Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Lämmöllä ajattelen pieniä lämmityskuluja joihin Airrexillä pitäis pääsemän.
Ota huomioon että ne pienet lämmityskulut tulevat pienestä energiankulutuksesta. Jos Airrexilla palaa löpöä pari litraa päivässä. Niin silloin lämmittämiseen on kulunut energiaa n.2kwW. Eli miksi ostaa tuhansia maksavan laitteen jos saman energiamäärän voi muuttaa lämmöksi jo parinkympin sähköpatterilla?
Sellainen pointti tuossa ehkä on, että säteilylämmittimellä saa pienelläkin teholla hetkeksi pienelle kohdealueelle mukavamman tuntuiset olosuhteet. Samaan ei se parinkympin patteri pysty, se yrittää lämmittää koko 500 m³ hallin ilmaa ja 20 tonnia kylmää massaa - eikä tietenkään siinä onnistu.
Vertailukohdaksi pitää siis ottaa sähköinen infrapunalämmitin.
Jos oikeasti on tarkoitus pitää koko halli lämmöissä niin yksittäinen IR-lämmitin ei siihen oikein sovi. Olen ollut töissä hallissa jossa oli kattorakenteissa noin 20 säteilylämmitintä (ja tehoakin siis kymmeniä kilowatteja) ja niillä sai kyllä nopeasti lisää lämmön tuntua muuten melko kylmänä pidettyyn tilaan. Raudat, kalusteet ym ottavat kyllä aikansa ennen kuin lämpenevät noin.
Ei tuo minusta niin pahalta käytöltä näyttänyt - tietysti voisi paremmin arvioida taakan painopisteen ettei tarvitsisi kouraa joka toisella nostolla luisutella.
Mutta aika lailla normaalia ripeää kuormausta minusta. Paljon pahempaakin tökkimistä ja riuhtomista näkee toisinaan :-(
Jos mä nyt katsoin oikeaa videota...
Halpa ja huonomainen puimuri->halvat osat ja niitä löytyy helposti.
Kallis ja hyvämainen puimuri->osat kalliita ja niitä on vaikea löytää.
Löytyy? Siis vaikka pellolta kun se hajoaa.
Mää oon hakenut mm. Överum Aktivin osia metallinilmaisimella pellolta
Koneen väriinkin tulisi kiinnittää huomiota. Claasin paalaimen vihreät osat olivat työläitä löytää heinäpellosta... ekalla kierroksella en löytänyt :-)
Koskahan joku alkaa tehdä täysvalkoisia moottorisahoja ja metsätarvikkeita... sakset, mitta ja kombikannu olisi myös kiva saada mattavalkoisina...
Oikein yllätyin kun laskin että 26 vuotta on minunkin rosmallani jo ikävuosia. UusiHollanti.
Mikään muu ei oikeastaan ole kiusannut kuin ruiskutuspumppu.
Mulla oli joskus Foresterissa pieni koneliikkeen takapihalta bongattu maatilapilkin muotokauha ja perkailin ihan ojan päältä kuten kaivurillakin.
Nosturi ei siis ollut kärryn aisalla vaan koneessa ja kauhasylinterille värkkäsin puomiin korvakkeet.
Oikein isoa ojaa (leveys penkalta penkalle noin 8 m) oli mukava siivota kun ulottuvuutta riitti. Eräänlainen pitkäpuomikones :-)
Kuva näyttää olevan vuodelta 2003...
Näyttää aikaslailla samalta ku mikä tuoho hakkisouvarii hommattii sillo joskus 90 luvun alus. Vieläki pönöttää ladossa tuo kauha ja kaivupuomi mikä vaihettii nostopuomin päähän. Kaivettu ei oo toki enää 20 vuotee sillä kapistuksella
Semmoisesta se varmaan oli. Samoin löysin jonkun kumitelakoneen unohdetun pienen kuokkauhan joka oli kynsineen kaikkineen aivan käyttämätön. Lahjoitin sitten molemmat kauhat kaverille. Sillä on tuommoinen bobbarin kaivulaite tupissa nuhvin perässä, voimaa on mutta ei ulottuvuutta. Kärryyn ei oikein saa kuormattua mutta alaspäin pääsee. Terapialaite :-)
http://www.refurbishedphones.com/Imgs/0000000811BackhoeAttachment123856.jpg
Mulla oli joskus Foresterissa pieni koneliikkeen takapihalta bongattu maatilapilkin muotokauha ja perkailin ihan ojan päältä kuten kaivurillakin.
