Itte en tiiä, mutta pojat kehu Pöttingerin karhotinta Kronen jälkeen. Rihvelin näköinen, mutta toimii hyvin.

Pötikän 2-roottorista olen muutamia satoja hehtaareja vetänyt, yleensä 2 x 4m keskelle. Esikuivattua, kuivaheinää, ruokohelpeä.
Ei muita ongelmia kuin pari rengasrikkoa.
Olen tykännyt, muista ei tosin kokemusta ole. Ei ole hienouksia.
Joskus se häiritsee että kapeimmilleen säädettynä tahtoo sotkea karheita ylösnostettunakin (piikit pyörivät tällöinkin keskellä hieman turhan lähellä maata).
Ongelma poistuu kun pitää sitä hiukan leveämmällä.
Mielestäni karho on hyvä ja tasainen ja värkki vaikuttaa luotettavalta. En ole kyllä sähkötolppaan tai paaliinkaan vielä ajanut vaikka on cruisailtu samalla lohkolla paalaajan kanssa

Eikö noissa ole kunnon painesuodatinta pumpun jälkeen?

eiks ryssälässä ole jokapäiväisessä käytössä kantosiipiä?          mustallamerellä?

Onhan noita täällä kotimaassakin. Vesijärvelläkin painaa joku välillä kovaa ja korkealla, olen omin silmin nähnyt kun kesä tai pari sitten painoi ohitse.
Tehi se ei ole mutta olikohan sen sisaralus? Nimi taisi olla Rosetta? Viroon pääsi myös vastaavilla aluksilla vielä joitakin vuoksia sitten, nyt nopeat paatit taitavat olla katamaraaneja?

Ei kantosiipitekniikka mitenkään harvinaista ole. Täällä sen kaupallisia mahdollisuuksia on syönyt sen suuri tehontarve ja huono polttoainetalous. Siinä käy niin kuin Tehille - ja Finnjetillekin. Vauhti pois ja pienemmin kuluin.

Venäläisillä oli Kaspianmerellä vehkeitä nimeltä Ekranoplan. Hurjia laitteita, se on oikeastaan lentokone joka ei pääse maan-  tai veden pinnalta ylemmäs. Ns maaefekti (ground effect).
Painoa suurimmilla oli yli 540 t, käytännön huippunopeus 500 km/h, maksimit 650-700 km/h. Moottoritehoa riittävästi, 10 kpl turbojettejä joista jokainen työnsi 12,7 tonnia. Siipien kärkiväli vajaa 40 m, pituutta yli 90 m. Ei mahdu ihan kesämökkijärvelle.

https://www.youtube.com/watch?v=R3mvLR9qb20

Pienempiä tuollaisia kai kehitetään edelleenkin.

Olisiko nyt joku joka voisi aikuistenoikeasti avata tämän ilmatyynyalus myytin.

Kysymykset siis kuuluu.

jos ilmatyynyalus makaa vaa-an päällä ja ja vaaka näyttää 1000 kiloa niin mitä se vaaka näyttää silloin kun sen aluksen käynnistää ja se nousee ilmapatjansa päälle.

Entä mihin tosiaan perustuu että kun aluksen ajaa rannalta veden päälle niin se vesi ei lennä hirveällä voimalla niin kuin esimerkiksi jos ajaa veneellä.

entä miksi ihan ohut jää kestää ilmatyynyaluksen alla vaikka saman painoinen muu esine rikkoo sen jään.

Se vaaka näyttää noin 1000 kiloa molemmissa tapauksissa. Ekassa vaakaa painaa mekaanisesti aluksen runko, toisessa ylipaineinen ilma. Se on vähän kuin pystyasennossa oleva paineilmasylinteri jossa nousevana mäntänä on se aluksen pohja,  ja sylinterin seininä se joustava ilmapussihelma. Tai millainen se helma nyt kulloinkin on. Se, että se helma (sylinteri) vuotaa ei haittaa niin kauan kuin kompuran (puhaltimen) tuotto riittää pitämään painetta yllä. Sylinterin toisena päätynä on maa, vesi, vaaka tai mikä huomattavasti ilmaa tiheämpi juttu sinne nyt laitetaankin. Siitä se 'ponnistaa' ylipaineisen ilman avulla, ja siihen kohdistaa nostovoiman vastavoiman. Joka on siis yhtä suuri kuin aluksen paino jos se kerran leijuu. Kiinteät alustat ovat kiinteitä, vesi väistää paineen aiheuttaman voiman suuruuden suhteessa. Voi vaikka kuvitella että painaa veteen ison putken joka on alapäästä avoin ja yläpäästä tiivis. Jos nostat putkeen jääneen ilman painetta, veden pinta painuu putkessa painetta vastaasti alemmas. Ilmatyynyaluksen kohdalla ne 'putken' seinämät (helmat) ovat vähän epämääräiset ja siellä reunalla paine loppuu ja vesi roiskuu, mutta idea on kuitenkin samankaltainen.

