Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Mitä mieltä raati on. Mikä on sopiva\ riittävä laatu polttopuutoimituksissa. Rahalla toki pystyy viemään laadun äärimmäisyyksiin mutta missä on se sopiva laatu. Itte pidän puulajia ja homeettomuutta aika tärkeänä mutta tasalaatuisuus ja roskattomuus mietityttää että kuinka niiden kanssa. Kuivaa myytäessä olisi toki suotavaa että tuote on kuivaa ja samoin ylivuotisen kanssa. Eli mihin kannattaa panostaa jos muutaman sataa mottia viittii kuskata.
Kuten kaikki tietävät niin valtran ilmastointi ei ole mikään kauhean hyvä. Tavallaan sillä tulee juuri ja juuri toimeen mutta heräsi kysymys että onko joku tietoinen mikä osa pitäisi vaihtaa että ilmastoinnista tulisi hyvä. Esimerkiksi jd:n tasoinen. Niin joo ja nyt ei ole kyse siitä että halutaan toinen raktori vaan nykyiseen parempi ilmastointi.
Onko 665 valmetissa joku menossa rikki kun kytkin ei irrota kunnolla. Ongelma on lähes kaikilla vaihteilla ja tulee enemmän ilmi aluetta vaihtaessa mutta nykii myös päävaihdetta vaihtaessa. Ongelma on suurempi kun koneessa on kierroksia. Ongelma on jo niin iso että savun haju tuntuu kun kytkin on pidempään pohjassa. Kytkin ei luista eli selvitäänkö säätämällä vai joutuuko jotain vaihtamaan kuten painelaakeria, synkroja tai kytkinlevyjä tai jotain. Ei ole tällaistakaan eteen tullu että rikki olemisen takia kytkin ei irroita kunnolla.
Pistäkääs te jolla tietoa että mitä huoltoa ko venttiili vaatii. Tuntuu että ei oikein pelitä vaan käy enemmän hitaalla. Kyseessä siis tupakkiaskin kokonen laatikko mihin menee muutama letku. Päällä on uksi pultinkanta ja vieressä joku säätöruuvihässäkkä. Mutta kannattaako antaa millaista tekohengitystä että pelaisi hyvin
Olisikohan jonkun asiansa osaavan vaikea kehitellä ohjelma joka toimisi raktorissa mikä tallentaisi tapahtumia työn kulusta. Tarkoituksena olisi että asiakas pääsisi samaan ohjelmaan ja pystyisi etukäteen kirjaamaan tilauksen ja merkata pellot ja huomiot ja sitten urakoitsija pystyisi tarkastamaan mitä asiakas haluaa ja huomiot ko työlle ja dokumentoisi mitä on tullut tehtyä. Hienoinhan olisi jos ohjelma keräisi osan tiedoista suoraan raktorista ja loput sitten voisi kirjoitella lisäksi.
Miten raatilaiseg toimii kun pitää laittaa vähän enemmän euroja tiskiin tai on kyse vähän isommasta työkokonaisuudesta. Keskustellaanko asioista puolison kanssa vai voiko tehdä 10000 kaupat jos tykkää.
Itte koitan vähän keskustella suuntaviivoista ja isommista hankinnoista että eivät ainakaan tule yllärinä. Sanotaan että alle tonnin uushankinnat ja 2 tonnin rempat sovin sen enempää miettimättä mutta isommista tulee kyllä konsultoitua.
Kattelin tossa että rupee rehuntekoaika lähenee. Tarttis jostain kehitellä 6000 litraa löpöä mikä tarkoittaa samaa suuruusluokkaa olevaa euromäärää. Ihan kiva kun viellä ei ole kiinni kuin kaikki muut tuotantopanokset. Varsin isoja summia noin palkansaajan näkökulmasta.
Mitäs luulette jos tuet lopetettaisi ja sääntely mutta tuotteiden hinnat ei nousisi kuin piirun verran niin kuinka paljon olisi osaamisella mahdollista nostaa tuotantoa. Usein kuulee että kyllä tuotettaisi mutta onko näitä varoja oikeasti olemassa. Toki hömppäheinä pellot saisi tuotantoon mutta menisikö keskisato tilakohtaisesti paljoa 5 tonnin päälle. Itse koen että lehmistä ei parsipaikkaa kohden olisi ihan hirveästi mahdollista repiä eikä pelloltakaan kauheasti saisi lisää otettua.
On jonkunnäköisen vinssin rakentamisesta innostunut. Käyttö olisi silloin kun kiireet on jo loppunut aikoja sitten. Äkkiseltään parasta olisi kun laite ei olisi ihan hirmuisen iso eli sen saisi vietyä vaikka auton peräkärryllä. Ideana kuitenkin että hinattava joko tulisi perässä tai itkisi ja tulisi eli voimaa saisi olla todella reilusti. Hydrauliikalla pitäisi toimia.
käyttö siis esimerkiksi kun vedettäisi ajoneuvoyhdistelmiä kun ovat jonnekin juuttuneet ja samoin kun raktorin upottaa jonnekin niin senkin saisi vedettyä pois ilman sen suurempia kommervenkkejä.
