Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
49 mm juhannuksen aikana ilmestynyt mittariin. Kai se kasvu alkaa nyt, kun apulannat vihdoin sulaa. Ohrille huomenna vähän kasvunsäädettä ja osalle ajattelin kokeilla tautiainettakin laittaa minimi annoksen. Tähkät kurkistaa tupesta. Rypsit pukkaa vartta nyt nopeesti ja puhkeamassa kukkaan ihan just. Naapuri kunnassa näkyikin jo keltaisia peltoja. Täytyy huomenillalla tutkia ajaisko vielä biscayat, kun jonkun verran kuoriaisia näkyi, ei kuitenkaan joka nupussa.
Onneksi on viimepäivien tuulet käyneet pohjoisesta, sieltä ei kirppoja taida tänne kulkeutua.
Ja tämän alueen kirppakanta pyyhkityy etelää kohti 
Komeesti on rypsit sirkkalehdellä, eikä tosiaan ötökän ötökkää oo näkynyt millään lohkolla. Kelit on kyllä niin lämpöiset, että kai se invaasio joskus tulee. Toistaiseksi näyttää kuitenkin hyvältä ja kasvu on nopeaa.
Ei ole vielä kokemusta, mutta olen miettinyt samaa, kun olisi ylimääräinen ruuvikin tuohon hommaan. Kuullut vain huhuja, että viljaruuvi on niin tiukalla sovitteella, että pelletit jumittaa koko ruuvin. Pitäisi olla ruuvi reilusti putkea pienemmällä halkaisijalla tai sitten spiraali... Ja tosiaan kierroksia ei tarttisi niin paljoa.
Semmoinen fiilis tuli, kun kisoja katseli. Jos jonkinlaista lumilautailua ja rännissä laskua, yksin ja pareittain mäkeä alas. Hypyillä tai ilman, etuperin ja joskus takaperin. Aina vaan tuli uutta versiota. Aloin sitten miettimään, että noissa lajeissa taidolla lienee suurempi merkitys kuin nappien popsimisella. Noi perinteiset hiihtolajit ei kerta kaikkiaan nuorisoon enää uppoa. Töitä joutuu tekemään poskettomasti ja lopuksi norjalaiset vie kaikki mitallit, kun osaavat peitellä fuskaukset. Mäkihommissa meillä olisi vielä mahdollisuus pärjätä, keskitetään voimavarat niihin. Enni neuvonantajaksi, mitä pitäisi tehdä, että pärjättäisiin vielä paremmin.
Myös curlinkiratoja lisää, vaikkei siinä montaa mitallia olekkaan jaossa, mutta ei tarvii juosta, eikä rehkiä pitkiä matkoja, selvä suomalaisten laji tämäkin.
Näillä liikkeelle!
omasta mielestä norjalaisten ylivoima ei johdu vilunkipelistä, mehän muistamme kuinka täälläkin oikeisto ristiinnaulitsi venäläesiä urheilijoita dopinghuijareiksi sotsissa, nämä raukat medialukutaidottomat uskoi kaikenmaailman mäklarenin raportit missä väitettiin venäläisten manipuloineen topingnäytteitään kahvinporoilla jne jne vaan tuollahan nuo nyt näky urheilevan 
ei tartte kuin ottaa korkeoskäörillä varustettu kartta kouraan ja verrata suomea ja norjaa, miettiä maastoa missä latu kulkee ja vaekutusta hapenottokykyyn 
periaatteessa voesi tehdä jonku maastokompensaation maastohiihtoon, norjalaesille lätkäistäisiin korkeuskäyrien tuomasta harjoitteluolosuhde-erosta sakkoa vaikka 10 sekunttia joka kisaan, hollantilaesilta ja tanskalaesilta sitten vähän vähennettäisiin sekuntteja kisasuorituksesta, tehtäisiin eräänlaiset tukialue-kompensaatiot maastohiihtoon, vähän niinkuin mäkihyppyyn tuulikompensaatio.
ihmeellistä että mäkihypyssä kompnsoidaan tuulen vaikutusta, miksei ampumahiihdossa tehdä samoin tai ammuta peräti hallissa 
Voi myös verrata astmalääkityksen määrää. Taitaa jokaisella norjalaisella olla lääkitys kunnossa siltä osin. Ainakin jossain uutisessa oli maininta, että astmapiippuja oli mukana kymmenkertainen määrä Suomen joukkueeseen nähden.
