Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 29.10.16 - klo:15:04

Juu ei saavuta kovin monivuotista urakkahistoriaa tuo kone :-(

Lienee kovin pienet napamoottorit tuossa - taisi olla ihan joka pyörässä -  mistähän niille riittää tarpeeksi öljyä tuossa vehkeessä?
Tai sitten jos laitetaan kunnon pumppu niin veto päällä nyykähtää hattiwattien puutteeseen koko yhdistelmän vauhti?

Kyllähän napaveto työntää jos se on kunnolla mitoitettu, tahtovat olla sellaisia lievästi avittavia apuvetoja vaan nämä mitä paketteihin tarjotaan.
Joskus nuoruudessa intissä ajeltiin Tampellan 130 nemo-tykkiä (vai kanuunako se nyt oikeasti oli). Tykki painoi muistaakseni 10 t ja jos pyörä piti niin se työnsi 5 t painavan proto-Sisun vaikka mihin. Mutta kyllä se pumppu nappasi ne kaikki niukat kilowatitkin mitä siinä Sisun rotiskossa oli tarjolla. Ei ollut reserviä, ei.

Väittävät muuten että Poclainin moottorit olisivat ominaisuuksiltaan parempia kuin nämä Black Bear'it. Tiedä häntä, ei omaa kokemusta.

Oliko turbo-Proto? En koskaan ole livenä koko yhdistemää nähnyt, yks oli silloin enää turbo-Proto, tyhjänä kulki kyllä

Kyllä ne nemo-vehkeet (nestemoottorin lyhenne) olivat juuri niitä turbolla olevia ja tavalliset olivat sitten ilman. Siinä oli penkin sivussa vasemmalla sellainen pieni sähkötikku jolla sai vedon päälle ja haluttuun suuntaan. Ihan toimiva, siitä nuo napamoottorit ovat hienoja että 'vapaalla' ne eivät mitenkään jarruta tai rajoita nopeuksia tai mitään.

Mutta jos sinne vetoon haluaa edes muutamia kymmeniä hevosvoimia niin sitten koneen hydrauliikan pitää pystyä ne+häviöt antamaan. Ja metsäkäytössä tiukan paikan tullen ei haittaa vaikka tuollaisen A93:n kaikki hevoset saisi sinne vetoon... joutuu vaikka peruuttamaan umpihankeen ylärinteeseen tms.
Videolla näytettyä pienemmänkin kuorman ajo syvemmässä hangessa alkaisi pientä jo pahasti hengästyttää... isommatkin joutuvat jo tosi toimiin. Liettuassa ei kai paksuja hankia olekaan.

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 29.10.16 - klo:13:53

Lainaus käyttäjältä: Ärrpää - 28.10.16 - klo:19:32

Lainaus käyttäjältä: SAS - 28.10.16 - klo:16:13

Lämmittää öljyt lukitsemalla hydevivun päälle ,aikansa shokkia vasten kun öljy purlaa niin se lämpenee (lämpiää nopeaan).Näin kokeneet konemiehet toimii eikä itke ja vollota tuvan lämmössä.

 Hammasrataspumppumiehet lämmittää shokkia vasten, mäntäpumppu tuolla opilla tekee vähän painetta muttei lainkaan tuottoa. Jokos valtussa on mäntäpumppuja hydrauliikassa...

Sen verran kehtaan viilata pilkkua että sinänsä ei mäntä- tai muulla pumpulla ole välttämättä tuossa mitään eroa. Sitten on jos systeemi on LS eli kuormantunteva ja (mäntä)pumppu säätyvää mallia.

Esim vanhoissa massikoissa on tipan tunnissa tuottava kiinteätilavuuksinen mäntäpumppu, joka kyllä painaa tuottonsa paineenrajoitusventtiilistä läpi ja lämmöksi jos umpikujaan tarjotaan.
Toki kaikki uudet ja tehokkaammat traktorien mäntäpumput lienevät säätyviä (ja kuormantuntevia). Myös vaikkapa kuoma-auton kippipumppuina on niitä isoja vinkkelimallin mäntäpumppuja, ja ne eivät säädy yhtään mihinkään vaan tuottavat aina pyöriessään vakiolitrat, vaikka sitten väkisin ylipaineventtiilistä hukkaan jos ei muualle (vapaakiertoon tai työlaitteelle) pääse.