Jää kestää luultavasti siksi että

a) se pinta.ala johon ilmanpaine kohdistuu on melko suuri
b) ilman tuottama voima on erittäin tasaisesti koko alalle jakautunut ja pehmeä, vaikka jää olisi vähän röpelöinenkin tai siinä olisi kohoutumia. Ei pistekuormia, iskuja tai tärähdyksiä.

Mietitääs hiukan tuota vaakahommaa. Eli jos tyynylaatikon ajaa vaa'alle, näkyy sen massa mittarissa. Eli jos koneen sammuttaa ja katselee mittaria, niin vaaka näyttää vaikka 1000 kg. Sitten jos härvelin käynnistää ja levitoi siinä vaa'an päällä, mittarin pitäisi näyttää sama 1000 kg.

Jos ilmapatjan tilalle laittaa vaahtomuovi patjan ja raahaa sen vaa'alle, niin sen pitäisi näyttää taas se 1000 kg.



Jos raahaa jonkun kuvitteellisen vaa'an laiturin päähän missä on vettä sen verran, että pipo kastuu. Sitten asettaa sen vaa'an siihen veden pintaan.

Sitten ajaa purkin ilmapatjalla varustettuna vaa'alle. Pitäisi näyttää 1000 kg. Lyö koneen käyntiin jolloin se kohoaa ylös. Taas pitäisi näyttää mittari 1000 kg.

Sitten vaahtomuovipatjalla sama homma. Vaa'alle koko komistus ja taas näyttää sen 1000 kg. Sitten joku nykäisee vahingossa vaa'an pois alta, niin mitä meillä on. Kallis vekotin järven pohjassa.


Eli tuossa vaakateoriassa ei nyt joku täsmää.

Kappale pysyy veden pinnalla (kelluu) jos sen syrjäyttämä vesimäärä painaa saman kuin kappaleen paino on. Ilmatyynyaluskin pysyy moottori sammutettuna pinnalla jos pohjan muoto ja rakenne ovat riittävän tiiviitä ja venemäisiä  - ts se painuessaan ota vettä sisäänsä ja veteen syntyvä 'kuopallinen' vettä painaa saman kuin aluskin. Rautakanki ei pysy pinnalla koska sen syrjäyttämä tilavuus on pieni mutta 10 000 kontin konttialus pysyy. Laivarauta on vettä kevyempää.... :-))

Se aluksen alle moottorilla tehty ylipaineinen ilma tekee veteen myös aluksen painoa vastaavan painauman. On sama tekeekö sen ilma vai aluksen kiinteä runko, kunhan rungossa ei ole vuotavia reikiä sisäpuolelle. Ja voihan alukseenkin tehdä pohjaan reiän ja liittää siihen siihen putken ylemmäs, paatti ei uppoa mutta meillä on kaivo josta voi vaikka pumpata vettä. Suurissa aluksissa onkin ns. merivesikaivoja joista saadaan tarvittaessa (meri)vettä erilaisiin tarpeisiin.

Lainaus käyttäjältä: John Ferguson - 07.12.16 - klo:23:11

Maanviljelyä joko osaa, tai ei osaa. Edellämainitut tekevät tulosta, jäljempänä mainitut eivät.

Akkutekniikka tulee kehittymään, diesel ei.

aina kun polttomoottorille on kehitetty joku varteenotettava kilpailija niin sitä on heti pystytty kehittään taas kilpailukykyisemmäksi....

mehän voimme miettiä missä mennään laivanmoottoreissa, maadieseleissä on vielä paljon virittämisen varaa

Dieselissä taitaa olla sellainen lainalaisuus että mitä suurempi kone niin sitä parempi hyötysuhde on saavutettavissa. Jo sitä siis mitataan kWh/polttoainekilo.
Onhan ne isoja vehkeitä, iskutilavuus voi olla luokkaa kuution per pytty. Ei kuutiosenttimetriä eikä -tuumaa vaan kuutioMETRIN.

