Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Tossa saksalaisten kanssaveljien touhua kattellessa varsin usein tulee huomanneeksi että heillä on tiet asfaltissa. Miten olis jos tökkäiis piiriojiin salaojat ja vähän muotoilis, täyttäis murskeella ja vetäis vaikka 3 metriä asfalttia päälle. Samoiten tietenkin peltotiet. Sitten muuttais työtapoja niin että aina mentäis tieltä tielle ja vasta tien päällä käänneltäis. Saisko edes lastenlastenlapset takaisin tien kustannukset tehostuneena työnä. Aika paljon tulevaisuuden karjatilalla kuitenkin liikutaan pellolla ja tiellä raskaalla kalustolla jos mietitään vaikka 2 lieterallia ja 3 noukkarikierrosta vuodessa kaikkine niittoine ja karhotuksineen. Oishan se kivaa kun tiet olisi oikeasti siinä kunnossa että niillä sais vauhtia pidettyä yllä. Vai vaatiiko se jonkun maatalousmyönteisen diktaattorin että saisi tiet ilmaiseksi orjatyövoimalla.
olen jossain tankannu samaa asiaa mutta tuskin täällä. Eki oletteko huomanneet miten epätehokkaasti puufirmat kuljettaa puutavaransa. Nykyäänhän ajellaan sekakuormia ja haetaan puolia kuormia sekä tallataan metsää useaan kertaan täysin turhaan. Mun ratkaisu olisi että perustettais lajitteluasemia sinne tänne minne kaikki puutavara kelkottais. Ja sieltä eteenpäin junalla tai kumipyörillä loppukäyttäjälle. Eli homma toimis seuraavanlaisesti.
Moto mittais puutavaran niin kuin nytkin mutta puis kaikki laadut samaan kasaan. Kuidusta tehtäis mahdollisimman pitkää.
Ajokone kuskais täysiä kuormia tienvarteen senenempää miettimättä puulajeja.
Puuauto hakis aina täyden kuorman metsätien päästä ja veis sen lajitteluasemalle. Siellä esimerkiksi kone ihmisen valvomana lajittelisi puutavaralajit josta joko autot tai juna veis puutavaran tehtaille.
Sitten herää kysymys mitä tästä hyödyttäis.
Ensiksi moton työ helpottuis kun ei joka lajille ole löydyttävä omaa koloa metsästä. Samalla virheliikkeiden riski pienenee ja metsä säästyy. Toiseksi ajokoneen ei tarvitse tunnistaa puulajeja metsässä eikä ajella uria useampaan kertaan. Kolmanneksi tienvarteen ei tarvitse järjestää useampia varastopaikkoja. Neljänneksi tukkiautojen ei tarvitse keräillä kuormia usealta laanipaikalta vaan saa lähes aina täyden kuorman yhdeltä laanilta. Lisäksi ei tarvitse viedä puuta metsäänpäin.
Sitten kun puutavara on saatu lajiteltua niin teollisuus saa tasaista materiaalivirtaa näistä puulähteistä.
Metsänomistajan hyödyt olis kiistattomat. Vähemmän runnellut metsät ja metsätiet kun puu on saatu mahdollisimman pienin liikkein maailmalle. Parempii tulo kun kalliilla koneilla ei tehdä tai ajella ylimääräistä.
Eli mikä raatilaisten mielestä ei toimi
Niin eli kanniskeltiin ja kanniskellaan pihalle nelipaikkaisen lavalin autotandemin roippeita. Kaikkine laitteineen pesureineen päivineen löytyy. Onko jollain tietoo onko joku joka keräilis tai tarttis tällaista ja maksais pientä korvaustakin. Yksityisviestillä voi ottaa yhteyttä. On vaan vähän arvokkaita osia hukata kaatikselle.
http://maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/11/fi_FI/Maataloustraktorin_huippunopeus_kasvaa/Mitäs mieltä väki on.
Mulle on ainakin ihan tervetullut uudistus jos saa noihin siirtoihin lisää vauhtia kunhan tätäkään juttua ei pilata jollain tylsillä direktiiveillä kuten esim että jollain tyhjänä kevyellä työkoneella pitää olla jarrut jne.
Lietekärryissä ja muissa painavissa kärryissä täytyy tietenkin olla kuorma-autoa vastaavat jarrut.
