Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 22.11.16 - klo:18:41

Lainaus käyttäjältä: pig24 - 22.11.16 - klo:16:59

Joku i3:n omistaja noitui 3700 € huoltolaskua. 19" renkaat olivat olleet hinnakkaat. Metsäjussille auto http://www.nettiauto.com/citroen/c-zero/8277836 jaa unohdin sen puoli Suomea. Sit se on opel ampera (voitti alpeilla tehdyn hybriditestin).
(Forssan autosähkön pitäjä muuten suositteli Priusta 1.8 avensiksen koneella)

:-))

Joo oikeastaan mä haluan kuitenkin Auton, en torikassia. Enkä Ooppeliakaan.... ja saisi olla sen verran tukeva että vielä kärrynkin saa perään. Aikanaan Priukseen ei saanut koukkua, mutta uusimpiin taitaa jo saada? Muuten mun kohdallani Toyo-laatu ei ole vielä pettänyt, kolmen  yksilön kokemuksella, mutta yksikään ei ole ihan näitä uusimpia. Niistä olen kuullut välillä vähän moitittavaakin.

Hybridiin ei paljoa kärryjä kytketä, kun esim. Auriksen ja Lexus Cth:n suurin sallittu kärryn massa on 150kg. Sitten jo Rx400h/450h kokoluokan pirssissä suurin sallittu vetomassa on 2000kg. Tuommoinen Rx4xxh ois aika pähee hybridi.

Eipä noihin pikkukirppuihin taida isompaa kärryä saada ilman hybridiäkään...
Ainakin tuohon Rav4 hybridiin saisi tuon mukaan 1650 kg:

http://www.moottori.fi/ajoneuvot/jutut/toyota-rav4-hybrid-sahkowokki/

Joku i3:n omistaja noitui 3700 € huoltolaskua. 19" renkaat olivat olleet hinnakkaat. Metsäjussille auto http://www.nettiauto.com/citroen/c-zero/8277836 jaa unohdin sen puoli Suomea. Sit se on opel ampera (voitti alpeilla tehdyn hybriditestin).
(Forssan autosähkön pitäjä muuten suositteli Priusta 1.8 avensiksen koneella)

:-))

Joo oikeastaan mä haluan kuitenkin Auton, en torikassia. Enkä Ooppeliakaan.... ja saisi olla sen verran tukeva että vielä kärrynkin saa perään. Aikanaan Priukseen ei saanut koukkua, mutta uusimpiin taitaa jo saada? Muuten mun kohdallani Toyo-laatu ei ole vielä pettänyt, kolmen  yksilön kokemuksella, mutta yksikään ei ole ihan näitä uusimpia. Niistä olen kuullut välillä vähän moitittavaakin.

Sähköauto ja vetyauto ovat niin eri filosofiaa että ei niitä oikeastaan voine verrata. Toisen ongelma ovat akut ja lataus, ja toisen polttoaineen jakeluinfra ja tekniikan mutkikkuus.

Mä olen haaveillut sellaisesta töpselihybridistä jolla pystyy lyhyemmät matkat ajamaan pelkällä sähvöllä ja puolen Suomen reissut sitten bensalla.
Mulla kuitenkin lähes kaikki jokapäiväinen rutiiniajo mahtuu luokkaan 15-25 km suuntaansa.

No näkyyhän siinä olevan kaikkea pientä kivaa.
Ehkä hyödyllisimmältä tuntuu se että jos vetokone vaihtuu niin pikavalintoihin saanee yhden nappulan taakse kaikki tarvittavat säädöt.
Ei tuo kyllä ihan mun käytössäni itseään maksaisi...

Ja tukipyörä on sitten jo niin last season - nyt pitää olla tukitela :-)


https://www.youtube.com/watch?v=UIFlRsg_pB8

ei varaosan edullisuus tarkoita sitä, että laadusta pitäisi tinkiä ollenkaan. Jos hajautetaan miljoonia maksava varaosavarasto pieniin eriin ja jokaiselle varastolle lisäksi oma myyjä, joka tilailee ja hoitelee paikallista jakelua. Hinta koostuu silloin ihan muusta kuin niistä osista.

