Missähän hommassa tuo kone on ollut?
Kuuleman mukaan joillain Cummingseilla on ajettu samoja määriä.
Valmetin koneista en ole kuullut vastaavaa, yleensä hutut ja vellit menevät sekaisin viimeistään 15 000 tunnin jälkeen.

Urakoitsija niittää, karhottaa ja ajaa noukinvaunulla siilolle, ajomatkat 1-5 km. 25 ha kertakorjuussa, aikaa menee 18 tuntia. Siilossa Valtra C-100 pyörii kahdessa vuorossa, ja tiivistetään 24 h kuluttua edelleen. Sitten muovi pintaan ja sahajauhot päälle. Siilon tilavuus 360 m3.
Jos olisi valinnan varaa, niin teettäisin tarkuussilppurilla. Noukinvaunun silppu muistutaa enemmän kelasilputtua kuin tarkkuussilputtua, teettää siilossa ylimääräistä työtä levityksessä + siiloon mahtuisi enemmän tarkkussilputtua tavaraa.

Kesällä sitten teen itse vihantaviljat 20 ha kaksoissilppurilla toiseen siiloon. Aikaa menee useita päiviä.

Syksysato urakoitsijan toimesta kolmanteen siiloon.

Ei ole vielä laajakaistaa, täällä korvessa on tarjottu 10 vuoden aikana paria langatonta systeemiä. Ongelmia on ollut joten en ole viitsinyt alkaa pelleilemään niillä. Toiset saa kokeilla. Soitin Soneralle ja pyysin laittamaan puhelinlinjaan laajakaistayhteyden kun valmius olisi, pyydettiin hankkimaan 20 taloutta kylältä mukaan tai sitten pitäisi toimisto muuttaa taajamaan. Se siitä etätyöstä. Eikä noita talouksiakaan ole kuin muutaman tällä kylällä.

Saako sen holkin hitsattua kiinni? Olen kuullut että muissakin Valmeteissa on samaa ongelmaa ollut 05-sarjaa myöten.

Livakan vaunu ollut vuodesta 1992, takana 25000m3 lietettä, eikä ole telin kanssa ongelmia ollut. Kaksi renkaan paikkausta ja kerran kiristetty navat.

Voihan sinne metsään mennä vaikka olisi maalämpö, hakerangan voi myydä. Ostajia taitaa nykyisin riittää.
Itse olen harkinnut hakelämmitystä, investointikustannukset ovat aikamoiset. Täytyy olla reippaasti lämpöenergian tarvetta.
Kun kaikki kustannukset otetaan huomioon, harvemmin hakelämmitys on merkittävästi edullisempi.
Pienemmissä systeemeissä klapikin on ihan varteenotettava vaihtoehto.

Puoli tuntia sonnikarsinassa auttaa ajattelemaan oikealla tavalla luvattomasta tunkeutumisesta eläinsuojaan.

Siinä mallissa on ollut akselivikaa, saattaa jäädä pyörimään tyhjää jollain lypsykerralla.
Minulla oli aikaisemmin VP 74 vm 1977, kesti 23 vuotta ja säilytti tehonsa ilman mitään korjauksia, made in U.K.

Kolinan takia minullakin meni kokonaan vaihtoon, huoltomies sanoi että ei kannata korjata. Saattaa olla rungossa vikaa ja menee samaan kuntoon hyvin äkkiä korjauksen jälkeen. Minun pumppu on muuten tehty Puolassa, De Lavalin leima päälle ja hinta myös.

Nokasta ei kannata kovin paljon maksaa, en ole yhtään seurannut hintoja. Romuraudan hinta ja vähän päälle, ehkä. Jää sitten remonttivaraa. Naapuri osti toisen koneen varaosiksi, teräpalkin sisuskalut taisivat jo loppua kesken.

Muuten se teräpalkki saattaa vuotaa ulospäin ja toisin päin siten että vettä menee sisälle. Kannattaa tarkastaa öljyt, siitä tietää mitä on odotettavissa.

Minulta sellainen löytyy vm 1995. Niitetty noin 1000 ha, teräpalkissa suurimmat ongelmat. Lautasten akselin laakerit kuluu ja pääsevät hakkaamaan toisiinsa vanhemmiten. Ei siedä kiviä senkään vertaa, kun lautaset ovat kolmikulmaiset. Niittojälki on kyllä sitten hyvää, kun on vaan kunnossa. Runkoa on kerran hitsattu, voimansiirto kestää teräpalkkiin asti.
Tämän koneen laitan sulatukseen kun seuraavan kerran särkyy kunnolla.
Teräpalkista tiedät kannattaako ostaa.

Koirat haukkuu ja karavaani kulkee, kameralla saa kuvattua ja manipuloitua asioita aika tavalla. Ammatti-ihmiset asialle tarkastamaan väitteet, ei näitä voi mitkään tietämättömät tarkoitushakuiset ihmiset päättää.

Minä teetän urakoitsijalla rehun, noukinvaunu hänellä käytössä. Silpun pituus on kaksoissilppurin ja kelasilppurin välimaastossa, ei voi verrata tarkkuussilputtuun rehuun. Teettäisin ehdottomasti tarkkuussilppurilla jos vaan sellainen urakoitsija löytyisi, siiloon mahtuu enemmän ja esikuivauksen kanssa ei ole niin tarkkaa. Samoin navetassa tarkkuusilputtu menee helpommin repijävaunusta läpi. Tosin hyvin se esikuivattu noukkarirehukin mennee, märkä rehu sitten eri asia.
Olkapääpilaantuminen suurempaa noukivaunurehussa, oltava tarkkana siilon peitossa, eikä sekään aina auta kun rehun pinta laskee paljon enemmän kuin muilla menetelmillä (silpun pituus/täyttöaika).

Minulla on Cranabista sen verran tietoa että Danfossin sähköpöydässä on ollut paljon kallista (1000e/säätäjä) remonttia, muissakin kuin yhdessä koneessa (pikkulinnut laulaneet).
Aidoissa metsäkoneissa on vissiin paremmat materiaalit.

Itsellä C-valtrassa traktorin joystik, olen tykännyt. Ajettu 3500 tuntia, kerran ollut lisähydrauliikan johdossa kosketushäiriö (meni poikki ohjaimen sisältä). Aikaisempaan kaapeliohjaukseen en vaihtaisi. Ainut huono puoli minä olen löytänyt, kuormaimen laskussa ei ole sellaista tuntoa kuin nostossa. Tarkoissa töissä vähän häiritsee, täytyy ottaa vähän ennakkoa.