Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Kuinka kannattaisi menetellä, jos yhtiöittäminen tehtäisiin esim 2017 toukokuusta eteenpäin. Kannattaako nyt hankkia tuotantopanoksia etupainotteisesti ja siirtää tulosta ensi vuoteen?
Maaseudussahan oli jokin aika sitten, että esityksessä 2018 alusta alkaen tulisi varainsiirtoverovapaus toimintamuodon muutokselle. Että 2017 puolella ei vielä kannata muuttaa...
Eikös vaaleampi vihreys jo jäänyt historia havinaan Porin maalauslinjalla? Pori-MF kova sana Norjassa, liekö paljoa muualle tehdäänkään tällä hetkellä niitä. Mahtaisiko Turun Konekeskukselta saada tilattua kotimaisen MF-puimurin vai onko Agcolla Suomen yksinmyynti Sampon valmistamiin puimureihin?
Massikkaa voi olla vaikea saada, mutta kysypäs Agcolta jos saisi punaisen Sampon. Kylillä oli takavuosina massikanpunainen kone, kyljessä luki Sampo 2065.
Vaasassa on Valtran pihassa tuollainen vaihdossa tullut punainen Comia:
http://www.valtra.fi/vaihtokoneet/puimurit/kohde/sampo-rosenlew/c8/lv13931
Jaa kyllä multa vaadittiin koulutus. Olisko liittynyt sitten luopumistukeen. Aloitustukia en edes hakenut.
Kyl mäkin koulutuksen kävin ihan viljelytietoutta kartuttaakseni. Aloitustukea en hakenut, kun olis pitänyt laajentaa ja toisaalta sitoutua hommaan pitkäksi aikaa. Hankin sen sijaan DI-paperit, että on hyväpalkkainen työ, millä elää. Tilaan sai pankista halpaa lainaa ilman proagriaakin, ja ei oo ongelmaa lopettaa viljelyä, jos siltä tuntuu.
Jonkinlainen maatalouskoulu on nykyään käytävä, eivät muuten maksa tukia. Itse tosin kävin vain 6kk kurssin, 2 päivää viikossa.
Kaikki muut tuet saa ilmankin paitsi aloitustuen.
jokos raati on alkanut lumihomeita ruiskuttelemaan ?
Mahdollinen satolisäys ei kata kustannuksia ja vaivaa.
Eli voi merkata vaikka 11a, 11b jne?
Tuolla http://www.farmit.net/blog/2016/05/16/ajankohtaista-asiaa-maanaytteista mainitaan että:
Pienten, alle 0,5 ha, peruslohkojen näytteenotto-ohje on muuttunut. Aikaisemmin pieniä lohkoja sai yhdistää toisiinsa, mutta nyt tämä ei ole mahdollista. Alle 0,5 ha lohkon voi näytteenotossa yhdistää viereiseen isompaan lohkoon. Viereisellä lohkolla tarkoitetaan peruslohkoa, jolla on yhteistä rajaviivaa ko. pienen lohkon kanssa tai lohkoja erottaa toisistaan tie tai oja.
Niin kai nyt saa yhdistää toisiinsa rajoittuvat 0,4 ja 0,3ha lohkot samaan näytteeseen?
Saa yhdistää vaikka kuinka monta lohkoa kunhan yhteenlaskettu pinta-ala on alle 5 ha. Kannattaako kaikilta yksittäisiltä pikkulohkoilta näytettä kuitenkaan ottaa, kun se ei ole pakollista:
Tukiehdot antavat mahdollisuuden myös olla ottamatta näytettä alle 0,5 ha lohkosta, mutta siinä tapauksessa lannoitustaso on typen osalta runsasmultaisten maiden mukainen ja fosforin osalta viljavuusluokka hyvän mukainen.
Eli voi ottaa näytteen huonoimalta pikku lohkolta ja lannoitus sen mukaan?
Ei. Menee siis yhdellä näytteellä, jos lohkot vierekkäin kuten ehdoissa mainitaan. Ja jos tarkasti luetaan, niin pienemmät lohkot voi lannoittaa suurimman lohkon näytteen perusteella. Selvästihän nämä asiat on ohjeissa kerrottu.
Eli voi merkata vaikka 11a, 11b jne?
Tuolla http://www.farmit.net/blog/2016/05/16/ajankohtaista-asiaa-maanaytteista mainitaan että:
Pienten, alle 0,5 ha, peruslohkojen näytteenotto-ohje on muuttunut. Aikaisemmin pieniä lohkoja sai yhdistää toisiinsa, mutta nyt tämä ei ole mahdollista. Alle 0,5 ha lohkon voi näytteenotossa yhdistää viereiseen isompaan lohkoon. Viereisellä lohkolla tarkoitetaan peruslohkoa, jolla on yhteistä rajaviivaa ko. pienen lohkon kanssa tai lohkoja erottaa toisistaan tie tai oja.
Niin kai nyt saa yhdistää toisiinsa rajoittuvat 0,4 ja 0,3ha lohkot samaan näytteeseen?