Saatteko jäämään itsenne ja tai perheenne käyttöön
maatilanne tuotosta enemmän euroja kuin on tuet yhteensä?
Vai jääkö paljonkin alle?
Itsellä tulos on ollut suunnilleen 2/3 tuesta. Vaihtelee tietysti sen mukaan, kuinka on tuet optimoinut.
692,35
Viljatila, C-alue, 80% kasvipeitteisyys ja "nuori viljelijä"
Perniössä 8730 kg/ha rukiista, ei ollut mikään katovuosi ei.
Ihmettelen hiukan 140 kg:n annetun typen typpitasetta tuossa, jollei kyseessä ollut hernemaa tai viherlannoitus. Tai orgaanista pohjalla. Jos syksyllä annettiin esimerkiksi kananlantana 30 kg liukoista typpeä, sitten en ihmettele. Kun kevääksi jää se satakiloa salpeetarin kaveriksi.
-SS-
Kyl tota Livadoa laitan jatkossakin, mikäli syksyllä ehtii. Mulla kokonaistyppi reilut 105 kg, eli syksyn Y6:sen lisäksi meni salpietaria toukokuun toisella viikolla vajaa 300 kg/ha. Esikasvi mallasohra neljä vuotta peräkkäin. Ei mitään lumihomeruiskutuksia. Toukokuun lopussa ajoin broadway+ccc ja kesäkuun puolessa välissä pikkuannos bumperia ja ceronea. Puinti meni syyskuun lopulle ja sato noin 7 t/ha. Siilossa vielä niin ei tiedä tarkkoja kiloja. Torajyvää oli turhan paljon. Parin vuoden kokemusten perusteella aikainen kylvö elokuun puolella on ollut avainasemassa, kun on tullut vertailtua muiden ruiskasvustoihin. Samposta joutu ensimmäistä kertaa ettiä ykkösvaihteen puinnissa tänä vuonna, mutta toki oli märkääkin. Eli ainakin Livado tykkäsi tästä vuodesta Pohjanmaalla.
Ohra sen sijaan oli pettymys tänä vuonna. Panostuksista huolimatta sato vajaa 4 t/ha. Rypsikin kutistui kuivauksen jälkeen alle 1500 kg/ha.
Se vilkuttaa vikakoodin sillä punaisella pyöreällä valolla, eikä kolmiovalolla. Tuntuis että jostain syystä joutuu siis korjailemaan nostolaitteen asentoa. Voi liittyä hydrauliikkaankin. Mulla pukkas joskus välillä vikakoodia asentorullasta, mutta korjaantui putsailemalla kaikki liittimet niistä pyöritettävistä nupeista, eli jouston, tunnustelun, nostokorkeuden ja laskunopeuden valitsimista.
Tänään aloitin kans rypsin puinnin. Sato keskimäärin normaali noin 1,5t/ha, mutta vaihtelut lohkon sisällä valtavia. Oli paljon harvoja kohtia notkoissa ja päisteissä ja jossain oli vesiheinä kasvanut läpi. Eli Clamox ei tehoa, jos on resistenttiä vesiheinää. Toisaalta oli sitten välillä sellaista kunnon puskaa, mistä tuli varmaan 2,5 tonnia hehtaarilta. Pari kertaa sain rajaiset tukkoon vesiheinäkohdassa, mutta muuten oli helppoa ja kevyttä puitavaa ilman mitään rypsiteriä.
Onneksi tuli laitettua tänä vuonna rypsiä puolet alasta, niin ei tartte tuskailla puimassa joka sateen välissä ja öljyäkin säästyy paljon kuivauksessa. Ennusteet ainakin lupaa poutaa loppuviikolle. Talvestakaan ei vielä ole tietoa, kun ens viikolle lupailee toistakymmentä lämmintä. Rypsit kevyttä puitavaa ja saanee hyvissä oloissa keräillä ne pois.
