Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Asentoanturi on muistaakseni syvennyksessä ja syvennyksessä on todennäkösesti savea jms. paskaa joka märkänä tekee oikosen tai johto on irronnut pesussa.
Kiitos hyvistä vinkeistä.
Valot tuli vallun entisten valojen tilalle, joten maadotukset on vallun omat. PItänee tarkistaa.
Ferriitit oli kuvan kaltasia, ykskierros syöttö ja maakaapelia ympäri. Johoista loppu pituus.
Valot on Oscran 755. Toistaseksi ei muita oireita kuin työhulluus.
Laittelin traktoriin taakse uudet ledivalot ja kappas, radio rupes lähettämään yksipuolista suhinakanavaa.
MItäkähän konsteja löytys näitten häiriöiden poistamiseksi, poislukien valojen sammuksissa pitäminen tai yötöiden lopettaminen ?
Ferriittikelaa kokeilin mutta ei sanottavaa tehoa. Kelan asennuksessa mikä on tehokkain tapa ?
Tuleeko paska kokoomakuilusta kynnyksen yli pumppukaivolle ?
Jos tulee niin kokeileppa pumpussa automaattiohjausta, niin että pumppu käynistyy ennen kuin paska tavoittaa kynnyksen ylälaidan ja sammuu sitten ennen pumppupyörää.
Mitä pienempi pumppaus väli sen parempi ja mitä isompi kynnyksen ja käynistysrajan korkeusero, sen parempi. Paska puotessaan sotkee ite ihtensä.
Kuvitellaan tilanne että puimuriyrittäjä on puimassa tilalla A. Jolla on hukkakauraa ja asia havaitaan. Yrittäjä jatkaa kierrostaan tiloille B,C, jne. Näillä tiloilla ei ole aikaisemmin hukkista löytynyt. Seuraavalla kasvukaudella hukkista löytyy sitten tiloilta B ja C, ja isännät saavat tietää tilan A hukkakaura tilanteen edellisvuodelta.
Kuka hirtetään ?
Kuhan tässä annetaan ajan kulua, niin eiköhän tuo pro rahastus saa ihtensä ympättyä johonkin tukeen pakolliseksi ehdoksi.
Pelkään pahoin.
itselläni on lypsyrobotin merkin valinta menossa.. ihan kokeeksi kysyin paikalliselta sinisen myyjältä että miksi pitäis sininen ottaa punaisen sijasta: ei lähtenyt moittimaan punaista vaikka oikein paikan tarjosin vaan oman merkkinsä hyviä puolia korosti. esimerkillistä toimintaa.
Teeppä sama kysymys punasen leirille. Ainaskin meillä päin pää aukeis, hyviä puolia ei löytys sinisestä vahingossakaan.
Minä kuvittelisin että kyse voisi olla siitä että ruokinta haluttaisiin suunnitella viljelysuunnitelmasta alkaen. Eli sellainen palvelu että katsotaan mitä resursseja kaikenkaikkiaan on, ja miten niillä ruokittaisiin mahdollisimman kannattavasti nyt, vuoden päästä, kahden vuoden päästä ja vielä vaikka 5 vuoden päästä. Lajivalinnat, seoskasvustot, korjuu- ja säilöntätapa jne.
Eli tyyliin "Miten ruokin 120 hehtaarilla savimaata 150 robottilehmää mahdollisimman tehokkaasti, nyt löytyy laakasiiloja ja vanha noukinvaunu?" Tässä kuitenkin puhutaan siitä tuloksen kannalta kaikken olennaisimmasta jonka jotkut osaavat ja jotkut joutuvat oppimaan, mutta eivät välttämättä haluaisi tehdä kovin montaa parin kymppitonnin virhettä.
Tuossahan olisi kovasti järkeä... Mahdollisimman isot ja valkuaispitoiset sadot hehtaarilta niin siinähän olisi avaimet onnistumiseen.
En usko että Suomessa on olemassa kovinkaan monta "asiantuntijaa" joka osaisi antaa oikeaa arviota noin isoa kokonaisuutta ajatellen. Itellä on ollut kokeilussa vuosittain jotain uutta ja välillä onnistuu... Toisinaan ei. Jos haluaa varman päälle pelata niin nurmi/palkokasvit on mun mielestä paras vaihtoehto...
[/quote]
Kyllä se on vain niin että jos kokonaisuus pitää hallita, niin kyllä se osa lankiaa ite viljelijälle.
Ja nyky suuntaus tuntuu Pro rahastuksella olevan entistä enempi pirstaloidumpaan tietoon per neuvoja ja toimisto työ. => Kokonaisuus hukassa => Älyttömämpiä neuvoja.
Ikävä kyllä.
Etuaidoista kokemusta vinoaidasta, ja hyvänä pidän.
Tähän päivään mennessä ei ole vielä tarvinnut rehua kolailla käytävän puolelta,
kuiteskiin jo monta vuotta menty.
En muista onko kyseisessä mallissa "kipinäritilä", mutta jos on, niin heitä se sieltä äänenvaimentajasta mäelle ( karstottunut tukkoon).
Miksi näissä pro-agrian laskelmissa pidetään ok ratkaisuna semmoset 10-12k€/kanttura.
Mistä löytyy sellaiset kokeneet suunnittelijat jotka oikeasti ajattelevat taloudellisesti?
http://www.cowhomes.com/ 
Mistähän osiosta kustannukset laskee ?
Työ ? Materiaali ?
Vastaus: Lasketaan tasoa, säästöbetonia, kiinalaista rautaa, Virolaista sementtiä, tingitään
ja fuskataan rakenteissa => siitä se säästö syntyy ! KANNATTAAKO SÄÄSTÄÄ 
HYvää ja halpaa ei tahdo saada samassa paketissa.
