Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Jos edes pikkusen miettii maatalouden kilpailukykyä ja taloutta niin nopeasti kulkeva raktori on ainut järkevä kustannuksilta.
Insinöörien asia on sitten kehitellä kone siten että homma toimii. Ei välttämättä olla kovin kaukana ylentävistä napavaihteista koska vaikea on saada voimansiirto kestämään kunnolla niin suurta nopeuseroa.
Toki varsin moneen maatalouden kuljetukseen kuorma-auto kärryineen on kätevä. Sillä liikkuu niin viljat, rehut, sonnat todella tehokkaasti ja isoilla kuormilla mutta raktorin se prosessi aina vaatii.
Mä joskus suunnittelin ajatustasolla jotain kirjoitinta mikä olisi kirjoittanut juoksevaa numeroa jokaisen paalin kylkeen. Hytissä olisi sitten ollu ruutu mihin olisi voinut laittaa lisätietoja paalista. Lopuksi olisi saanut tulostettua listan millainen kukin paali on ja missä ja milloin se on tehty.
Tuntuu että noista oallukoista ei ota nyt kukaan selvää kun laatu on mitä sattuu.
Minimissä päisteen aloitus tai lopetusvako mutta usein sitten muutakin epätasaisuutta. Nämä olisi mielestäni järkevää pitää poissa päistealueelta.
Ei tuo mikään ongelma ole... tai ei pitäisi olla ainakaan useimpina syksyinä. Aloituksesta harvoin tulee mitään suurta vallia jos maa vähänkin murenee ja viitsiin säätää auroja. Vaon kohdalle tulee lähes aina pieni ja leveä tai yksi kapea mutta syvempi painanne tekipä mitä hyvänsä. Se on sitten eri asia onko noista todellista haittaa. Lopetus tai aloituskohdasta ei koskaan saa täysin tasaista vaikka maa jäisi sopivalla kyntönopeudella täysin tasaiseksi. Se on sitten eri asia jos maa ja kasvinjämät eivät mene nätisti aurojen läpi.
Jos epätasaisuutta pelkää niin yksi hyvä vaihtoehto on ettei kynnä vaan vaikkapa kultivoi niin ei pitäisi olla mitään ongelmaa suurista epätasaisuuksista ja päisteen levyskin saa olla mitä vaan. Jos välttämättä haluaa tai on pakko kyntää ja haluaa hienostella niin hyvällä kelillä aika monella maalajilla päisteen rajasta saa tasaisemman jos viitsii nähdä vaivaa ja ajaa vaikkapa hankmolla kertaalleen aurojen nosto- ja laskupaikat. Sen voisi napata vaikka pullakäsitraktorin etunostolaitteisiin jos semmoinen on eikä niissä (vielä) ole etuauraa eikä luonne anna myöden tulla välillä toisella koneella tasoittelemaan päisteen aloitus- tai lopetuskohtaa.
Mä olen joskus lumikauhalla tasoittanut kynnön lopetuksen varsinkin jos päisteen kyntö alkaa kynnöksestä päin. Mielestäni ensimmäinen veto tulee näin paremmaksi.
Juu uudemmissa on pakka mikä ottaa kiinni kun käytetään kytkintä.
Kysehän ei ole pääasiassa aiitä kuinka pieneessä pääsee ympäri vaan enemmänkin siitä että mihin malliin päisteen jättää tulevia töitä ajatellen. Sekin on selvä että siihen kohtaan mistä ppäistekynnön aloittaa tulee aina epätasaisuuksia. Minimissä päisteen aloitus tai lopetusvako mutta usein sitten muutakin epätasaisuutta. Nämä olisi mielestäni järkevää pitää poissa päistealueelta.
Juu en vaan oikein aina tajuu että kynnössä tehdään poikkeus. Luulisi olevan mielekkäämpää että se kynnön epätasaisuus olisi siinä samassa kohtaa missä kaikki muutkin työvaiheet risteää. Nythän pahimmillaan onnistutaan tekemään vesiura keskelle päistettä missä sitten hierotaan ympäri keväällä kylvökoneella ja syksyllä puimureilla ja nurmella sitten ne kolme kierrosta kaikilla koneilla.
Sanokaas viisaammat kun normaali peltotyöskentely on pääasiassa tyyliin että kierreetään koneen leveydestä riippuen yleensä 3-6 kierrosta eli noin 36 metrin kaista pellon ympäri ja sitten touhutaan loppu sen pitkän sivun mukaisesti niin miksi porukka kyntäessä pyrkii mahdollisimman kapeaan päisteeseen. Eikö siinäkin voisi soveltaa että kyntäisi keskustan ja sen jälkeen kiertelisi sitä päistettä usean kierroksen.
Ja koska skänsä kohta herää niin tähän ei kannata yhdistää päistetietä koska siinä on sitten eri ajatusmaailmasta kyse ja silloin päiste on hyvin lyhyt.
