Hakelämmitys kiinnostaa juurikin itävaltalaisten laadukkaiden laitteiden takia. Tuntuvat olevan huomattavasti edellä tekniikassa. Harrgassneria olen seurannut, on monipuolisia laitteita saatavana hakkeelle ja klapille sekä pelletille.

Pilkamaster Evo 30 ollut muutaman vuoden porukan koneena. On hyvin kestänyt, vähän hidas, mutta ei haittaa. Ketjusahan teroitus kannattaa tehdä huolella. Oma tarve noin 100 i-m3.

Minulla 40 lehmää ja niiden lihakarja päälle. Yhteensä 120 päätä. Lannoiteostot jätin pois kokonaan. Varastossa on laitumille tarvittavat lannoitteet. Lietelantaa käytetään kaikille muille aloille. Väkirehun syöttöä on vähennetty 30%. Tuotokset samoin vähentyneet. Lehmät on siemennetty lihakarjalla 100%. Lehmämäärää tullaan luontaisesti vähentämään noin 30%. Ensikesän satotason mukaan mennään sitten jatkossa olevan eläinmääärän mukaan. Urakoitsijaa käytetään kevätrehun teossa. Syysrehua tulee todennäköisesti sen verran vähän että tehdään omilla koneilla ja ajetaan suoraan navettaan myöhäissyksyyn saakka. Omat rehukoneet muodostuvat Elho DC 2100 kaksoissilppurista ja parista rehukärrystä. Naapurissa niittourakoitsija, jonka palvelua käytetään tarvittaessa. Teen yksin työt ja navetta on 30/22 vuotta vanha ilman peruskorjausta oleva parsinavetta ritiläpalkkikarsinoineen. Korjauksia jatkuvasti ja tarkoitus on ajaa tuotantoa alaspäin, jotta ehtisi tekemään metsätöitä enemmän. Isä lähes 80 vuotta ja tekee vielä metsänhoitotöitä aktiivisesti, mutta tilanne voi muuttua mikä päivä tahansa. Kotieläintalouden rakennekehitys etenee vääjäämättömästi, koska jatkajat muissa ammateissa ja kannattavuus sakkaa totaalisesti. Tämän tilan maantieteellinen asema on myös sellainen, että suurempaa karjamäärää ei ole järkevää edes pitää tässä paikalla. Ikää 54 vuotta ja työkokemusta 100 000 tuntia, omaan lukuun, "harjoittelut" lisäksi .Vielä onnekkaasti terveenä ollessa tekisi mieli tehdä muutakin.

Voi olla pelkkä vetolevyn vaihto. Valtraan maksoi 10 vuotta sitten 1500e töineen. Ihan normihommalle tuo kuullostaa. Ei kannata itse alkaa noihin hommiin, jos ei ole aikaisemmin tehnyt eikä ole erikoistyökaluja.

Ei Natoon. Meille kaavaillaan baltian puolustukseen osallistumista. Meidän tärkein asia on oman maan puolustaminen uskottavasti. Siihen saadaan tarvittava aseistus ilman Natoakin. Esimerkiksi Israel on pieni maa ja sillä ei ole intressiä sotia toisten maiden puolesta, se keskittyy ylivoimaista vihollista vastaan käytävän sodan voittamiseen.
Norja on Nato-maa ja se hankki F35 hävittäjät kalliimmalla hinnalla kuin Suomi, USA:n intressissä on että Suomi pystyy puolustamaan omat rajat ja sen takia meille myydään tarvittavaa aseistusta. Esim. meille myös tarjottiin SuperHornettia ja Growleria, jota ei edes kaikille Nato-maillekaan tarjota. Kenraali Gustav Hägglund on todennut että pienen maan ei kannata liittyä sellaisiin puolustusliittoihin, jotka ovat suurvaltojen politiikan väline. Ruotsin kanssa olisi tarkoituksenmukaista jatkaa ja syventää puolustusyhteistyötä. Esim Ruotsin ilmavoimat pitäisi saada synkronoitua Suomen ilmavoimiin kriisiaikana.

Metsätalouteen on tulossa todella hullut vuodet. Metsänomistamisesta saattaa tulla hyvin riskialtista. Voi olla että menee samaan jamaan kuin kotieläintalous. Investoidaan korkeilla hinnoilla metsänostoon tai joudutaan maksamaan korkeita lahja- tai perintöveroja.

Kyllä Leppä on parhaansa tehnyt ja yksi parhaimmista ministereistä. Itse asiassa Leppä oli tätä hallitusta vastaan, mutta tekee nyt velvollisuutensa ja mitä tässä tilanteessa pystyy.