Ilmatyynyaluksen alle muodostuu ylipaine joka riittää nostamaan suurella alalla vaikuttaessaan koko härveliä. Jos pohjan ala on 6 m² (60 000 cm²) niin jo 0,02 bar ylipaine ympäristöön nähden tuottaa nostavaa voimaa 1200 kg.
Alus ei vaan kykene nousemaan juurikaan maasta irti koska silloin ilmaa alkaa karata helmojen alta enemmän kuin se puhallin kykenee tuottamaan, eli paine putoaa, ja koko laite lähestyy takaisin maaemon pintaa. Se on vähän kuin sokkelin tienoilta ympäriinsä vuotava kuplahalli - niin kauan kun puhaltimen tuotto on suurempi kuin karkuun pääsevä ilmamäärä, paine on riittävä ja halli pysyy  pystyssä. Ja ilmatyynyalus ilmassa.

Siksi ne helmat tai liepeet pyritään tekemään pieniä epätasaisuuksia mukaileviksi jotta vuoto ei muodostuisi liian suureksi vaikka alusta ei olisi aivan tasainen. Muuten ilmatyynyalus jäisi ns. karille.

Härveli kelluu siis ylipaineisen ilman varassa, korkeudella jolla vuoto ja puhaltimen tuotto ovat yhtäsuuret.  Jos sen ajaa vaikka ison ojan päälle niin että ilmaa pääsee runsaasti karkuun niin se ei enää pääse maasta irti.

Mitä viljelyn osaamiseen tulee niin luomu/hömpällä tienaa parhaiten vaikket myisi saatana mitään ulos. Mutta tämäntyyppistä toimintaa ei voi enään ammatti viljelyksi kutsua vaan harrastuksesksi. Ammattinimike olisi tukien yms saatavuuden optimoija muttei viljelijä.

Taitaa erikoiskasvien puolella yhä tienata parhaiten. Toki sitä ei riitä kaikille, puolta Suomen pelloista ei voi laittaa vaikka mansikalle.

Jonkun rehuohran tai kahukauran tapauksessa ei ole kyllä paljoa voitettavaa ja tuskin kehitystäkään. Jos saadaan sadot nousemaan ja kulut pienenemään niin hinta putoaa saman tien vastaavasti.

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 06.12.16 - klo:16:00

Lainaus käyttäjältä: Luteikko - 06.12.16 - klo:15:38

Taitaa tuokin olla liian kallis tänne pohjolan kehitysmaahan. Eikös siinä oikeasti olisi ideaa, että tekisi sellaisen kehitysmaa puimurin mistä olisi kaikki turha karsittu pois. Eli UUSI M900 olisi kova sana :-) Hinta 45 000 € alv. 0%. Siihen voisi olla jopa jollain varaa :-)

Taitaa kariutua jo siihen että jo moottorissa pitää olla kaikenmaailman  saastehimmelit ym.

No perhana kai siihe insinööri uuden säästehimmeli moottorin saa asennettua.

Saa mutta se maksaa jo enemmän. Ellen väärin muista niin ainakin vähän isomman puimurin saastehimmelien tuoma lisähinta moottoriin oli noin 7000 e. Juttu oli jossain NH:n artikkelissa.
Ja luulen että tuo hinta ei hurjan paljon muutu moottorin koon mukana. 45 tonnia muuttuu pian jo 52 tonniksi :-(

Käsittääkseni tamu oikein ohjelmoituna pyrkii pysymään kartalla moottorin lämpötilasta kuormituksen perusteella, ja sammuttaa ja ilmoittaa häiriön ennen kuin moottori kärähtää, paremmin kuin lämpörele. Hintaa tamulla oli joku 400€

Mika

Paremmat tamut tosiaan 'pitävät kirjaa' moottoriin kohdistuneesta termisestä rasituksesta (=syntyneestä lämmöstä historian virtatietojen perusteella) ja osaavat tarvittaessa rajoittaa riemua. Sitä ne eivät ainakaan suoraan paketista ymmärrä että onko se moottori +40 C lämpimässä tilassa vaiko -25 C viimassa. Hienoissa systeemeissä siellä moottorin käämityksen joukossa on sitten lämpöanturi jota tarkkaillaan.