No millä ne hydehommat tehdään portaattomassa eikös sekin puoli ole hyvä vetreyttää kovalla pakkasella  yli 25 - astetta kun on.Onko muuten järkee portaattomalla irrotella rehuja joka ikinen päivä eikö niitä karskimpia koneita ole nurkissa ei mitään järkee rääkätä noin hienoa kalustoa pakkasilla.
Suosittelen lämpöistä tallia yli 50 vuoden kokemuksella.

Portaattomat ovat juu tehdyt muuttuvatilavuuksisilla pumpuilla/moottoreilla. Mutta niitä ei kyllä suoraan saa lämmitettyä millään ulkopuolisen hydrauliikan rääkkäämisellä - paitsi jos hydrauliikalla on yhteinen öljy sen portaattoman voimansiirron kanssa. Yleensä ei kai näin ole. Taitavat lämmitä parhaiten siihen tarkoitetulla erillisellä lämmittimellä ja antamalla koneen käydä kolkottaa paikoillaan riittävän kauan.

Muuten olen samaa mieltä kovan pakkasen touhuista.

Tuo video on tyypillinen kuvaus balttialaisesta rypömisestä, ei sillä taho metsäkoneetkaan kestää, ei tuo vallukaan tule pitkään pötkimään.
Mielenkiintoista oli huomata, että vaikka oli neljällä napamoottorilla vetävä vaunu, varsin kesyssä paikassa piti aisaohjauksella retkutella.

Juu ei saavuta kovin monivuotista urakkahistoriaa tuo kone :-(

Lienee kovin pienet napamoottorit tuossa - taisi olla ihan joka pyörässä -  mistähän niille riittää tarpeeksi öljyä tuossa vehkeessä?
Tai sitten jos laitetaan kunnon pumppu niin veto päällä nyykähtää hattiwattien puutteeseen koko yhdistelmän vauhti?

Kyllähän napaveto työntää jos se on kunnolla mitoitettu, tahtovat olla sellaisia lievästi avittavia apuvetoja vaan nämä mitä paketteihin tarjotaan.
Joskus nuoruudessa intissä ajeltiin Tampellan 130 nemo-tykkiä (vai kanuunako se nyt oikeasti oli). Tykki painoi muistaakseni 10 t ja jos pyörä piti niin se työnsi 5 t painavan proto-Sisun vaikka mihin. Mutta kyllä se pumppu nappasi ne kaikki niukat kilowatitkin mitä siinä Sisun rotiskossa oli tarjolla. Ei ollut reserviä, ei.

Väittävät muuten että Poclainin moottorit olisivat ominaisuuksiltaan parempia kuin nämä Black Bear'it. Tiedä häntä, ei omaa kokemusta.

Mikä tuollaisen 20 tonnisen kaivinkoneen vetoteho on?

Voisiko sillä vetää 8 siipisiä kääntöauroja? Siis niin ettei tela kulje vaossa. Aurojen peräpäätä voisi kannatella puomilla, ei tarttis tukipyörää, puomilla vois myös painaa aurat maahan.

Noi maksaa tosi vähän vanhoina. Siitä tämä idea.

Teho (kilowatteina) ei välttämättä ole järin suuri, vaikka voimaa on niin vauhti on kovin hidas. Ja hyötysuhde heikko tekniikasta johtuen.

Yleensä nuo vetävät lähelle omaa työpainoaan eli 20 t kone voi teloilla ajamalla kiskoa luokkaa 17 000 kgf eli 170 000 N

Jos laskee 10 000 N (1 'tonni' joka on reippasti yläkanttiin) yhden siiven vetovastukseksi niin teoriassa tulisi reilut 15 siipeä perässä. Vauhtia on vaan sitten se joku 1-2 km/h, edellyttäen ettei ajomoottorit ole jo loppuunajetut ja sohlot :-(

Mutta ei niitä tuohon ole kyllä tehty ja ongelmia tulee jos enemmän harrastaa. Siis muitakin ongelmia kuin menetetyt hermot.

