Niin siiis jotkut suomalaiset meijerit on ottanut ihan oudon ja erseestä olevan linjan. Jotenkin haukutaan kilpailijoita " valion tuottajia" antamalla ymmärtää vivahteikkain sanakääntein että heidän maito on niin paljon parempaa. Onkohan ihan oikeasti mietitty loppuun mihin se voi johtaa kun annetaan väärää tai kyseenalaista propagandaa...

Asia olisi hieman eri jos yleisesti kehuttaisi suomalaista maitoa ja sitten lobattaisi omaa brändimerkkiä eteenpäin.

Tällainen oli joskus aiheena mutta ei oikein silloin kiinnostanut.

Nyt kuitenkin asia käväisi mielessä että olisihan tuollainen aika kätevä. Melko edukkaitahan noi on ja sitä rahdattavaa rupee oleaan aika paljon. Mitä mieltä olette. Onko tollainen auto kärryineen kasvavan karjatilan tulevaisuuden hankintalistalla.

itte aattelin siis vaikka jotain 4 akselista autoa vaijerilaitteilla ja perään kolmiakselista kärryä. Päälle sitten rahtilavat ja lietekipot. kyydissä liikuisi niin paalit, viljat, lietteet ja koneet.

Mitäs mieltä raati on jos Näihin aikoihin vetelee heinänsiemenet peltoon rikkaäkeellä niin onko ensi vuonna kunnon heinäkasvustoa. Kyseessä siis perus 30 kg/ha ja monipuolinen seos sisältäen kaikki perus nurmikasvit. Esikasvina siis ohra ja oljet korjattu. Saako niin tehdä jos seassa on kerääjäkasvi.

Ja heti alkuun voisi todeta kun se kuitenkin kaikille tulee mieleen että annetaan akkojen mitata äijiä ja äijien mitata akkoja eikä mietitä sellaisia.

Mutta asiaan.

Mitä raatilaiset mittailee saavuttaakseen maksimitehon maataloustöissä. Jotenkin tuntuu että erilaisia vastusmittareita ym pitäsi asennella jotta saisi tietää kuinka paljon rasittaa koneistoa. Itse tiedän että on esimerkiksi elevaattoreita joissa on virtamittari että voi säätää maksimikuorman pohjaluukulla. Samoin mitataan esim tappioita puinnissa että koneiston saa käytettyä juuri optimaalisesti. Mutta miten muuten raati päättelee että teho on täydessä käytössä eikä mene tavallaan yli. Itte tiedän että silloin kun valmetti huokaa paalaajan edessä niin hetkenpäästä kuuluu kamala jysähdys ja sen jälkeen räikkä soi ulosottoakselissa.

Tällainen tuli mieleen.

Itte olen aijemmin ollu kovasti tätä ajatusta vastaan mutta nykyään tässä voisi olla pieni ajatus.

Eli olisiko mahdollista saada välejä korjattua itään jos päästäisi eroon Eu:n taakasta ja sitäkautta sekä vientiä (että tuontia) sieltä suunnalta sopivan rahakkaasti.
Edellinen siis syy tähän ajatukseen.

Muuttuisiko kaupankäynti euroopan kanssa oikeastaan milläänlailla tämän seurauksena vai pitäisivätkö ne meitä yhtä länsimaisina kuin aina ennenkin.

Toisiko tällainen ratkaisu todellista turvallisuuden uhkaa (jos vaikka liityttäisi natoon tai jotain) viimemainittu ei välttämättä järkevää

Entä olisiko oikeasti tämä pois Eu:sta kun suht rauhallinen ja toimiva maa poistuisi tuosta porukasta ja samalla EU:n ja venäjän raja siirtyisi satoja kilsoja erilleen toisista.

Saataisiko aikaiseksi joku koaliitio pohjoismaiden kanssa jotka olisivat luontainen yhteenliittymä.

Edellinen kuuluis vapaaseen sanaan mutta kun en perjaateesta sinne aihetta rakenna niin sitten tänne.

mitä mieltä raati on plussat ja miinukset tästä vaihtoehdosta.

mortonki. Eikö olisi oikeudenmukaista että maanviljelijän menettämä tuki jostain rikkomuksesta jaettaisi tasan muille "ja miksi ei menettäneellekin" viljelijälle. Mikä oikeus itseasiassa valtiolla on pimittää ko rahat vai kenelle ne oikeastaan menee. EU ja valtiohan on ne jo valmiiksi budjetoinut viljelijöille.

Eli kummonen jalka olisi hyvä rakentaa tohon junkkarii. Käyttö ympäri vuoden ja melko rajua sellaista. Kyseessä siis paalikärry eli lastataan noita 1,5 tonnin keijukaisia tukijalan varassa. Hydraulinen taitaa olla itsestäänselvyys mutta millainen rakenne jotta oikeasti kestää.

Noin niinkuin oikeasti. Ittelle sopii aika hyvin nykymeno keskustan ja kokkqreiden sekä persujen johdossa. Samoin pressa on ihan ok. Toki sahtivaari on kait osoittanut myöhemmin olevan viellä kovempi pelimies mutta siis kokonaisuudessa aika uskottava johto. Mutta mitä mieltä raatilaiset on näin lauantain kaljahuuruissa.