Eihän se tarkoita mutta väliin jää kyllä vilunkimahdollisuuskin.
Tarkoitin että ostajan saattaa olla vaikea arvioida vaihtoehtoisen, jostain maailman nettikaupasta hankitun, huomattavasti edullisemman osan laatua että onko se varmasti sama (tai joskus jopa parempi...) kuin  varmasti alkuperäisen mutta suolaisen hintaisen vastaavan osan. Tässä omassa tapauksessanikaan yli 20 vuotta korjaamoyrittäjänä toiminut kaveri ei osannut sanoa että miksi ne hajosivat. Alkuperäisiltä näyttivät ja merkin originaalin näköisissä pakkauksissa olivat ja Viron kautta tulivat. En syytä ketään kun asia ei ole vielä selvinnyt, mutta jossain se virhe täytyy olla. Sen tiedän että vaikka kysessä olisi ollut asennusvirhe niin jälki olisi ollut toisennäköistä. Nyt lähti hammaspyörästä hampaat, ei kestäneet vanhan koneen lyhyttä  öljynvaihtoväliäkään.

Käytössä tai käyttäjässä vika ei kuitenkaan ollut kerran alkuperäiset olisivat kestäneet varmaankin ikuisesti ellei ulkopuolista vahinkoa olisi sattunut.  Tietysti jos kiikuttaa osan puoleettomiin teknisiin analyyseihin raaka-aineen, toleranssien, lämpökäsittelyjen ym selvittämiseksi,  ja vielä ymmärtää saadut tulokset niin voi sanoa jotakin. Päältä sitä ei näe.

En mitenkään puolustele varaosien nykyistä hinnanmuodostusta, mutta tuokin aspekti kannattaa kuitenkin pitää mielessä jos kyse on kriittisemmistä ja vaikeammin vaihdettavista osista. Jotain auran kärkiä nyt voi vaikka uteliaisuuttaan kokeilla millaisia ovat.
Maahantuojien hintoja ei voi kyllä perustella edes paikallisella varastolla ja nopealla saatavuudella, sieltä Euroopan päävarastoista hekin niitä harvinaisempia osia tilaavat - ja kertovat hinnan luultavasti  vähintään kahdella. Tosin näinhän se tehdään lähes kaikessa kauppaan pohjautuvassa liiketoiminnassa. Esimerkkinä vaikka muoti yms.

Toinen juttu ovat sitten vaativammat osat - jotain vaihdelaatikon tms ratasta ei tee luultavasti kuin yksi valmistaja maailmassa ja voi olla että se ei myy niitä kuin sille OEM-konevalmistajalle ja viralliselle varaosaketjulle.
Tällaisia ei sitten löydä Kiinasta eikä Puuilosta :-(

Laitettiin yhteen systeemiin edullisemmat osat (olivat kyllä konemerkin alkuperäispakkauksissa, tiedä häntä sitten). Kestivät vajaan vuoden, ja nyt yritetään selvitellä maksumiestä uudelle rempalle...
Sylettää - jos vika on osissa niin olisi tullut halvemmaksi ja helpommaksi ne kalliimman reitin kautta saatavat osat :-(
Koneen alkuperäiset joutuivat seurannaisvahingon uhreiksi, niissä ei itsessään mitään vikaa ollut, ajettu 27 vuotta ongelmitta.
Näiden 'korvikeosien' asennuksenkin teki osaava taho.

Joku ruohonleikkurin startti on aika helppo ja riskitön tapaus näihin verrattuna missä jo purkamiseen ja kasaamiseen menee mieheltä päivä ja rahaa tonni, ja sitten kone seisoo epämääräisen ajan kun asian kanssa vehdataan puoleen ja toiseen.

Samaa mieltä. En käsitä näennäisviljelyä. Jollakin viljelijällä aina hyvät kasvustot, joku toinen sanoo, ettei kannata panostaa.