Nosturi ei siis ollut kärryn aisalla vaan koneessa ja kauhasylinterille värkkäsin puomiin korvakkeet.
Oikein isoa ojaa (leveys penkalta penkalle noin 8 m) oli mukava siivota kun ulottuvuutta riitti. Eräänlainen pitkäpuomikones :-)
Kuva näyttää olevan vuodelta 2003...
Se on kestävyyskin on suhteellista ja niin paljon käytöstä kiinni.
Eräs paljon ajava urakoitsija ei isolle HD Multivallekaan kovin korkeaa arvosanaa antanut. Remonttia oli tehty moneen juttuun eikä kaikki ihan pieniä, telistä ja kipistä alkaen.
Nyt perässä näkyy yhdellä työmaalla olevan U-lavainen Joskin, massoja liikkuu suljetulla alueella paikasta toiseen ehkä noin 1000 t/vuoro. Iso kaivuri kuormaa.
Tuollaisessa käytössä tulee vuodessa enemmän rasitusta kuin meikäjussi saa aikaan kahdessa sukupolvessa...
Ovat kai vähän dumpperin korvikkeena siellä. Kuorma-auto ei ilmeisesti oikein pärjäisi siellä tai mikä lie valinnan syy, en tarkemmin tiedä. Ajomatka tyypillisesti varmaan 100-300 m.
MOOTTORI
https://www.youtube.com/watch?v=q_0xifuTqVA
Jos tuo ei käy niin vikaa ei tarvitse etsiä ECUSta eikä antureista...
Katselin tuota laittamaani linkkiä... loistava käännös tuo 'Piirrä-baari kevät jousitus'.
Ilmeisesti draw-bar spring suspension :-))
Katselin tuota maansiirto-Oniaria niin Hauholla kuin eilen Lahden K-kurjuuden pihalla. Ihan varteenotettava vaihtoehto pienemmässä päässä. Viljalaidatkaan eivät ainakaan hinnalla olleet pilatut, en ole niitä kyllä nähnyt. Miten kätevät tai hankalat lienevät sitten.
Se Oniarin 18 tonninen maansiirtokärry tuli Jyväskylän Koneagriasta meille suoraan työmaalle . Runko siinä on hyvä ja vankka , rengastuskin menettelee .
Lava on myös suurinpiirtein ok , paitsi että materiaali saisi olla jotain kulutuslevyä . Takalaidan kiinitys systeemi on toteutettu siten että laidan ollessa kiinni on sylinterinvarret ulkona . Se vaatii valmistajalta vielä pientä tuotekehittelyä tehdä suojalipat sylinterien suojaksi , muuten männänvarret on piloilla kivien iskuista kuormatessa . Samoin tappien lukitukset pitäis miettiä uusiksi.....ne prikat mitkä lukitaan senkkikantaisella kuusiokolopultilla ei tule kestämään . Itse liimasin nuo pultit paikoilleen ja päivittäin tarkistin ne kuusiokoloavaimella . Kippisylinterin yläpään tapissa lukkorengas lukitus kesti puolitoista päivää paikoillaan .....onneksi huomasin asian eikä suurempaa vahinkoa tapahtunut....nyt sinne vaihdettu pulttilukitteinen tappi. Lavan sisäleveyttä ei moittinu kuin pari kaivurikuskia kun ei meinaa luiskakauha mahtua poikittain sisälle. . Kaikenkaikkiaan ihan toimiva kärri siitä tulee pikkuviilauksilla ja valmistajaan on oltu jo yhteydessä...
Mä katselin sitä pikkumallia, 13 t vai mikä se nyt oli. Mutta varmaan samat jutut siinäkin, mä en nähnyt sitä esim kippi ylhäällä.
Kulutuslevyn kai saa jos haluaa?
Yksi vaihtehto näihin eteläsuomalaisiin vehkeisiin on vielä Laumetris.
http://www.laumetris.lt/fi_ptls_construction_semitrailers_rakennustoimintaa_puoliperavaunutMulla ei ole omaa näkemystä eikä kokemusta, mutta jonkin verran järeääkin kampetta löytyy. SM kynnöillä noista juttelin edustajansa kanssa.
Onko tarpeeks iso traktori pyörittämäs sitä agrekaattia?
Ekkai oo "nollasta" lähtenyt syöttämään sitä virtaa sinne keskukseen?