Eli onko raatilaisilla ajatusta mimmonen olisi edukas ja hyvin tehokas.
Mitäs luulette. Saako uusi tuleva hallitus keskittyä sisäpolitiikkaan vai tuleeko eteen nelivuotinen kausi jolloin oikeasti kaikki energia menee erinäisten noottien setvimiseen kun euroopan maat syyttelee toinen toisiaan tekemisistään ja mietitään sotilaallisia liitoutumisia ja liittoutumattomuuksia.
Edellinen asia on juttu mikä voi viedä tilannetta yhä huonommaksi.
Minkä pjolueen luulette tai haluatte pääsevän kepun kaveriksi hallitukseen. Itse ehkä toivoisin jlpa hieman persuja ja rkp:tä. Persut olisi ihan parhaita jos unohtaisivat eu:n ja euro lässytyksen ja keskittyisivät olennaiseen. Porukka voisi olla sellainen joka tekisi aika isoja ja maanläheisiä päätöksiä. Jotenkin demarit ja vihreet voisi vaikka pysytellä oppositiossa ja kokoomus olisi ehkä myös hyvä olla poissa. Mitäs mieltä muut.
Ylläpito poistakoon kun jos pitää loukkaavana tai aiheettomana. Ittekin voin poistaa jos kovin menee henkilökohtaisuuksiin.
Mutta mikä mies mahtaa olla ja mitä myö maitotilalliset ollaan sille tehty kun se on niin kovin varma omasta agendastaan. Ollaanko me kyyhät vetkutettu viljalaskua tai jätetty urakointi maksamatta vai mistä kumpuaa moinen varmuus maitotilallisia vastaan...
Pienellä pilkkeellä silmä kulmassa saa jatkaa.
Kertokaas nyt viisaat että miten saataisi raha jäämään viljelijöille. Tietty fakta on että kuluttajat on valmiita maksamaan jotain tuotteista ja eu ja valtio syytää rahaa alalle mutta ympäröivä maailma tuntuu olevan täynnä laskutaitoisia jotka pääsevät välistä vetäjiksi.
esimerkiksi
-Proagria osaa hinnoitella siten että neuvo 2020 (tai mikälie) menee suoraan heille.
-Konekauppiias osaa tiedustella paljonko viljelijä saa tukea ja hinnoitella koneensa juuri sen hintaisiksi
-Sama homma rehukauppiaalla
-Viljelytuotteiden ostajat taas osaavat hinnoitella tuotteet juurikin tuotantokustannuksien tasolle vaikka tuotteen arvo kuluttajalle voi olla ihan jotain muuta.
-Jos ei muuta keksitä niin lisätään byrokratiaa niin että pitää palkata lisää tarkastajia ja taas on kasallinen loisia elämässä siivellä.
Kertokaas mielipiteenne miksi maidontuotanto on niin erilaista verrattuna muihin tuotantosuuntiin. Totuus han on että kaiken pelatessa maidontuotanto on ihan ok tuloksellisesti mutta, mutta sitten kun joku kusee niin tappiot on kertaluokkaa suuremmat kuin muilla maatalouden aloilla.
ittellä muutama pointti mikä kokemus on osoittanut. Itsellähän on alalta vain noin 10 vuoden kokemus mutta sitä aikaisemmin katsellut sika ja viljelypuolella toimintaa ja jonkinverran sokerijuurikastouhua. Lisäksi maannakerruksesta jonkinverran kokemusta renkinä.
Itse koen suurimpana erona sen että maidontuotanto on ylivoimaisesti sitovin sekä rutiinien hoidossa (lypsyt noin 12 tunnin välein) ja sitten jatkuva tuotannon ylläpito eli siemennykset ja poikimiset jaksottuu tasaisesti ympäri vuoden. Näistä tulee suuri ero lihakarjapuolelle ja sikapuolelle. Sitten ehkä isoin asia mikä vaikuttaa talouteen on että maito ei oikeastaan tunne huonoa tuotantoa vaan kyse on joko tai toiminnasta. Eli joko maito menee tankkiin tai sitten ei ja silloin kaikki on täyttä menoa. Tätä ilmiötä ei ole muilla tuotantosuunnilla vaan siellä tuotanto hieman notkahtaa mutta totaalista hävikkiä ei tule juuri ikinä. Viljatilallisiin suurin ero sekä positiivisessa että negatiivisessa mielessä tulee siinä että viljely ei ole niin sitovaa ja maatilan rinnalla pystyy toteuttamaan laajamittaista tulonhankintaa suht helposti. Itse pidän siis maitoa tähänastisista koetuista kaikkein haastavimpana jossa on mahdollisuus onnistua hyvin mutta myös epäonnistua täydellisesti.