Kohtuudella kannattaa panostaa  - vaikka ei olisikaan panostajan papereita.

300 euroa ei kannata hehtaarille panostaa lisää jotta saa 3 tonnia enemmän tavaraa joka maksaa vähän päälle satasen tonni. Ja siitäkin hinnasta pitää vielä vähentää panosten lisäksi lisätyöt, kalustomenot, kuivaus, varastointi ja rahdit... ja lisäksi ottaa huomioon että omista toimista riippumattomista syistä ehkä joka 10. vuosi epäonnistuu jollakin tavalla kuitenkin.
Tänä kautena yllätyksiä ovat tuoneent mm. nämä DONit sekä kesän että syksyn sateet. Omalla kohdallani mm. herne hukkui kevätkynnetyllä savikolla... asia jota nyt viimeksi olisin kuvitellut tapahtuvan.

Lieneekö laskimessani jotakin vikaa? Pessimisti vai realisti ?

Uskon edellä kerrotun vikakuvauksen. Sopivasti kun ne sähköt pääsevät ränsistymään niin ihan yhden vian korjaamisella ei vielä saa papukaijamerkkiä.
Soppaan kun vielä lisää muutaman jonkun muun lisäämän 'ohitusjohdon' ja 19 muuten vaan irti roikkuvaa päätä niin siinä on ristisanatehtävää pieneksi hetkeksi...

alle 40 ampeeria kun vemmi lähti keräämään kierroksia...        ja toimi!        loppujen lopuksi tuli mieleen että millasia tehoja nuo vanhat posliinisulakkeet kestääkään...                   saataapi saappaat sulaa ennen kuin lanka katkiaa...

Sulakkeesta tai johdonsuojakatkaisjasta ("automaattisulakkeesta") ei ole minkäänlaiseksi henkilösuojalaitteeksi. Ne toimivat vasta sellaisilla virroilla ja viiveillä että varmasti henki lähtee ja useammaltakin. Tietysti jos vetää kirveellä johdon poikki (ja samalla hetkeksi oikariin) niin lauennut sulake toki pitää huolen että johdossa ei tuon jälkeen enää ole virtaa. Mutta sähköiskulta ne eivät suoraan suojaa mitenkään. Sitä varten on se VVSK. Ja sekään ei suojaa jos käyttäjä joutuu suoraan vaiheiden tai vaiheen ja nollan väliin. Ainoastaan jos virtaa menee suoraan  maahan ohi verkon niin silloin VVSK havahtuu. Eli jos kuivalla puulattialla seisoen työntää sukkapuikot rasiaan niin VVSK on yhä ihan tyytyväinen :-(

Sulakkeet (erityisesti vanhat tulppasulakkeet) ovat hyvin krouveilla toleransseilla ja suurilla yksilöeroilla. Virallisesti tulppasulakkeen tulisi kai toimia jossakin äärellisessä ajassa 1,45-kertaisella nimellisvirralla, mutta siihen menee tosiaan aikaa. Ja lyhytaikaisesti varsinkin ns. hitaat sulakkeet kestävät monikymmenkertaisia virtoja.

Tuossa on ohessa Hagerin brosyyristä napattu käyrästö. Siitä näkee että D-käyrän johdonsuoja-automaattikin kestää noin sekunnin 15-kertaista ylivirtaa. Eli 20 A johdonsuoja kestää pienen hetken 300 A ennen laukeamistaan.

Ilmeisesti se myllykin on siis vikavirtasuojan takana, muuten ei olisi mahdollista että suojan vika torppaa käynnistyksen.

Eihän suojan nimellisvirtaa ole ylitetty, pienimmät niistä taitavat olla yleensä 40 A (ellei ole yhdysrakenteisella johdonsuojalla oleva malli joka voi olla vielä pienempikin).