Kai on joku tän tyyppinen ylijännitesuoja noissa herkissä laitteissa:
https://www.verkkokauppa.com/fi/product/40615/chcdj/Eaton-Protection-Station-800VA-500W-UPS-ylijannitesuoja
Mitäs tämä tarkoittaa? Kysyy nimimerkki epätietoinen?
Varmaan sitä, että kytketään jo nollakierroksilla genis verkkoon, voimanotto päälle ja sitten haetaan oikeat kierrokset. Näin sitä siis ei pidä tehdä. Verkkoon syötetään vain ja ainoastaan oikean taajuista sähköä.
Mika
Näin itsekkin veikkaisin.
Ja ennen kuin joku kysyy että miksi ei saisi, niin siksi että alijännite on yhtä vaarallista kuin ylijännite (varsinkin noissa hienommissa vehkeissä), eikä sitä vastaan voi suojautua kuten ylijännitettä.
Pilkkua viilaten - kyllä alijännitettäkin vastaan voi suojautua. Kyse on silloin piiristä (palikasta) joka ei kytke sähköä eteenpäin ennen kuin jännite on riittävän kohdallaan. Monesti puhutaan 'ali- ja ylijännitelaukaisusta'. Se katkaisee syötön jos jännite menee kielletylle alueelle, rajat aseteltavissa. Usein sama valvontarele valvoo myös kaikkien vaiheiden läsnäoloa ja vaihejärjestystä. Havahtumisaikakin on aseteltavissa eli miten lyhyeen jännitevirheeseen se reagoi. Rele maksaa jossain satasen paikkeilla + iso kontaktori mitä ohjataan + asennus keskukseen. Tuo ei suojaa miltään ukkospiikeiltä tms, mutta muuten valvoo sähkön laatua ihan hyvin.
Fiksummassa generaattorissa pitäisi kai olla jo jännitevalvonta. Halvoissa ei varmasti ole mitään kummempaa suuntaan eikä toiseen.
Maataloustraktoreilla ei ole mitään järkeä ajaa puita töikseen metsästä. Omia puita ja tuntitöitä voi tehdä, mutta siihen se sitten jää.
Tehokkuus pientä verrattuna ajokoneeseen. Ja kun ajotaksat on mitä on...
Jep. Mitään varsinaisia savotoita ei kyllä kannata ajatellakaan. Unissaankaan.
Mutta ainakin täälläpäin joku 100 rungon tuulenkaatoprojekti tai hehtaarin eh ovat sellaisia että isot firmat eivät juuri lähde edes koneita siirtämään mokoman takia ellei vieressä ole isompaakin leimikkoa.
Tai muutaman pellonreunan pusikkosiivous ynnä hehtaarin koivikon polttopuut pihaan Tuon tyyppisiä juttuja mulla on tällekin talvelle luultavasti enemmän kuin mitä minä saan aikaan. Pari jo sanoin etten ehdi. Toki mä teen muutakin kuin asun talven metsässä....
Vähän harmittaa kun se kemerapuoli on nyt jumissa, olisi tuota energiaprojektia omissa pusikoissakin ihan riittävästi :-/ Tuollaisia kuin viime talven kuvassa.
Se alkaa olla viimeiset ajat ostaa ureattomia ja häkäpöntöttömiä A-pikkukoneita. Oliko 2019 kun pitää pikkukoneissakin olla ureat ja DPF:t. Mihinkä ne pöntöt laitetaan tuon kokoisessa koneessa. Ja miten ne DPF:t generoi itsensä nurkkakoneessa pakkasella. Hinnat tietysti plompsahtaa 5-10 teur... ja päälle tulee kulut pönttöjen poistamisesta ja boksien ohjelmoinnista uudelleen.
Taitaa linnavuorelaisissa pienimmissä tultavan pärjäämään ilman grillipönttöä, vain kusetuslaitteistolla...
Tuo video on tyypillinen kuvaus balttialaisesta rypömisestä, ei sillä taho metsäkoneetkaan kestää, ei tuo vallukaan tule pitkään pötkimään.
Mielenkiintoista oli huomata, että vaikka oli neljällä napamoottorilla vetävä vaunu, varsin kesyssä paikassa piti aisaohjauksella retkutella.