On tossa tullu ajankuluksi mietittyä että nykyinen navetta ei välttämättä tuo eläkepäiviä joten kyselenkin että kummonen kannattaa rakennella. Kovin kovaa kiirusta ei ole mutta voihan sitä ruveta miettimään. Omaa työuraa on viellä noin 30 vuotta ja useampia kuin yksi en viittisi rakennella eli millä kokoluokalla selviäisi sen kolkytä vuotta eli itte 20 ja jälkikasvu 10 jos haluaa jatkaa ennen kuin saa sitten omanlaistansa pykätä. Olisi mielekkäämpää mielestäni rakennella nelikymppisenä kuin 55 jolloin itte ei saa nauttia tuloista lainkaan. Tällähetkellä pitelen kylmäpihattoa robolla enkä näe suurta ongelmaa vaikka tuleva olisi samansuuntainen. Eli mimmosta ei kannata tehdä ja mikä olisi hyvä. Sitten kun peltoa ei ole kuin tälle karjalle niin kannattaako sitä yrittää hankkia omilla ja pankinjohtajan rahoilla vai voiko navettaa perustaa esimerkiksi sopimusten varaan jolloin säästyis omia rahoja siihen rakentamiseen. Työtä ja korjausta vieroksun joten ei kovin monimutkaisia ratkaisuja. Sitten olen ajatellut että en ehkä halua olla jatkuvasti navetassa joten ulkopuoliselle on riitettävä tuloa mikä vaikuttaa kokoluokkaan. Hankkeen järkeä ja taloudellisuutta ei tartte pohtia koska ne mietitään eri kuppikunnissa eli tärkein olisi saada se järkevin ratkaisu jos rakennetaan. Tukialue on b
Menee hermot mediaan kun he katsoo aiheelliseksi muuttaa vaalitulosta ja hiillostaa ihmisiä pois eduskunnasta omien mieltymysten mukaan. Lisäksi vatvoivat tyhjänpäiväisyyksiä samalla kun suomi vaipui lamaan. Ketä oikeasti kiinnostaa ja mitä väliä on jos joku lähettää viestejä tai joku saa jotain lautoja tai jonkun sukulaiset omistaa kaivosyhtiötä ym. Kaikkihan tietää että isot yritykset ja suurien projektien vetäjät kosii kansanedustajia jatkuvasti ja suuret rahat liikkuu omien intressien suuntaisesti mutta viis väliä. Eikä sillä ole mitään merkitystä jos kansanedustaja on täysi mulkero. (niin ne parhaimmat johtajat yleensä on). Keskittyis media siihen mitä kansanedustajat on saanu aikaiseksi ja mitä mieltä he ovat äänestyksissä ollu sekä antais näiden esittää asiallisesti mielipiteen/perustelun ilman että sitä koitettaisi kyseenalaistaa. Antaa kansan sitten valita vaaleissa uudet edustajat jos vanhat eivät miellytä.
Toivoin että vanhanen olisi erossa ilmoittanut syyksi median häikäilemättömän vainoamisen mikä vei ajan oikeasta politiikasta mutta ei uskaltanut.
Eli kunka pätevät rakennukset teillä on hoidettavana. Ittellä ainakin tuntuu että mikään ei ole oikein käyttötarkoitukseen soveltuva ja puolet on aivan turhia. Itte laskin että tarvitsisin neljä kattoa + omakotitalon ja silloin olisi täysiverinen maitotila mikä pystyisi harrastamaan lievää koneurakointia.
Käytänössä tarvetta olisi navetalle mihin mahtuis nuori ja vanha karja. Sen läheisyydessä olisi halli missä olisi poikittain omat siilot viljalle, oljelle, heinälle, karkearehuille, turpeille jne. Jokaiseen loossiin olisi oma ovi että pystyis lataamaan ulkopuolelta ja sisällä käytävä mitä pitkin pienkuormaajalla sais kuskattua tuotteet navettaan. Säilikset olis ulkona paalissa. Sitten pieni korjaamo mihin mahtuis pientarvikkeet ja 2 konetta korjaukseen. Sitten viellä iso ykslappeinen halli mihin sais kaikki koneet katonalle. Raktoreille olisi vähän eristetyt loossit mutta muuten ihan kevyt halli vaikka hiekkalattialla.
http://www.youtube.com/watch?v=9AWULmYVoHQ&feature=relatedSiinä on mallia 1,20 min kohalla miten se poppari sinne lavalle nousee. Muutenkin melko erikoisia systeemejä.
Siirsin asian tänne koska Pitkäranta ei liity asiaan suoranaisesti eli muutamia ajatuksia uuden suunnittelijoille.
1. Tee kaikki päivittäinen toiminta sisällä betonilattialla.
2. Pidä navetan koneet täysin poissa pelto yms. töistä (esim aperaktorit.)
3. Älä tee lehmille ainuttakaan kynnystä muualle kuin parsiin.
4. Tee kaikki ovet niin, että saat ne auki ilman kikkailua myös talvella. (Hätätilassa navetan palaessa ei ole aikaa luoda isojen pariovien edestä lunta.)
Onko mitään järkeä jos esim rehulatoon asentaa kiinteän sekoittimen jota esimerkiksi pyörittää agregaatin moottorilla jolloin sitäkin tulee käytettyä päivittäin ja saa sille oikeasti tunteja. Rehun levityksen voi suorittaa pienkuormaajan perään kytketyllä kärryllä mikä hihnan kanssa tyhjentää appeen pöydälle. Tällöin selvitään 2,5 metrisellä pöydällä jos lehmät on vain toisella puolella. Samaa konetta voi sitten käyttää apekuupan täyttöön. Jos voimat ei riitä ja on käytössä paalit niin ne voi nostaa pyttyyn hallinosturilla tms. Tällöin se vaadittu tila ei käy kovin isoksi.
Entä milloin ei kannata enää rakentaa jokaisen kulman alle ritilät tai raapat vaan siihenkin kehittää koneen jolla putsailee käytäviä.
Noin muuten niin mun mielestä jokaiselle lehmälle pitää rakentaa koneellinen karkearehun ja kuivikkeen jako sekä automaattinen veden jako.
Niin ja tännekkin kokemuksia visiiristä nimenomaan sieltä täytön puolelta.