Jos leikkiä haluaa niin pillarissa saisi paremmin moottoritehot liikkumiseen, se kun on siihen tehty, toisin kuin kaivinkones. Mitä sitä himmailemaan, kerralla kunnon vehje ja D11 vaan reilusti tilaukseen. Mutta älä aja suohon, se painaa sitten 100 t... 3.piikkisen repijän kun ottaa pakettiin niin voi vielä jankkuroidakin siinä ohimennen samalla vaikka metriin... jos siltä tuntuu. Takaan että kantavalla pohjalla tuohon repijän palkkiin saat laittaa ihan mitkä aurat vaan ja perässä tulee  - jos ei muuten niin kappaleina. Moottoritehokin lienee tuohon hommaan välttävä, noin 850 hv.

https://en.wikipedia.org/wiki/Caterpillar_D11#/media/File:Cat_D11_View_3.jpg

Back to reality - käyttökelpoiset telaratkaisut löytynevät näistä kumitelatraktoreista. Joku QuadTrack voi olla ihan pätevä, jälkiasennusmalleista pyöräversioihin en osaa arvata.

Lainaus käyttäjältä: SAS - 28.10.16 - klo:16:13

Lämmittää öljyt lukitsemalla hydevivun päälle ,aikansa shokkia vasten kun öljy purlaa niin se lämpenee (lämpiää nopeaan).Näin kokeneet konemiehet toimii eikä itke ja vollota tuvan lämmössä.

 Hammasrataspumppumiehet lämmittää shokkia vasten, mäntäpumppu tuolla opilla tekee vähän painetta muttei lainkaan tuottoa. Jokos valtussa on mäntäpumppuja hydrauliikassa...

Sen verran kehtaan viilata pilkkua että sinänsä ei mäntä- tai muulla pumpulla ole välttämättä tuossa mitään eroa. Sitten on jos systeemi on LS eli kuormantunteva ja (mäntä)pumppu säätyvää mallia.

Esim vanhoissa massikoissa on tipan tunnissa tuottava kiinteätilavuuksinen mäntäpumppu, joka kyllä painaa tuottonsa paineenrajoitusventtiilistä läpi ja lämmöksi jos umpikujaan tarjotaan.
Toki kaikki uudet ja tehokkaammat traktorien mäntäpumput lienevät säätyviä (ja kuormantuntevia). Myös vaikkapa kuoma-auton kippipumppuina on niitä isoja vinkkelimallin mäntäpumppuja, ja ne eivät säädy yhtään mihinkään vaan tuottavat aina pyöriessään vakiolitrat, vaikka sitten väkisin ylipaineventtiilistä hukkaan jos ei muualle (vapaakiertoon tai työlaitteelle) pääse.

Ei se vertailu pahaa tee - kuten olen tainnut joskus jo mainita niin olen löytänyt helmiä ammattipuolelta erittäin sopuisaan hintaan.

Mulla oli kovissa kohdissa ongelmana että sarka-auroja ei saanut riittävään syvyyteen millään kun ei ole 2-toimista nostolaitetta.
Eikä ne kovin tylsätkään olleet. Maa sellaista jossa on 10 cm multakerros päällä ja sitten sellaista tosikovaa vihertävää jankkoa loppu. Lähtihän siitä aina välillä sopivasti pieniä lisuja höysteeksi, mikä oli ehkä hyväkin juttu. Ei liikaa raakaa kerralla.

Ongelma melkein poistui ½-hinattavilla paluu-sellaisilla kun painoa on kertaa 3, pikkuisen nekin vielä kuivalla kelillä väistelee. Ja rajuimmat lohkot on siirretty suorakylvöön tai ainakin kevennettyyn, tuntuu toimivan.

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 08.10.16 - klo:18:30

Nykyaikaiset maalämpösysteemit taitavat usein mahtua OK-taloon johonkin sopivaan paikkaan - hakepannu harvemmin. Eli lämpökanaalia tuskin tarvitaan eikä hakevarastoakaan.

Kaverin maalämpöpaketti muistuttaa aika lailla kaappimallin pakastinta ja taitaa asua jossain kodinhoitohuoneessa tms. Putkimies kyllä mainitsi että tuollaiset kompaktit, integroidut paketit ovat kamalia huoltaa jos sinne tarvitsee vaikka jokin osa vaihtaa. Lattiatilaa se vie varmaan noin neliömetrin. Varaaja oli kai ennestäänkin.

Jaakääppipakastimen kokoisia ne oli 1980 luvullakin.. Toki jos haluu ison varaajan niin kyllähän se tilaa aina vie 😅

Olen nähnyt toisenlaisenkin rakennelman - siinä kompura oli latttialla ihan erikseen omalla jalustallaan ja putkia oli vedetty ihan kylmäkoneasentajan toimesta ympäriinsä. Oliko peräti erillisellä moottorilla ollut kompura..? En muista enää tarkkaan, mutta jotenkin sellainen osista paikanpäälle rakennettu kokonaisuus kuitenkin. Ruokittiinkohan sillä kahta rakennusta, mahdollisesti, ehkä se oli tavallista isompi laitos sitten.
80-luvulta sekin oli... ilmeisesti toimi hyvinkin pitkään, ellei vieläkin. En tiedä kun talon omistaja on vaihtunut eikä sitten ole juttua aiheesta ollut.