Osallistun tapahtumaan puimureiden yö 2.10.2017
Olen tässä syömässä koneella. Aloittelin tänään 9:00 rypsin puinnit ja hetki sitten laittelin kuivurit pyörimään. Vielä olisi 4 tunnin puinnit ja kaikki on korjattu.
Mitä oli rypsin puintikosteus?
Omaa toissapäivänä Pohjanmaalla puitua rypsiä kuivasin 13 tuntia, että oli 8 prosenttista. Alkukosteutta en tiedä, kun mittari näytti ++++
Oliko saanut pahkahomeaineen?
Oli saanut Juventuksen. Vihreää oli kasvustossa mukana.
Aurea näyttäis valmiilta, Cordeliassa on vielä paikka paikoin vähän vihreää seassa. Molemmat kylvetty samaan aikaan ja saaneet Juventuksen. Viikon päästä jos olis poutaa, niin puin pois.
Tiieätsie et mie ihmettelen kovin miten sie oot jättäny rukkii puimat?
Osaatsie sannoo?
Kyllä. Oli niin kylmä kesä, että elokuussa ruis oli vielä liian raakaa puitavaksi, joten käytin silloin viimeiset poutapäivät uuden rukiin kylvöön. Syyskuun alussa sitten alkoi 3 viikkoa jatkuneet sateet, ja jo ensimmäisen viikon jälkeen ruis oli itänyt tähkässä. Ensimmäisenä iti vielä valmistumattomat tähkät, jotka ei olleet kääntyneet alaspäin. Sateen jatkuessa muutkin. Ilmankosteus yötäpäivää 100% vaiheilla ja pitkän aikaa. Ne harvat sittemmin tulleet poutapäivät olen käyttänyt kauran puintiin. Itäneelle rukiille ei ole käyttöä, jolla saisi mitenkään puinti- ja kuivauskustannukset katettua.
Voi tietysti jälkiviisastella, että olisi se ollut puitavissa 30-40% kosteudella silloin raakana, ja jotkut niin tekikin. Minä jäin oottamaan parempaa poutaa, mikä tällä kertaa ei kannattanut.
Jos en olisi puinut rukiita 4-6.9 niillä 24-27 kosteuksilla, niin kyllä ne olisi peltoon jääny, enkä olisi saanut tänään puinteja valmiiksi. Oikeastaan kaikki mahdolliset puintihetket käytetty hyväksi, lukuunottamatta tuota pakollista lepäilytaukoa.
Toi hybridiruis on melkoinen pommi. Kävin elokuussa pellonpiennartilaisuudessa ja sen talon rukiita puitiin vielä viime viikollakin. Iso jyväkoko tekee saman killerin kuin Skagen vehnissä, ei suostu valmistumaan. Homman kruunaa tunnollinen kasvunsääteiden käyttö. Aika paljon mietittävää rukiin viljelyyn tämän kesän kokemusten perusteella. Sitten vielä tämä torajyvähässäkkä. Uusimmassa KM:ssä juttua isännistä, jotka hommasi Kiinasta värilajittelijan. 100 tonnia torajyväistä ruista varastossa jne. Tota ongelmaa on ilmeisesti todella paljon, rajoittaa aika tehokkaasti rukiin viljelyä. Ainakin lajikevalintaa. Ite en näillä tiedoilla suostu enää ottaamaan hybridiä viljelyyn. Tulkoon vaikka 15 tonnia hehtaari, mutta riskit on aika kovat.
Sitten omassa viljelyssä kävi vähän hassusti, kun Skagen lykkäsi 5800kg ja Reetta 3100kg. Pikkuisen hankala perustella itellä tätä rukiinviljelyä.
Torajyvää oli itselläkin yli peruslaadun, mutta tänä vuonna sitä on kaikilla. Sanoisin näin, että kyllä ne yllättävästi kelpaakin teollisuudelle, kun valkenee tilanne, ettei sitä peruslaatuvaatimukset täyttävää ruista tullutkaan kuten odotettiin.
Oli lohduton tai ei... Pohjanmaalla oli ja on vieläkin yksi parhaista puintipäivistä tänä syksynä. Trafiikkia on ollut kylän raitilla koko päivän. Kuormia on mennyt ees taas ja puimattomat pellot hävis lähes olemattomiin. Lähinnä rypsiä/rapsia on jäljellä kuten itselläkin.