Kovin hintelälaatuinen suoja saattaa pahastua jo niistä ylivirroista mitä ison moottorin käynnistys hetkellisesti aiheuttaa. Suojassa on mm. valvottavien johtojen summavirtamuuntaja sekä kytkentäkärjet.  Noista kumman tahansa ylikuormitus tuottaa lämpöä ja riittävässä määrin johtaa tuhoutumiseen.


EDIT:

Yön yli nukuttua tuli vielä mieleen että voihan se tietysti viallisena sekoillessaan vaikka kuormittaa jotakin vaihetta vielä lisää, niin että ennen sitä oleva, jo muutenkin ylikuormitettu automaatti laukeaa.
Tämä edellyttää että se VVSK on ihan oikeasti mekaanisesti *askana ja tekee mitä sattuu. Vaikka oikosulun... tai tulipalon :-(

Mä olen vähän paranoidi viallisia sähkövehkeitä kohtaan. Joku aika sitten täällä paloi talo ja tuttu asukas kuoli yrittäessään vielä sammuttaa palavaa pääkeskusta.
Kovin surullinen tarina.

Jos se sama palikka on vaihdettu jo useamman kerran, niin jossain on vikaa. Joko palikan laadussa (seuraavalla kerralla parempi!) tai sen käytössä / olosuhteissa. 
Kerran vika menee satunnaisen laatuvirheen piikkiin, mutta toinen kerta on jo osoitus jostakin ja kolmas suorastaan hälytysmerkki.

Väliin tuodaan 16 sieltä 25 takaa ja väliin 32. Nää jutut alkaa olla vähän sillä tasolla, että .....  Jos sieltä 25 takaa tuodaan rivi 16: sia ja muutama 10:kin. Niin ei kait se ihme ole jos virta ei riitä.

Aika normaaliahan se on että esim 25 A pääsulakkeiden takana on ryhmissä yhteensä enemmän ampeereja kuin niissä pääsulakkeissa. Ajatus on se että niitä tehokkaampia laitteita voi käyttää siellä missä vaan isompi töpseli (ja riittävä johdotus) löytyy, mutta ei kaikkissa samaan aikaan. Jos rakennetaan jotain tuotantosysteemiä niin sitten pitää ajatella mitkä kaikki vehkeet pitää oikeasti pyöriä samaan aikaan / jatkuvasti ja mitoitttaa niin että jää vielä reserviä tilapäisillekin kuormille.

Meiltäkin löytyy 16 tai 32 A töpseleitä monesta eri rakennuksesta ja eri ryhmäsulakkeiden takaa, mutta jos niihin kaikkiin laittaa ison kuorman samaan aikaan niin varmasti lähtee pääsulakkeet. Yhdessä kerrallaan voi olla jotain suurempakin kuormaa.

Ilman Y/D- tms käynnistystä oikosulkumoottorin käynnistysvirta on hetkellisesti raju, noin 5-7 kertaa kilpeen leimattu nimellisvirta. 11 kW koneen tapauksessa nimellisvirta liikkuu luokassa 21,5 A / 380 V (taulukkoarvo Strömbergin HXUR-sarjasta). Eli suoran käynnistyksen piikki voi olla >100 A. 20 A:n johdonsuoja on joka tapauksessa tuohon käyttöön liian pieni jos kuormitus on 100%.

Y/D-käynnistimen Y-tilan käynnistysvirta on noin 30% vastaavan suoran käynnistyksen arvosta, mutta siirryttäessä nopeilla kontaktoreilla D-tilaan saattaa moottorin kenttä ja verkon kenttä olla jopa vastakkaisvaiheisia, josta seuraa hyvin lyhyt (muutama jakso) mutta erittäin suuri virtapiikki. Mg-laukaisulla oleva johdonsuoja-automaatti saattaa laueta tästä.
Jos Y/D-kytkin on manuaalinen, niin se on niin hidas (em. ilmiön aikavakio luokkaa 0,2 s) että tuota ongelmaa ei silloin ole kun moottorin kenttä katoaa jo tuossa ajassa.

Vauhdista tuli mieleen tämä video joka on ollut täällä aikaisemminkin:
https://www.youtube.com/watch?v=9WdeAni7jOU
Tsekkiläinen PB400 joka antaa lautasmuokkaimelle kyytiä...