Kotieläintuotanto pitäisi syynätä uudestaan. Tehdäänkö Suomessa jotain väärin? Tuotetaanko tappiolla korkeilla kustannuksilla, ainakin meijerit ja teurastamot tykkää kun jostain vaan tulee halvalla litroja ja kiloja.

Minulla on työterveyshuolto Pihlajalinnassa, olen tyytyväinen ja on edullinen. Pääasia että saa palvelua silloin kun tarvitsee. Ainoinaan kun oli vakituinen työvoima, niin myös työntekijöille oli samainen palvelu.

Noin 15 vuotta sitten kannattavuuskirjapitoaineiston mukaan maidontuotannon kannattavuus parani 50 lehmään saakka, siinä oli raja missä pystyi tekemään viljelijäperheellä mahdollisimman paljon itse. Nykyisin taitaa olla rajat korkeammalla. Kannattavuudessa pitäisi päästä yli 10e tuntipalkkaan, ennenkuin kannattaa alkaa edes ajattelemaan palkollisten hommaamista tuotantoa varten. Itsellä on sellainen maantieteellinen asema, ettei siihen järkevästi taida päästä millään. Pitäisi tehdä digiloikka robon kanssa, eikä sittenkään ole mitään takeita onnistumisesta.

80-luvulla oli selvä sapluuna pärjäämiselle. 15 lehmää, 30 ha viljaa tai 100 ha metsää. Noista joku jos toteutuu, niin pitäisi pärjätä. Kohta ollaan menossa samaan tilanteeseen takaisin, tosin tuolla sapluunalla tulee siedettävät tappiot.

Itsellä vanha "omaeläke", joka on kyllä kallis sijoitustuote. Aikoinaan oli enemmän etuja, mm. varallisuusverosta vapaa, kuolemantapauksissa perintöverovapaus ja 58- vuoden eläkeikä. Nykyisin kaikki edut ovat kadonneet ja eläkeikä on noussut 65- vuoteen. Tuo vanha "omaeläke" on edelleen voimassa ja 58- vuotiaana alkaa vuoteen 2007 maksetut maksut tuottoineen ansiotulona ja 62- vuotiaana nousee pääomatuloksi ja nykyiset maksut tulevat maksuun 65-vuotiaana. Aikamoinen sillisalaatti koko systeemi. MYEL-maksut menee normaalisti. Karjatilalla riskit ovat isot joten pakko pitää MYEL ajatasalla, siitäkään ei ole takeita, onko hyötyä, mutta vähän kaikkea. Ps. 1600 päivää jäljellä 58-ikään. Silloin loppuu lehmänlypsy, ainakin öisin.
Paikallinen motoyrittäjä houkutteli töihin, ennakkoraivauksia tekemään. Tein tarjouksen : 5e/tunti + sotu + sahankulut 10e + alv = 22e / tunti. Hän ihmetteli miten pystyisin noin halvalla tekemään, niin sanoin että on sitä paskempaakin hommaa olemassa.

Kaikki lehmät siemennetään liharodulla. Hiehot omalla rodullaan. Lannoitteita on sen verran että saa laitumet keväällä lannoitettua ja muille lohkoille ajetaan lietelantaa pintaan. Se saa riittää, jos rehua tulee vähemmän, niin karjamäärää vähennetään enemmän. Ajosilppuriurakoitsija tekee runsaan myöhäisen kevät sadonlaakasiiloihin ja syysrehu tarkoitus ajaa osittain suoraan pöydälle ja omalla silppurilla siiloon. Urakointi on hyvä, jos rehua tulee hehtaarilta runsaasti, koska se maksaa melkein yhtäpaljon kuin jos rehua lähtee puolet vähemmän.

Minulla oli aikoinaan C-valtrassa sama ongelma. Suunnanvaihto muuttui niin äkäiseksi että piti käyttää mielummin kytkintä. Huollossakaan eivät saaneet kalibroitua sitä. Ajoin sitten vissiin vuoden verran jalkakytkimellä. Taisi olla niin, että kun joku ohjausboksi piti vaihtaa, niin sen jälkeen kytkin muuttui normaaliksi.

Olikos tämä juttu siitä MOT-metsäohjelmasta? Sikäli hyvä ohjelma pitkään aikaan, missä kerrottiin kuinka tehokkaalla metsänhoidolla saadaan hiilensidontakin kuntoon. Toivotaan että ihmisten silmät aukeavat, että tämä vihreiden harjoittama politiikka tarkoittaa rehellisten, ahkerien ja työtätekevien ihmisten kiusaamista.