Mites tää homma nyt mahtoi mennä. Kun pitkän aikaa on uskoteltu että varhaisperkauksien ja taimikonhoidon kemerat olisi saamatteissa kunhan ilmoittaa ennen töiden alkua että nyt ruvetaan touhuilemaan ja sitten kun kohde on valmis että tulipahan tehtyä. Rahat pitäisi tulla pöytään kuin manulle illallinen.

Nyt kuitenkin vedettiin kässäriä päälle oikein urakalla viellä tällaiseen pyhän ja pekkasen luvattuun hetkeen eli eilen oli kuulemma viimeinen mahdollinen jättöpäivä tämän vuoden suhteen ja loput hakemukset hylätään automaattisesti. Kukaan ei oikeastaan edes asiasta mitään olisi tiennyt jos ei metsäfirmat olisi herättänyt asiassa. Ittellä oli hakemukset oletettavasti kunnossa jo aijemmin mutta tuleeko asiasta suuremman luokan meteliä nousemaan.

Eli kyseessä siis toi 143v ja ominaisuus on ollu vähän alusta asti eikä ainaskaan parantunut ajan mittaan. Eli kuuluu sellainen todella ikävä ääni hydrauliikasta\ pumpusta\ vastaavasta kun käyttää öljyä kylmänä. Mikä siellä mahtaa paukuttaa\ resonoida. Itte luulin että pumppu jotenkin kavitoi kylmänä mutta uskoakseni se ei kyllä tollaista ääntä kestäisi pitkään. Ääni kuuluu jotenkin takakulmasta mutta se voi olla että se vain heijastuu sinne kun yleensä muut luukut kuin takaikkuna on kiinni. Lämpimillä öljyillä ei ääntä kuulu. Voi perjaateessa liittyä myös suodattimen ohivirtaukseen mutta valo ei ainakaan aina moista ilmoittele. Ajattelin että olisiko täällä joku joka tietää kun tuntuu ton alan ihmisiä olevan saitilla välillä.

Onkos kukaan koskaan udellut että voiko ton valtran kyynärnojan korvata jollain. Ei ole oikein ajankohtainen ( lue ei ole varaa) mutta tällainen tuli mieleen kun mietin nosturin vipujen hallintaa. Sähköisinä ne pitäisi olla erillisinä tukevina kyynärnojina ja sitten toi nykyinen pitäisi heittää mäelle. Itse ajattelisin että jos teetättäisi vaikka kaksi paneelia josta toinen tulisi kyynärnojan viereen ja toinen vaikka sivukonsoliin niin ajatuksellisestihan kaikki pitäisi saada toimimaan. Tieto pitää vain olla että mimmonen kortti vaaditaan ja millaiset vivut. Mutta onko siis kukaan ollut valtraan yhteydessä asian tiimoilta ja ollaanko siellä valveutuneita asiaan lainkaan.

Iski pieni suunnittelijavelho taas

Eli mietinnässä että millä saisi polttopuun halottua mahdollisimman tehokkaasti. Voisi olettaa että puut olisi peräkärryssä 30 cm pätkissä mutta pyöreinä ja ne pitäisi siitä saada halki. Itselle yksi varteenotettava vaihtoehto olisi hydraulihalkojan runko mutta käyttö otettaisi isosta (noin 2 metriä) olevasta vauhtipyörästä joka tökkisi tota halkaisulaitetta. Vauhtipyörää pyöritettäisi sitten raktorin ulosotolla eli reippaalla tyhjäkäynnillä tulisi se 200 iskua minuutissa. Kysymys vaan kuuluu miten tuollaista syöttää turvallisesti. Jonkinlainen syklinen kuljetin jolle noita puiota saisi ladota siten miten kerkiää.

Tuli tosta ratio ketjusta mieleen.

Eli onko porukalla raktoreissa sellaisia ratioita jotka keskustelee oikeasti ton kännykän kanssa. Ittelläni on sellainen autossa ja siellä se toimii hienosti. Nyt haaveilen samanlaista raktoriin mutta en haluaisi tehdä virheinvestointia. Eli radion pitää olla kohtalainen mutta toi puhelimessa puhuminen pitää toimia hyvin. Eli kuulenko minä mitä kanssakeskustelija sanoo ja kuuleeko kanssakeskustelija mitä minä puhun. En tykkää korvanapista mutta händsfriinä pitäisi saada puhuttua työn lomassa. Ostin viimevuonna sellaisen halpis bloetoot laitteen mikä oli tarkoitettu auton aurinkolippaan mutta se osoittautui leluksi.

Herätellääs tätä juttua taas välillä oikein aiheen arvoisesti.

Eli onko tällähetkellä aihetta pakoitteisiin vai onko asia nyt vaan unohtunut päälle eikä kukaan muista miksi pakoitteet ovat päällä. Ei nyt meinaan ihan hirveästi kuulu ukrainasta mitään. (Niin mikä Ukraina)

Tuli tossa mieleen kun luin juttua kun todettiin että isännät ressaa tarkastuksia ja että ei ne niin ihmeellisiä ole että ei taida tarkastaja hoksata että seuraavana päivänä voi tulla seuraava tarkastaja joka kattoo eri asiat. Siksi jotta kaikki osa-alueet on kunnossa niin pientä stressin poikasta voi syntyä. Ittelläni on ainakin tullu useampi tarkastus vastaan jossa on jopa tarkastaja itsekään ei ole tiennyt mitkä on tarkastuksen vaatimukset ollu.