Saa yhdistää vaikka kuinka monta lohkoa kunhan yhteenlaskettu pinta-ala on alle 5 ha. Kannattaako kaikilta yksittäisiltä pikkulohkoilta näytettä kuitenkaan ottaa, kun se ei ole pakollista:
Tukiehdot antavat mahdollisuuden myös olla ottamatta näytettä alle 0,5 ha lohkosta, mutta siinä tapauksessa lannoitustaso on typen osalta runsasmultaisten maiden mukainen ja fosforin osalta viljavuusluokka hyvän mukainen.
Mulla kasvo kans italianrai entsyymiohrasta läpi, kun lurahti pari desiä liikaa moddusta ja ohra jäi lyhyeksi. Piti yrittää puida niin, että just tähkät tuli pöydälle, mutta varmaan osa jäi peltoonkin. Satotasosta ei ilman puntaria osaa sanoa eroa, valkuainen oli pari kymmenystä alempi ja roskia prosentti enemmän. Lajittelu/jyväkoko muuten ihan samaa luokkaa kerääjäkasvittomaan nähden. Plussaa komea pitkä raiheinä heti puinnin jälkeen...
Tuosta voi lähteä, että kultivointiin TOS kylvö Y1 400 kg 3 tabl. Express ja puolikas annos halvinta rautiainetta. Korkean valkuaisen vehnälajike tai mallasohra. Puinti alle 16%. Rahti täysinä rekkakuormina. Sukupolvenvaihdoksessa koneet tulleet täysin poistettuna. Kuivuri talossa myös vallmiina. Tuohon ei tarvitse nuin noin 3.5 tonnin keskisadon, jotta ALV laskelma menee positiiviseksi. Tämä siis verotuksessa.
-SS-
Kieltämättä laskutapoja on monia, eikä tuo ALV kerro mitään kannattavuudesta. Mulla keskisadot reilusti korkeammat, mutta niin myös panokset. Muuten tilanne hyvin samankaltainen. ALV palautusta pukkaa, mutta silti laskin näyttää tämän tyylin omalla kohdallani paljon kannattavammaksi...
Juu ei ymmärrä, miten ALVia voi joutua maksamaan takaisin... Toki jos esim. ajoittaa lannoite ym. ostoja aina syksyyn ja ne on vielä tekemättä? Mä olen saanut joka vuosi palautusta, vaikka ei suurempia investointeja ole tehty. Jos ALV on balanssissa, niin viljatilalla on myyntituloa melkein kaksinkertaisesti menoihin nähden ja vielä jää tuet päälle...
67-68 kg/ha meni Livadoa, kun piti saada koneellinen riittämään koko lohkolle. Elokuun viimeisellä viikolla kylvetty kosteaan maahan, lähti hyvin matkaan, sitten vähän riutui kuivuudessa, mutta viime viikon sateet auttoi nopeasti. Nyt ihan ok näköistä.
Vuosi sitten 75 kg/ha kylvetystä Evolosta tuli vähän yli 6 t/ha keskisato. Yllätyin "helppoudesta", kun kylvön jälkeen tuli tehtyä ainoastaan kevätlannoitus, Broadway+CCC ruiskutus toukokuun puolivälissä ja toinen ruiskutus puoliannosta Stereoa ja Ceronea toukokuun loppupuolella. Täysin pysty kasvusto, puinti elokuun viimeisinä päivinä, kosteus 17%. Liekö vain aloittelijan tuuria...
Kaikki olis laarissa, kuivana. Ohraa tuli noin 4500kg/ha, hlp 66. Parina viime vuonna on päässyt yli 5t/ha keskisatoon, joten siitä jäätiin. Hybridi ruis yllätti mukavasti hieman yli 6t/ha keskisadolla, hlp 76. Puintikosteudet oli yleisesti 17-20, vaikka Elokuun sademäärä meni yli 200mm. Ohra oli jo niin ränsistynyt, että osa tähkistä maassa. Nyt voi keskittyä ihailemaan uuden rukiin kasvua.
Mielipiteitä on monia, mutta itse laitoin pari vuotta sitten vanhoihin auroihin yhden siiven lisää, vaihdoin kiekot veitsiin ja uusin kulutusosat. Tehokkuus parani huomattavasti ja taas on vuosiksi aurat kunnossa alle tonnin sijoituksella. Tuos kellotin keväällä 7ha lohkon kyntö jokseenkin neljään tuntiin ajonopeuden ollessa 11-12 km/h. Ei kyllä ollut aitosavea...
Ensviikolla ohra alle satkun....
Siksi kasvatammekin kauraa.....
Don kauraa.
Jååååå..
Täälläpäin on kaurat kaikista huonoimmassa jamassa. Suurin osa maata myöden ja kasvaa uutta läpi... Muut viljat jokseenkin pystyssä.
Lohjalla tullut elokuun alusta vain 36,9 mm !
-SS-
Just tyhjäsin sademittarista tämän päivän saldon ja oli just sama lukema :O Ei oo elokuussa montaa täysin poutapäivää ollut täällä Pohjanmaalla...
