Lainaus käyttäjältä: vasikkapiika - 24.08.08 - klo:13:07

Tyhjien siilojen puuttuessa meidän pitäis tehdä murskeviljaa aumaan. Antakaas neuvoja, pliis! Makkarakoneet kaukana ja varmasti kiireisiä tänä syksynä!

onhan niitä vaihtoehtoja vaikka kuinka hintaa en tierä eikä oo kokemusta mutta ainakin joskus mainostivat koko viljasäilöntää propionihapolla kerta käsittely ei tarvitte kun kasalle jättää ei tarvitte eres muoveja päälle. mahtaako jollain olla kokemusta moisesta ihme haposta ??

Se mikään ihmehappo ole .. 70-luvulta saakkahan on propionihapposäilöntää Suomessa harrastettu.. Kahtele ensin vaikka noi Agrimarakatin sivut..
Propio-mainos

Suursäkki käy hyvin propioviljan säilömiseen..ei edes hapon käryt pääse hapottajan nenuun..ellei sitten säkin suusta nuuhkaise..

KePöä selatessa löytyi..."paketti" missä tuon mallin isoveli:

http://www.keltainenporssi.fi/ilmoitus/16123419

Tuo täysperävaunukuivuri olis mielenkiintoinen, vaan vaatiiko moisen möhkäleen eteen

tekninen daatta:
http://www.konedata.net/MF530.htm

Tuli vaan mieleen kysyä, että onx joku muu persaukinen, joka joutuu laittamaan viimeiset rahat aina apupaskaan eikä oo varaa kyhätä varastotiloja et sais varastoida säkkejä sisälle? Eli mihin jemmaatte murut talveksi ja jos uokona niin miten suojaatte? Ulkona ne on pikkusäkkilavatkin meillä olleet tähän asti ja ulkona ovat vatrmaan suursäkitkin vielä monta talvea...no samassa pohjolan hallissa meillä remontitkin tehdään ja osa koneistakin säilytetään.

Ei ihan PA,mutta melkein.
Telttamajoitusta olen tarjonnut kemiralaisille:

Intternjetistä löytyy:

http://www.kolumbus.fi/eelis.k/index3.html

http://www.probyte.fi/info/maatalous.htm

Löytyisköhän markkinoita propionihapposäilötylle vehnälle....



Misä päin maata pistä yv. vois kiinnostaa raakanaki!

Savossa päin... Mutta tässä ei vielä tiedä jääkö ylimääräistä tulevasta sadosta.. Talvella sitten vois pienen erän "koemarkkinoida".

Hinnan määräittäminen tietysti on hankalaa.. Tuollahan toises viestiketjussa oli asiaa pohdittu..Se PoroAgrian laskuri on ohralle ja kauralle ja onko se laskurin antama hinta sitten puimurin torven alla ilman säilöntäainetta, vai säilöttynä varastosta 

Oisko yksinkertasin hinta laskea kaavalla :
perushinta-kuivatuskustannus+hapotuskustannus.

Eli joku 25% puintikosteus normi hlp ja valk..
Perushinta 190€/ton
Kuivatuskustannukset 40€/ton.
Happokustannus (9,6ltr/ton,1,56€(ltr) 15€/ton (Agrin nettisivuilta)+ muut kulut ja työ 5€/ton..

190€-40€+(15€+5€)=170€/tonni hapolla säilöttynä..Korkeasta valkuaisesta vielä kymmppi päälle

Lainaus käyttäjältä: Agronautti - 29.07.08 - klo:19:30

Paljonko on vehnän valkuaishyvitykset tänä vuonna?.
Sellaiselle >16% valkuaiselle 

Farmitin/Avenan hintalaskuri ei hyvitä mitään

Jos sulla on 16 valkuainen, se tekee 6e tonni lisää. Avenalla.

Surkeaa jos noin on.
Nettiä selaamalla löytyi Helsingin Myllyn hintatiedot: 16% tai enemmän oli 24€/tonni.. Hinnaston päiväys vaan oli vuodelta 2006..