Nyt tuosta on sitten jo kolmas kehitysversio:
https://www.youtube.com/watch?v=EUIHBaMdRKE

Kulkee kovaa ja nätisti epätasaisella.
Siinä pidempi versio ja selitystä saksaksi:
https://www.youtube.com/watch?v=_Jef4cBLkPg

Joskus ihmettelinkin miksei noista Tatran maastokuormureista tuttua alustakonstruktiota hyödynnetä traktoripuolella, lienee liian kallis ja monimutkainen.
Vaan nyt joku on senkin tehnyt, mielenkiintoinen  kehitelmä. Ensimmäiseen ja viimeiseen akseliin voisi varmaan laittaa jopa levikkeet... jousitusmukavuudessa epätasaisella pohjalla pesee taatusti useimmat muut konstruktiot. Idea ei ehkä ole parhammillaan karjatilan ek-koneena, mutta raakaan vetämiseen ja tieajoon varmasti kova sana.

Tatran kyvyistä löytyy riittävästi näyttöä kun youtubettaa vaikka 'Tatra truck trial' ...

Olen ennenkin todennut että tuollainen Vityaz DT-30 olisi aika makea peli - vaikka onkin venäläläinen. Tai ehkä juuri siksi :-)

https://www.youtube.com/watch?v=k88aIjUEimM

Ensin meinasin kommentoida koko keissiä mutta taitaa olla viisaampaa kun en puutu.... ihmettelen kyllä jos sähkäri ei osaa moottorikäyttöä mitoittaa.

Vaan tulipa tässä vastaan putkimieskin joka ei tiennyt yhtään mitään OK-talon puukattilalaitoksesta, ei edes periaatetta. Eikä koskaan edes nähnyt.  Asentelee vaan uusia wc-pönttöjä urakalla pääkaupunkiseudulla...

Turha viesti siis tämäkin mutta menköön.

Lainaus käyttäjältä: bdr-529 - 14.11.16 - klo:17:54

 Lämmöllä ajattelen pieniä lämmityskuluja joihin Airrexillä pitäis pääsemän.

Ota huomioon että ne pienet lämmityskulut tulevat pienestä energiankulutuksesta. Jos Airrexilla palaa löpöä pari litraa päivässä. Niin silloin lämmittämiseen on kulunut energiaa n.2kwW.  Eli miksi ostaa tuhansia maksavan laitteen jos saman energiamäärän voi muuttaa lämmöksi jo parinkympin sähköpatterilla?

Sellainen pointti tuossa ehkä on, että säteilylämmittimellä saa pienelläkin teholla hetkeksi pienelle kohdealueelle mukavamman tuntuiset olosuhteet. Samaan ei se parinkympin patteri pysty, se yrittää lämmittää koko 500 m³ hallin ilmaa ja 20 tonnia kylmää massaa - eikä tietenkään siinä onnistu.

Vertailukohdaksi pitää siis ottaa sähköinen infrapunalämmitin.

Jos oikeasti on tarkoitus pitää koko halli lämmöissä niin yksittäinen IR-lämmitin ei siihen oikein sovi. Olen ollut töissä hallissa jossa oli kattorakenteissa noin 20 säteilylämmitintä (ja tehoakin siis kymmeniä kilowatteja) ja niillä sai kyllä nopeasti lisää lämmön tuntua muuten melko kylmänä pidettyyn tilaan. Raudat, kalusteet ym ottavat kyllä aikansa ennen kuin lämpenevät noin.

Ei tuo minusta niin pahalta käytöltä näyttänyt  - tietysti voisi paremmin arvioida taakan painopisteen ettei tarvitsisi kouraa joka toisella nostolla luisutella.

Mutta aika lailla normaalia ripeää kuormausta minusta. Paljon pahempaakin tökkimistä ja riuhtomista näkee toisinaan :-(

Jos mä nyt katsoin oikeaa videota...