Isot kylmäyksiköt ovat melkoisia laitoksia. Esim tuollainen ruuvikompura ammoniakkikäytöllä, 400 kW / 1,1 MW :

http://tinyurl.com/j4esusw

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 21.10.16 - klo:19:21

Onko tommonen perusviistonninen jo riittävä kuormaaja harvesterikäyttöön? Esim. Kedon Forst tai kevyin 51:nen.

http://www.metsakoneet.fi/keskustelu.php?&cat=&showmsg=249701

”    NIMETÖN: (2011-03-28 18:47:13)
keto 51 on kourana yleensä sellasilla jotka ei ole vielä muita edes nähnyt eli aloittelijoilla ja tolloilla sampo miehillä, joten miten luulet saavasi tälläsiltä asian tuntevaa vertalu tietoa, asiaa pitää sinunkin osalta lähestyä tarve määrästä, rivien välistä oletan sinulla tarpeen olevan hiukan enempi kuin moottorisahalla tekisit, joten silloin 51 kelpaa vallan mainiosti jos saat sen edullisesti.”

Pysyykö muuten valmetti pyörillään jos melkein 8m päässä on vaikka keto 51 tai joku muu?

Riippuu Valmetista ja raudan määrästä, etuakselin jäykistys varmaan tarvitaan jos sivulle kurkottelee.

Mä en pidä pikku-Ketosia minään pro-kourina, mutta samaan luokkaan ei kovin montaa muutakaan välttävää ole ollut. Lähinnä kai Kesla ja nyt mahdollisesti Nisulat, ja nekin ovat jo numeroa isompia kuin Forst.. AM ja Tapio 245 ym ovat vielä lelumpia. Minä olen tykännyt viis'ykkösessä siitä että satunnaisesti voi tehdä sille ylisuuriakin puita kun vähän kikkailee. Elleivät ne ole kovin järeäoksaisia. Kaverilla on vanha Farmi 35 (joka on suurinpiirtein sama kuin tämä Forst) ja sekin on toiminut ihmeen hyvin. Minäkin hakkasin sillä ainakin kahtena talvena.
Eihän tuollainen tietenkään mikään Ponsse H53:n kilpailija ole mutta kyllä sillä kuitua ja pikkutukkeja pudottelee.

Oma, paljon käytettynä  ostettu 51 on vanhaa, vielä vihreää sarjaa, ja siinä taitaa olla vaihdettu Victorin telat jos oikein muistan. Hitsailtu ei ole kuin teräkoteloa jota on vahvistettu, ja joku vetomoottorin iso o-rengas meni myös ja muistaakseni paksuusanturi on vaihdettu ainakin kerran. Hyvin vähän on ollut murheita tekeleen ikään nähden. Letkutus on riittävän ahdas kopan alla.

Kestävyysongelmia ei juu isompia ole ollut, vain kulutusosia kuten vetorattaita jne. Pultteja tarvii välillä kirrailla. Jonkun venttilin väliin jäänyttä kumimurua etsittiin kerran aika tosissaan. Systeemissä on paine- ja paluusuodattimet, mutta muru oli irronnut jostain matkan varrelta. Sopivalla kelillä kerää lunta ja roinaa siihen tilttitornin 'makuukoloon' ja pitää välillä siivota kun ei saa tilttiä enää pystyyn saakka. Tässä ei ole sitä kumikaistaletta.

Maatilaluokan 'harrastelun' tuottavuus m³/päivä on tavallisesti kiinni paljon enemmän aivan muusta kuin kouran huippuominaisuuksista. Jos on niin sitten ei ollakaan  enää puuhastelusarjassa.
Mun mielestäni 51 on ehkä jo turhankin iso (lue: painava) pienimuotoiseen ensiharvennukseen, varsinkin jos alustakone, nosturi ja litratuotto eivät ole sieltä reilummasta päästä.
Ja uutena maksaa niin paljon että taloudellista järkeä hommassa ei juurikaan ole.

Nokkaan kuuluu ilmeisesti useampi yhtiö, en tiä montako, sylintereitä tekee ainaskin joku eri nimellä, mutta nokkaan kuuluu.