Jotain varmaan kertoisi moottorin ulkopuolellekin kiinnitetty anturi... mutta en usko että tuo ruuvin pyöritys tuottaisi lämpöongelmia. Ellei nyt mennä linjalle että junnataan koko vuorokausi kierros per 10 s. Mieluummin pehmeä jaksottainen käynti, vaikka 20% maksimikierroksista.

Ei siitä logiikasta kannata luopua, osaa se ohjata taajuusmuuttajaakin. Vai millä ne erilaiset valvontatoimet  ja ohjaukset sitten tehtäisiin? Logiikka on kuitenkin fiksumpi ja joustavampi kuin laatikollinen erilaisia releitä. Tamun voi sitten antaa hoidella kierrossäädön itsenäisesti, tai vaihtoehtoisesti järkevämmät logiikat osaavat antaa halutun kierrosluvunkin sinne tamulle. Kierroslukutoivetta voisi muuttaa vaikka ulkolämpötilan tai toteutuneiden taukojen pituuden perusteella. Tai jotain. Menee hifistelyksi :-)

Vois olla ihan toimiva laite sellainen 100hp koneella oleva sähkö traktori. Tällaisella koneella yleensä pyöritään siinä pihapiirissä. Jotain rehua otetaan aumasta tai pyöräpaalua kuskataan. Ehkä joskus jotain  tunkiota  tyhjennetään ja lastataan kuormaa. Toiminta aikana riittäs se 2h, kun voi olla kaikki tauot piuhan nokassa. Vaikea kuvitella että veis pellolle kovin painavaa laitetta. Nuo akut vääjäämättä painaaa paljon ja jos 12h pitää kestää niin niitä pitää olla paljon.

Juu.

Painoon löytyy sitten ratkaisu kun voidaan tehdä koko konsepti uusiksi. Eli jättää nykyinen moottori-vaihteisto-perä rakenne kokonaan pois ja korvataan se pelkällä rungolla. Pyöräkohtaiset moottorit, elektroniikka ja akut eivät taida painaa sen enempää kuin kuin nuo nykyiset voimansiirron hilppeet, kyllä niissä ainakin pari-kolme tonnia on rautaa.

Mulla on myös välillä löystynyt sieltä vivun päästä jötikästä se osa joka on sieltä vaijerien lähtöpäädystä kuusiokololla kiinni. Eli runko jossa se keikkuva kolmiopala on kiinni.
Vivusta tulee hiljalleen epämäääräinen,  ja yhä vähemmän mihinkään vaikuttava, lopulta liikkuu vain puolella nopeudella. Toinen liike voi kärsiä enenmmän kuin toinen, esim kauha palautuu mutta ei enää oikein kippaa. Kyseessä siis vanha kuikka. Se kolmiopala on myös tullut ikänsä päähän jo pari kertaa...

Taitaa tuokin olla liian kallis tänne pohjolan kehitysmaahan. Eikös siinä oikeasti olisi ideaa, että tekisi sellaisen kehitysmaa puimurin mistä olisi kaikki turha karsittu pois. Eli UUSI M900 olisi kova sana :-) Hinta 45 000 € alv. 0%. Siihen voisi olla jopa jollain varaa :-)

Taitaa kariutua jo siihen että jo moottorissa pitää olla kaikenmaailman  saastehimmelit ym.

OT: Turun Konekeskus ei vissiin lupauksista huolimatta ole aloittanut Massikka puimurikauppaa? Sivuilla ei ainakaan Massikan puimureita mainita?

Kärkölässä taisi olla yksi aito MF näytillä, mutta en edes katsonut että kuka sitä edusti.
Vai onko ne oikeasti Laverdoja?

Lainaus käyttäjältä: +200 - 04.12.16 - klo:11:18

Mutta saahan tamulla pyörinnän niin hitaaksi,että se moottori pyörii koko työkäynnin ajan.

mikä on moottorin kestoikä ja hinta täs vaihees?

Moottori tarvitsee vähän ylimitoittaa jotta vääntö riittää pienilläkin kierroksilla.
Sinänsä tamu ei vaikuta moottorin kestoikään, edellyttäen että moottorin jäähdytyksesä huolehditaan. Sen oma jäähdytyspuhallin ei oikein toimi jos ajetaan kovin hitaasti.
Enemmän suuri määrä lyhyitä käyntijaksoja (käynnistys/pysäytys) rasittaa.
Aivan ryömintäkierroksille ei kannattane mennä.