Jos toi puutavara oli edes lähellä suomen puutavarapainoja niin ihan hullu laakihan tossa kyydissä oli kun se pois sieltä lähti. Varsin pitkää viellä. Nopeastihan toi aika iso pilkki liikui ja kyllä kärrykin autto. Ulosottoakselissahan siellä pumppu pyöri eli kyllä ne kaikki sata heppaq sai töitä tehdä. Ton veturin kun riimuttaa ympäriinsä niin kyllä aika pahaan paikkaan menee ja tuo kuormankin pois.
Helpossa maastossa kulkee mutta vetäjästä loppuu armotta paino jos tuollaisia pokia yrittää hiukankaan haastavampaan maastoon. Veto ei kuitenkaan näyttänyt auttavan niin että jos traksa ei vedä niin kärry työntäisi. Periaatteessa tuollaisen pitäisi kulkea niin että mikään ei sudi tai sitten kaikki sutii jos ei muuten enää liiku.
Kyllä minäkin jotain kuivasia laitan tapit täyteen, mutta tuoreella tukilla rajoitetaan riemua. Muuten jo kuvan loiva mäki kovassa keväthangessa on ylöspäin pieni haaste jos ei valmista ajouraa ole ennestään. Siellä kun hangen alla on joku pienehkö runko poikittain tai muutama vähäinenkin kivi reitillä niin nujuamiseksi menee. Mieluummin ajan 2 pienempää kuormaa kuin taistelen kaikki konstit käyttäen yhden ylisuuren.
Aika yleinen näky on kynnetyillä etelä-suomen pelloilla se että auran siipiluvun pystyy heti näkemään kynnöksestä se kertoo jo paljon valitettavasti.
Ei se välttämättä kerro kuin sen että on kynnetty paluuauroilla joissa on x siipeä.
Savikolla liippautuu erinäköiseksi riippuen kumpaan suuntaan ajaa ja sen erottaa hyvin selvästi sopivassa valaistuksessa. Lisäksi jos vetäjässä on vähän leveämmät renkaat niin se tahtoo väkisin näkyä vaikka tekisi mitä säätöjä kun se runnoo sitä edellistä viilua jonkin verran.
Näkyy siellä puimurin jäljetkin ja viljakärrynkin polut vielä kynnöksessäkin jos on liian märällä jouduttu ajelemaan. Aika mikä tiivistyminen....? :-)
Kukkamullalla ja hiekkamailla ei pikkujutut erotu kun pitää sen verran vauhtia että sileäksi menee...
No mitä mää jo aiemmin sanoin, et Sasalandias ei oo viel paluuauroja nähtykään kun niin pientä ja surkeaa maatalous. Sit kun tullaan kerran vuodes ihmistenilmoille, niin pää pyörii kuin pöllöllä asioita ihmetellessä. 
Kun minä poikasena näin ekat paluuauralla kynnetyt märät savet niin ihmettelin kyllä kovasti että mikä ihme siinä on ollut vikana kun tuolta näyttää, kynnös oli hyvää mutta silti siipiluvun monikertoina seepraraidallista. Sitten joku varovasti valisti mistä oli kyse.
Tämä oli aikaa kun mulla oli vielä takapotku ja 3-siipiset nostolaite-Fiskarssit jotka sain ostettua aarteena isommalta naapurilta joka siirtyi jo neliteräisiin. Mutta tuolla kunnan toisella reunalla eturivin viljelijällä oli silloin jo neliteräiset kääntöaurat, kuten silloin useimmat paluuauroja kutsuivat. Ei ollut poikanen sellaista ihmettä silloin vielä livenä nähnyt.
Aika yleinen näky on kynnetyillä etelä-suomen pelloilla se että auran siipiluvun pystyy heti näkemään kynnöksestä se kertoo jo paljon valitettavasti.
Ei se välttämättä kerro kuin sen että on kynnetty paluuauroilla joissa on x siipeä.
Savikolla liippautuu erinäköiseksi riippuen kumpaan suuntaan ajaa ja sen erottaa hyvin selvästi sopivassa valaistuksessa. Lisäksi jos vetäjässä on vähän leveämmät renkaat niin se tahtoo väkisin näkyä vaikka tekisi mitä säätöjä kun se runnoo sitä edellistä viilua jonkin verran.
Näkyy siellä puimurin jäljetkin ja viljakärrynkin polut vielä kynnöksessäkin jos on liian märällä jouduttu ajelemaan. Aika mikä tiivistyminen....? :-)
Kukkamullalla ja hiekkamailla ei pikkujutut erotu kun pitää sen verran vauhtia että sileäksi menee...