Löytyisköhän markkinoita propionihapposäilötylle vehnälle....

Lannoitteen pintalevityksessä ongelmaksi tulee se lannoitteen multaus keväällä, kun lannoitehinnat vain nousevat niin pitäis saada niistä irti ainakin 120%.  Millaista kylvöratkaisua olette miettineet tuon multaamisen suhteen?

Tää apulannan pintalevitys kylvöksille on taas maalaji ja kasvupaikkakohtainen kysymys.. Saattaa etelän kevätkuivuudesta kärsivillä savikoilla jäädä apulanta sulamatta. Täällä ylempänä systeemi toimii näillä hikevillä hietamailla ja sadettakin tulee tasaisemmin.. ..

Entäs sitten se suorakylvimien vannasväli, eikös se ole joissain koneissa melkein 20cm Näinköhän Yararae löytää aina tiensä viljakasvin juureen, vaan menee rikkakasville..
Tiedä sitten toimisiko sitten suorakylvössäkin paremmin tämä että oraille levitetään apulantaa lisää Onhan silloin jo viljalla juurimassaa pellossa vastaanottamassa lannoitetta ja eipähän enää ole rikkakasvit sitä imuttamassa itseensä..

Paljonko on vehnän valkuaishyvitykset tänä vuonna?.
Sellaiselle >16% valkuaiselle 

Farmitin/Avenan hintalaskuri ei hyvitä mitään

Totta. Kaikki c-alueen kunnat jossa viljellään vehnää voitaisiin liittää b-alueeseen... Jos vehnä kerkiää kasvaamaan puintikuntoon, niin niin ei kauheen vakavia vaikeuksia ole. Kuka soittaa komissaarille?

Kyllähän vehnä kasvaa hyvin C1:sen pohjoisosissakin...mutta eipä sitä toinna laittaa kuin näille hyville järven rannalla oleville hietapelloille. Tästä järven äärestä kun mennään n. 0,5km "metsään" päin, muuttu pellot paljon huonommiksi: maalajit on hiesuja ja suomaita.. ...



 

Harmi kun NL hajosi ennenaikojaan olis tuosta UCD:stä tullut oiva kolhoosin johtaja ja politrukki..

Kyllä puolihinattavallakin ihan helppo on kyntää, pikkusen enemmän tarvii ajetella ensin mitä tekee.. Pylväiden yms. esteiden ympärykset ensin ja päisteiden päihin pari-kolme vetoa niin ei sitten jää kyntämätöntä.

Uusia puolihinattavia tuskin kannattaa ostaa olikohan KV: hintapalstalla (alkuvuodesta) Kverne PB 5-teräinen reilu 34000€, rakenne pysynyt samana viimeiset 10-15 vuotta.
Ostin tollaiset em. käytetyt viime syksynä ja hinta alle puolet tuosta..kunto hyvä.

 

illalla alkoi sade ja aamullakin ropsotti kattoon aika kovasti ja melkein tuli jo tippa linssiin mutta sitten rohkaistuin katsomaan ulos ja suureksi yllätykseksi ohra EI ollut laonnut yhtään. mahtavaa. vettä on tullut vuorokauden aikana varmasti 20mm kun aamulla sitä oli jo reilu 10mm. onneksi ei ole tuullut. Viime vuodesta viisastuneena kaikki ohrat ruiskutettiin korren vahvistajalla 14vuoden tauon jälkeen. ja voi pojat että aamulla tuntui maailman parhaalta päätökseltä ikinä,

Kaikille viljoille tuli kaksi kertaa vedettyä vahvistajaa..
Kaura,ruis ja vehnä ekalla kerralla CCC:tä ja ohralle Moddus.. Kakkosruiskutuksessa ruis ja ohra sai Terpalia, kaura ja vehnät Moddusta. Vehnällekin olisin laittanut Terpalia, mutta kun piti Acanto Priman kans käydä yksiiin, niin siksi Moddus..
Kaikki pystyssä vieläkin, ruis hieman kallellaan ja "luomu"ruis kaatunut, silti irti maasta 50cm korkeudessa..

tuos kuvassa Terpalin ylivoimaa.. Jätin kaistan ruiskuttamati kokeeksi..Mä pidän ohralle Terpalia moddusta parempana.