Mikä tää ykkösnimi on. Onko kyseessä vaan joku tuntureiden omistaja vai onko noissa oikeasti metsää.
En ole ikinä kuullukkaan moisesta nimestä.
Näitä energiakouravideoita katsoessa tulee aina mieleen, että sahalla homma olis jo tehty. Mutta täytyy siinä jotain olla kun näitä niin myydään:)
Itte olen joskus kattellu kun klura lähtee ojan pohjasta ja heittää sen puun toiselle puolelle raktoria kasaan että lujaa saa jätkä juosta jos meinaa perässä pysyä metrin hangessa.
Onhan se aivan varma ettei parsinavetassa tartte sorkkia hoitaa.
Kaksi kertaa tänä vuonna käynyt,parsinavetta,eikä mitään ole löytynyt,pyrippä siihen.Holsteinilta tosin voi löytyä nivelrikkoa,kulumaa.
Mikä tää juttu nyt niinkuin on. Tottakai parsinavettalehmän sorkkakin pitää leikata. Se on sitten ihan eri asia että löytyykö jotain mikä aiheuttaa toimenpiteitä.
Nyt pitää tyhmänä kysyä, mihin tää liittyy. Onko kyse jostain viranomaisten kyykyttämästä toimenpiteestä. Meillä kävi viimeksi sorkkahoitaja keväällä 2001. Se toi pukin ja vehkeet latoon. Hoiti kynnet ja pesi parren. Hörppäytti painepesuriin pakkasnesteet ja tuli kahville. Kysyi vielä lähtiessään laajennatko vai lopetatko. Kumpaakaan en ole tehnyt, mutta eipä ole sorkkiakaan hoitanut, tosin pyyntö joskus oli ....mihin liittyy tässä jutussa sana mobiili ?
No,jos haet vastuullislisää mm.Nasevaan kuuluu sorkanhoito vähintään kerran vuodessa.En tiedä sitten mikä dukumentti riittää tuon todistamiseen,varmaankin pitää olla tuo sorkanhoitiraportti ja mielellään sähköinen.Se on kyllä kumma sitten ettei taas sähköinen tieto riitä vaan pitää myöskin näitä lippusia ja lappusia säilyttää kuten esim.maitoautokuitteja.Mutta tutkimattomia ja arvaamattomia on byronatzien aivoitukset.
Maitoautokuitteja ei tarvitse viranomaisille säilyttää jos verkkopalvelusta löytyy. Sorkkahoidoista Valiolle riittää mikä vaan luotettava kirjanpito, sähköinen tai paperi aivan samantekevää.
Kuulemma ainakin täällä tarvitsee maitoautokuitit kuten myös eläinvälityskuitit.Maitohygieniatarkistus vaatii maitoautokuitit.Tiedä sitten onko eri säännöt eri puolella Suomea.Sitä on tullut metittyä,kauankohan näitä lippuja ja lappuja pitää sitten säilyttää.Ja jos jotain vaaditaan,niin eikö asioiden pitäisi olla selviä eikä arvailua.
"Kuittiensäilytyssuunnitelmia" ja noita "lakiteknisiä asioita" voi itselleen selvityttää Neuvo2020-rahoilla 
Taitaa toi neuvo ruveta olemaan monelle viljelijälle aika punainen vaate. Taloustilanteessa kamppaillevalle se että rahat ohjataan jollekkin neuvontaan joka ei ota edes vastuuta sanomistaan ei ihan monelle enää iske.
Kyllä se vaan on niin että eläinten hoidot kirjataan kunnolla ja kerran. Ja koska sorkkuri on se ensimmäinen joka asian kirjaa niin hänen se raportti pitää tehdä tai muuten se tehdään kahdesti. Osaavissa käsissä kaksi sorkkateline on kahden henkilön laitos josta toinen pystyy samalla kirjaamaan tekemiset.
Voi kumpa joku puimuritehdas tekisi yksinkertaisia ja toimiviva puimureita, niinkun ennenvanhaan tehtiin.
Yksi pieni hytitön mallikin voisi olla markkinamenestys
No mikäs tää sitte on? https://www.youtube.com/watch?v=Nqm4Vx1ppcI
Tietääköhän kuski että siellä on talepaani kyydissä.
Tietääkö muuten porukka kummonen on talbaanin hissi
Kaheksan kerrosta tulee alas kun talepaani painaa nappia.
Kait nyt senvetraa joku kylvörivi näkyy että saa sen mukaan vedettyä takasiivellä jonkun riipun. Jos kääntää niin että auran noustessa peruttaa taaksepäin kyntämättömälle ja sitten kääntyy takaisin päin jlsta taas peruttaa lähtökuoppiin niin selviää tosi lyhyellä päisteellä. Muuten vaatii leveämmän.
Onko täällä joku joka uskaltaa hyödyntää automaattista satsinvaihtoa entä onko jollain erillistä kaappia mikä jäähdyttää. Miten porukoilla on toi tuorevilja varasto eli paljonko saa odottaa kuivausta.