Elikkä lehmäpaikan hinta on aina, kopromissien ja pienempien pahojen summa.
Ens maaliskuus tulee 4 vuotta karusellilypsyä täyteen. Gea 20 paikkainen. Ei mitään ennätyksiä oo yritetty tehtailla, 85 lehmää tunnissa on kuitenki epävirallinen ennätys. Mitä huoltokustannuksiin tulee ainut poikkeama juontaa juurensa kaikkeen pyörimiseen liittyvästä tekniikasta, lyhyesti kiertoliittimien tiivisteitä ja hydraulikoneikon öljynvaihto.
Takaalypsyasemasta mulla ei oo minkäänlaista kokemusta, muttei näillä näkymin tarttekkaa olla...
Mitä muuten Vesku tarkoitat tuolla keskinavalla? Kiertoenkooderia vai moninapaliitintä?
Moninapaliitintä lähinnä tarkoitin.
Viidettä vuotta nyt lypsetty Lavalilla. Ainoat rikot tuloportin turvakytkimen kapasitiivianturi ( mekaaninen rikko kiinitys löysty ) ja lähtöportin valokenno ( kansihuonosti kiinni ja vettä sisään).
Ja heti uutuudeltaan maidonkokoojan uimurin mangeetin irtoaminen, siinäpä kaikki. Loppu onkin sitten normihuoltoa, nännikumija, letkuja ja mittareiden tiivisteitä.
Jos jostaskin haluais esittää toiveen niin paremmat piirilevyjen lakkaukset, niin ei heti tartte tehastakuuseen niitä lakkailla ja vaihdella. Mut taitaa olla lavalin yleinen ongelma?
Muuten tyytyväinen.
Itse kävin kokeilemassa joka asema merkkiä aina kahdekka tilalla. Ja lypsin tilanväen kanssa iltalypsyn.. Ja näillä peruisteilla meille tuli GEA..Toisena ois ollu Strangko, kolmas DeLaval ja Pellon..Pellon boumaticia en päässyt kokeilemaan.. 
Gean asemalla paras lypsää..meillä eurooppa malli, josta miinuksena aseman tukeminen..Sekin vain kosmeettinen haitta Jos ois suunniteltu 24h käyttöön niin sitte se järeempi asema tietysti..
Millasethan on karusellin huoltakustannukset?
Huoltokustannukset yhteneväiset tavan aseman kanssa ( sama määrä lypsimiä ja mittareita huollettavana ).
Alustat helppo hoitoisia ja vakitavarata mitä saa pienellä ehtimisellä varaosaliikkeistä.
Keskinapa on kallis jos hajoaa, mutta siinäkin on ylimääräisiä läpiveto mahdolisuuksia.
Sähköroippeet yleisesti teollisuudessa käytettyjä, löytyy helposti.
Lypsytehoon verrattuna edullinen huoltaa, koska tarvitaan vähemmän lypsimiä kuin kalanruodossa päästäkseen samaan tehoon.
Eli 90 lehmää tunnissa vaatii 2*12 takalypsyaseman tai 24 paikkasen karusellin, kun yksi lypsää?
On siinä paikat kovilla kun nakkelee tuohon tahtiin lypsimiä paikoilleen pari kertaa päivässä useamman vuoden ajan.
Yhen ainoan ihmisenkö luulet lypsävän?
Apemiehen mitotus on kohdillaan. Lypsynopeuksia heitellessä muistettava ero 2x ja 3x lypsyssä ja tietty kiloissa ja lehmissä. Jossei tule paljoa maitoa (11-13l/kerta), kuten 3x lypsyssä kerralla, menee lehmiä läpi tunnissa parikymmentä enemmän kuin 2x lypsyssä (15-20l/kerta). Virtausnopeus ja -käyrä vaikuttaa myös valtavasti lypsytehoon.
Ei voi pitää paikkaansa että samankokoiset 24 paikkanen karuselli ja 2*12 takalypsyasema olis yhtä tehokkaita. Karuselli on aina täynnä eikä aikaa kulu ryhmien vaihtoon, kun taas takalypsyasemassa on 4-5 vaihtoa/100 lehmää. 20 paikkaisella karusellilla olen nähnyt kun 100 lehmää on tunnissa lypsetty eikä sillä lypsäjällä kovin kiire näkyny olevan. Maitomääristä en tiedä muutakun että lypsy tapahtui kahdesti päivässä..
Red Bull on hajulla. Kierosaika karusellilla on noin 10-11 min eli 5-6 kierrosta per tunti. Tässä ajassa kerkiää normi lehmät tyhjentyä ja lypsäjä/lypsäjätkin ennättää pyyhkiä, ottaa suihkeetja tarvittaissa suihkauttaa vedinkastot hötkyilemättä. Hyvällä hygienialla 1 lypsäjä ehtii noin 60-70 lehmään/tunti. Jos mennään nopeampaan kierrosaikaan niin lehmien pitää olla nopea maitoisia tai pitää käyttää 3 x lypsyä tai hormooni piikkiä ym. Samalla joutuu tinkimään lypsy rutiineissa.
Ajolaitteella ajomieskin voidaan välillä työllistää lypsymieheksi / apukäsiksi lypsypaikalle.
Hai mihin hittoo te joutte tuo kaiken rahan paskan kans,tuotahan tullee ovist ja ikkunoist ku kattoo teijän maiontulloo.Meikkäläinne yrittää muutamalla sadallalitralla päivässä kompurija etteen päin.
JOs on ne isot tulot, niin on ne isot menotkin. Sen kun muistaa, niin olo korjautuu hivenen.