Kun noitten toi renkastus ei muutenkaan oo kovin kummoinen varsinkaan suuremmissa laitteissa joten ainoa järkevä ratkaisu on tuo lannoite etulaatikkoon. Tehon säästönä vois tietysti miettiä lannoitteen pudottamista etumuokkarin ajolinjalle jotta se sitten vähän muokkais sitä maahan; viehän tuo hydr. puhallin jonkin verran voimaa.
...
Taidan miettiä ensin tuota pintalevityksen kokeilua ensi keväänä, näkee kuinka paljon kevätlannoitusmäärissä nuo kiekot multaavat.

No ei semmoinen Elhon 3500 tarkkuus/laatikkolevitin kävisi, mikä ripottelee lannoitteen edessä pintaan ja perässä kylvökone & sen etumuokkari multaa lannoitteen..  

Itse olen joskus aikaisemmin tuollaista elhoa suunnitellut lietteen multausvaunun kanssa toimivaksi.. Edestä Elhosta ripottelisi lannoitetta multausvantaiden väliin jäävälle alueelle (elhossa sulkuluukut), vannasväli näis vanhoissa multureissa on 40cm...jää joissain olosuhteissa raitoja kasvustoon..

Vielä noista etunostolaitteen muokkauskoneista; minkälaisia muutoksia olette tehneet esim. äkeisiin jotta ne sopisivat etunostolaitteeseen? Oletteko laittaneet kannatuspyöriä?

Vm:n höylä-äkeeseen (malli 360, tod.työleveys 320) rakensin (tai rakennutin lähipajalla) tukirungon äkeen takaosaan etunostolaitteen kiinnitystä varten. Lisäksi höylän omaan nostolaitteen kiinnitysrunkoon pikakiinnitettävä tukipyörästö, josta ekaversio oli kiinteällä akselilla eli se ei sallinut kääntymistä yhtään äes maassa..

Tänä keväänä teetätin kakkosversion tukipyöristä mikä sallii loivat kaarrokset äes maassa, muttei jyrkkää käännöstä, mikä tosin ei ole tarpeenkaan..
Kääntyvään runkoon käytin joutavan runnin "kakku"rehuleikkurin terän kääntörungon.. Lisäksi pyörästön säätö muuttui hydraulisylinterillä toimivaksi...

1.versio on Potus:
Etu höylän 1.versio

Tuokin voi olla vähän kaksipiippuinen juttu. Jos kaikki ilmoittaisivat esim 20% vähäisemmän määrän kuin todellisuudessa se nostaisi hintoja tai sitten johtaisi tuonnin lisäämiseen kun oletettaisiin ettei viljaa ole. Tästä taas seuraisi hintojen lasku. 

Elikkä kannatta ilmoitella suuret varastot ja ha-sadot.. Tilastojen perusteella sitten näyttäisi tulevan paljon viljaa, ja alkukauden hinnat tippuu..
Noo.. sitten kun myöhemmin talvella totuus paljastuu ettei sitä viljaa olekkaan, niin hinnat uuteen nousuun ja viljakauppiaat ei ehdi tuoda/saa viljaa ulkomailta.. pakko ostaa kotimaista..

Mitäs käyttöä olette etunostolaitteelle keksiny? Itsellä nivelaura, avoharja, puskulevy, ja sisu-kuormaaja.

 

• Rauchin pneuma.
• Höylä-äes etuäkeenä
• esko takalana,hydr kääntö &sivusiirto on kätevä käyttää ek:n sähköjoystikillä. hydr.työntövarteen letkut takalohkolta, ja kun otin lukkoventtiilin pois sai työntövarteen kellunnan .
• Quicken 3-pistesovitteella saa kaikki käytössä olevat ek:n varusteet:kauhat,trukkipiikit, rehutalikot,kivitalikko.