähän keskustella. Tai sitten kone pitäisi hankkia suhteissa 40/180 ja 140/180 eli 22% ja 78%.

Mitä tässä yhteiskoneita on lainattu/vuokrattu eteenpäin, niin yksi helppo tapa tasapuoliseen korvaukseen on se että lainaaja jättää koneen mukaan jotakin siinä kuluvaa varaosaa. Kultivaattorin tapauksessa pari uutta terää, kesantomurskan kohdalla hihnasatsin tms. Ei tarvitse alkaa jakamaan rahaa kirjanpitoon usealle omistajalle tai muuta yhtä hankalaa.
Välillä on myös so***** että tänä vuonna korvaukset maksetaan omistajalle A ja ensi vuonna sitten omistajalle B ja niin edespäin. Jos siis vuosittaiset summat ovat suurin piirtein samalla hehtaarilla.

Kyllähän Jussin pitäisi tietää, ettei sähkö leviä kuten neste, vaan se kulkee helpointa reittiä.  Tässä tapauksessa plasmakärjestä kooliin nipistettyyn maadoituspuristimeen.

Tällainen railo syntyi HALPPISPLASMALLA ja kooli lähti käsin vetämällä pois ilman, että akseliin jäi minkäänlaista jälkeä 

Toki toki. Lähinnä tarkoitin sitä että kun on vahingossa menty läpi siitä varsinaisesta kohteesta niin sitten puhallus jatkuu siitä raudasta mitä alla on.
Eli siinä suhteessa tarvitaan varovaisuutta. Jos ei ole kokemusta plasman käytöstä ja säädöstä niin kannattaa ensin harjoitella johonkin toisarvoiseen ennen kuin hyökkää jonkin arvokkaan akselin kimppuun.

Kaasupillillä taas on vaikeaa leikata läpi jos on kaksi eri rautaa päällekkäin ja ruostetta välissä :-/

Mutta kun homma on hallussa niin OK :-)

Lainaus

Aika krouvi plasma on laakerihommiin kaasupilleihin nähden,
Tuuppaa mennä kooli ja akseli kans, sähkö kun johtaa akseliinkin,

Täyttyy olla täysin eri mieltä
Miksi sähkö johtaisi akseliin, voihan puristimen panna kiinni kooliin.

Kyllähän se kaari palaa niin kooliin kuin akseliinkin, sähkön kannalta ovat samaa rautaa kun toisissaan tiukasti kiinni ovat.

Eli varovainen saa leikkuutouhussa olla ettei vikuuta akselia tai jotain muuta..
Onhan noita irroteltu niinkin että isolla virralla palko koolin päälle.

Vanhoissa Ryskyissä on samanlainen pehmeä kuppi. Ei saa vääntämällä pois. Siitä on jo vuosia mutta muistaakseni hyvällä klemmarilla remmi tms kiinni manttelipintaan ja sitten liikkuvalla punnuksella varustettu ulosvetäjä remmiin kiinni ja hakkaat ulospäin. Tai pitempi remmi rautakangen ympäri vanteesta ulos, tukea renkaasta ja nykien pois.

On kyllä ärsyttävä malli, ja rikkoa ei viitsi kun ei saa samanlaista mistään.

Tässä taitaa olla nyt ns. Lopullinen Totuus ™ :-|

Hyvä tietää. Minulle tuommoinen oli uusi tuttavuus.

Voisiko olla kuin Sampon takarenkaan navassa. Itse  en saanut irti kuin särkemällä. Pyörii kyllä mutta ei irtoa vaikka kuin vääntää tai vasaralla naputtaa. Kärsihän se irtottaessa mutta vasaralla naputtelin takaisin ja ilmastointiteippiä päälle suojaksi pimeänä syysiltana kun rengas meinasi lähtiä omille teilleen.

Pikkujuttuhan tuo on mutta jotenkin huvittava. Hiekoitin ei ole minun joten en halunnut sitä ehdon tahdoin särkeä jos fiksumpikin tapa on olemassa.
Aloin tuntea itseni jo typeräksi tuon kanssa... ja jotenkin ärsyttää tuollaiset 'puretaan rikkomalla' ratkaisut.
Jos tuolla olisi ollut kiire niin ongelmaa tuskin enää  olisi :-)

Sen verran kovaa käsittelyä isoilla pihdeillä jo annoinkin että ihme että ei hajonnut :-/
Ei siitä saa oikein tukevasti kiinni kun menee vaan luttuun ja puristuu sisällä olevaa tavaraa vasten.

Yksi vaihtoehto lienee antaa asian olla  - idea oli vaan saada hieman kuivalta kuulostavaan laakeriin uutta rasvaa. Voisihan siihen koettaa laittaa nipan ja rasvata sillä, mutta ei se rasva kuitenkaan mene sinne takimmaiseen laakeriin. Ehkä se kuppi lähtisi rasvan paineella irti eikä lentäisi aivan yhtä kauas kuin paineilmalla...
Taitaa vaan olla niin ohutta muovia että ei siihen nippaakaan saa pysymään.

En ole vielä koneen vierellä käynyt, mutta tuollaiselta se näyttää:

Lukitusruuvi navan sivussa?, voi olla tosi huomaamaton, jos
Paksun maalipinnan alla.

Tämä voisi olla ihan mahdollinen juttu. Pitääkin tutkia tarkemin, kun en tuota hoksinut tarkistaa.

Juu kyllä minä sellaisen perinteisen kupin saan siitä reunahelmasta näppärästi irti, ilman ihmettelyä. Sopivalla työkalulla kampeamalla.

Vaan tässä ei ole mitään reunaa vaan se menee suorana ja sileänä sinne navan uraan. Pyöritellä saa vaikka loppupäivän mutta kierrettä siinä ei ole. Juuri ja juuri saa kädellä pyörimään.
Samalla on vedettykin niin lujaa kuin siitä kiinni saa, myös väännetty sivuttain.
Päälle se näyttää vähän kuin muoviselta leivinjauhepurkilta joka on tällätty tiukahkoon uraan siinä navassa.
En ole tuollaista ennen nähnyt.

Jos vielä käyn laitteen vieressä niin täytyy ottaa kuva :-)