Taitaa olla Pematic.

Nyt, 20 vuotta maatilapilkkiä käyttäneenä en näkisi saman valmistajan pakettia, enkä uutta kiiltävää maalia välttämättömyytenä.

Jos vaan perse kestää, niin 10+ t kärri napavedolla ja siihen laippasovitteella omien mieltymysten mukainen kuormain. Toki jos tinkiä pitää, niin sitten kakspalkkikärri vähintään 17" pyörillä.

Jos taas halajaa yhdistelmää vain puunajoon ja ehkä sadan tai parin sadan tunnin käyttöön vuodessa, niin kehottaisin etsimään käytetyistä ja tarjoamaan röyhkeän pieniä hintoja. Onhan se metsäyhdistelmä kiva, mut 20 k€ jostain perusmallin yhdistelmästä on pirun paljon rahaa näillä metsätalouden nykyhankkeilla.

Ja farman, vretenin ja weimarin ym. sekulimerkkien ostoa kannattaa harkita vaikka saattavatkin vaikuttaa edullisilta. Ne eivät käytettynä ole kovin kovassa kurssissa.

Nokka ei päällepäin ole kummoisen näköinen laitos, mut tuntuu niissä rakenne olevan ihan asiallinen. Mitä niitä nyt on tiedossa, niin ei niissä mitään yhtä yllättäviä remppoja ole ollut kuin vaikka farman tuotteissa. Toki nokan kourat oli taannoin aika köröjä, mut malli muuttui jo ajatsitten.

Aika pitkälle samaa mieltä joka kohdasta. Hinta/tuotto -suhde on kyllä onneton.

Paljon noita valmispaketteja on todella vähällä käytöllä, tiedän muutaman lähes uuden veroisen  joilla ei 10 vuoden aikana ole yhteensä varmaan viittäkymmentäkään kuormaa ajettu. Ei ne silti myynnissäkään ole, terapialaitteita  :-)

Ihmetys on kanssa se, että miksi 6-sylinterille pumpusta tulee polttoainetta mutta putken suuttimen päästä ei falskaa dieseliä vaikka löysää kiinnitystä. Pumpun päästä siis ruikkii mutta ei toisesta päästä. Asiaa tutkitaan.

Tämä kuulostaa nyt kiinnostavalta, mutta aika vaikeasti selitettävältä. Ja se koneen käyntiääni oli kuitenkin sellainen että ei sitä oikein pelkkä yhden pytyn puuttuva ruiskutus selitä.
Voisiko olla havaintovirhe - toisin sanoen putki on juuttunut suuttimeen eikä liitos aukea vuotavaksi pelkällä mutterin avaamisella?

Onko tommonen perusviistonninen jo riittävä kuormaaja harvesterikäyttöön? Esim. Kedon Forst tai kevyin 51:nen.

Paljon riippuu siitä mitä lopulta harrastaa. Pienehköjä ensiharvennuspuita tasaisehkossa maastossa niin täydestä menee.

Jos taas 51:llä tekee sen maksimia lähestyviä runkoja, tuulenkaatoja ja muita hankalia ja vielä kaltevissa paikoissa niin kesyksi käy. Ainakin kääntö jos ei lähelle pääse.. toi mun kääntää muistaakseni 22 kNm ja enemmän saisi olla. 5000 muistaakseni antaa 18 kNm tai jotain sinne päin. Kun pitäisi ylämäkeen vääntää puomi, koura (350+ kg) ja vielä vähän isompaa puuta oksineen niin ollaankin tiukan paikan edessä.
Isompien runkojen retuuttaminen kivutta vaatii siis järeät kamppeet, mutta eihän maatilalinjan vehkeillä sellaisia yleensä tehdä. Nuo tuulenkaadot ovat ehkä poikkeus.

Lisäksi liikeratakuormain on kyllä hakkuulla kiva verrattuna tavalliseen jos valitsemaan pääsee...

Vielä kun tekisi rosterista niin sattaisi olla ns. lopullinen ratkaisu...

(etupyörien funktiosta)

Säätävät työsyvyyttä :-)

Noissa potilaissa ne taaempana olevat pyörät aiheuttavat kaikenlaista pomppimista ja keikkumista kun kulkevat jo terien heittämien sattumien seassa. Ainakin kovemmilla savilla joilla ne savimöntit ovat isoja ja kovia.