Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 [2]

Viestit - mäkitupalainen

Maidontuotanto ja lihanaudat / Vs: robotti
: 05.01.10 - klo:12:47
halvaukset johtuvat suurimmalta osalta ruokinnasta. Meillä huomattiin kun otettiin uusi pihatto käyttöön ja lypsäviä oli ens. puoli vuotta alle 50 niin laajennettiin umpiosastoa niin, että kaikki umpilehmät pystyi olemaan umpiosastolla
ja kioski oli silläkin osastolla, lehmät saivat kioskeista tunnutusruokinnan ja vähän säilörehua ja lisäksi mahantäytteeksi
vehnänolkea. Koko talvena ei ollut yhtään halvausta, kun lehmät otettiin umpiosastolta poikimakarsinaan vasta
juuri ennen poikimista. Lehmät olivat siis poikimiseen asti melko niukalla säilörehulla ja saivat reilusti kuituja.
Lisäksi eivät päässeet syömään lypsävien kivennäistä, mitä on lypsyosastolla vapaasti tarjolla.Toisena talvena
umpiosastolla oli jo niin paljon elukoita, että jouduttiin kohta poikivia ottamaan lypsyosastolle jo 1-2 viikkoa ennen poikimista, heti halvaukset lisääntyivät, vaikka lehmät saivat olla lypsävien seassa vain aamuin ja illoin, yöksi ja päiväksi ne otettiin poikimakarsinoihin. Nyt ollaan palattu siihen ,että kaikki umpilehmät tunnutetaan umpiosastolla ja
otetaan poikimakarsinaan ja  vasta poikimisen jälkeen lypsyosastolle.Halvaukset ovat selvästi vähentyneet.
Jos umpiosastolla paljon porukkaa otetaan mieluummin hiehoja kiertämään lehmien sekaan useampi kuukausi( 1-3) ennen
poikimista.Lehmät kyllä näkyvät pitävän huolen, ettei hiehot jatkuvasti asu ruokintapöydän ääressä ja hiehot ehtivät selvittää paikkansa laumassa reilusti ennen poikimista. Ovat sitten poiittuaan jo rohkeampia ja pystyvät pitämään puolensa.
meillä nyt yhden robotin navetta, jossa 75 paikkaa uuden pihaton puolella + poikimakarsinoita 2 kpl ja erottelukarsina robon jälkeen
johon voidaan ohjata hoidettavat ja siemennettävät suoraan robolta.
vasikat ja hiehot vanhan navetan puolella, josta suora yhteys uudelle puolen.koko systeemin rakennus ja peruskorjauskustannus v. 2006
580 000 alv 0, jossa mukana 2000 kuution etäsäiliö pellolla ja iso 42x9x3
laakasäilö säilörehulle sekä maitokiintion oston. 150 000 l ja eläinten ostoon n. 25000.Tämä kustannus sis. myös navetan kaikki koneet ja kalusteet muk. lukien VMS robo, mattoruokkija, täyttöpöytä ja kioskit
myllyineen ym. vermeineen. Jos jotain muuttaisin niin ehkä nyt tekisin
pikkuvasikoille hiukan lisätilaa ja tiineille hiehoille oma osasto pihaton
päähän.
kyllä näkyy vehnänolki maistuvan, pyöröpaali menee noin viikossa, ja jos
on tavara karannut liian kauas tulevat heti kytikseen odottamaan,että työnnetään vähän lähemmäksi. olki on paalattu silppuavalla paalaajalla, joten eivät kisko tavaraa lantakäytävällekään paalit teetetään urakoitsijalla
Meillä taas on käytössä hyvä säilörehu D arvo 69- 72 ja lisäksi saavat kioskeista vilja rypsiseosta ja puolitiivistettä, jota on myös robotilla.Mattoruokkija jakaa rehun lehmille 7 x vrk. käyntejä robotilla 2,5-2,7/lehmä riippuen miten paljon vastapoikineita.Maitomäärä 32-34 kg/ vrk/ lehmä. Keskituotos viime vuonna yli 11000 ja samassa tahdissa ollaan nytkin viim. 12 kk mukaan.Säilörehua otetaan täyttöpöydälle 3 vrk annos kerralla, johon menee aikaa rehusiilon pinnan aukaisu mukaan lukien n. 45 min, joka tekee 15 min/ vrk.En tiedä pystytäänkö aperuokinnassa yhtä tehokkaaseen työnkäyttöön rehunjaossa, mutta me ollaan ainakin tyytyväisiä tähän systeemiin.Ops. vielä meinas unohtua umpiosastolla ja lypsyosaston päässä on vehnänpehkupaalit joista saavat vapaasti käydä ottamassa lisäkuitua.
Onkin ollut joku päivä väliä kun on noita muitakin harrastuksia kuin netissä surffailu.Viime sorkan leikkuun jälkeen
kolme lehmää aristeli kävellessä pari päivää. Yhdelle annettiin kahtenä päivänä ketovettiä muut alkoi kävellä normaalisti
parin päivän jälkeen. Olivat kaikki semmosia tapauksia, että olivat edellisen leikkuun aikanajust pahimmoilleen vasta poikineita, ettei raskittu leikata.Niillä oli siis sorkan asento muuttunut liian pitkän leikkuuvälin takia, joten totuttelu uuteen matalampaan korkoon vei jonkun päivän.  Meillä on ruokintapöydän puoleisella lantakäytävällä matto, joten rehunsyöntiaikana jaksavat syödä hyvin mahansa täyteen kun jalat ei rasitu niin paljon kuin betonilla seistessä.
Ei mitään kiirettä, mutta kun homma luistaa niin ei tarvii navetassa turhaan pyöriä, sorkat on hoidettu jo 3 vuotta
saman kaavan mukaan. Sorkkahoitajamme osaa ottaa sen verran kun tarvii eikä joka sorkkaa tarvii tutkia suurennuslasin kanssa.Näistä 58 leikatusta yhdellä valkoviivan repeämä (laitettiin kenkä ), 8 eläintä joilla vertymiä anturassa. Muut kaikki pelkästään ehkäisevää hoitoa, eli vuoltiin ja muotoiltiin sorka sopivaksi.Nyt kaksi viikkoa hoitopäivän jälkeen ei yhtään
merkkiä siitä, että olisi jotain pielessä. Kaikki kulkevat syömässä ja lypsyllä omaan tahtiinsa yhtä riippatissiä lukuunottamatta, jolle kone on laitettava käsin.
sorkkahoitaja käy meillä 2-3 krt /v kaikki leikataan, joilla leikkamista on.
perinteinen teline hoitajalla käytössä. Sorkkateline laitetaan keskelle käytävää ja ohjuriaitojen avulla lehmät menevät sorkkapukkiin helposti, kun ovat pihatossa tottuneet kulkemaan erotteluportista ja robotista.
Viimeksi leikattiin yht. 58 eläintä. Homma aloitetiin klo 8 ja viimeinen laskettiin pukista 12.30. Välillä käytiin syömässä.Kaksi lehmää piti ottaa
narun kanssa kiinni ( molemmat ostettuja elukoita).Sorkkahoito tehdään
kolmen kimpassa. Sorkkahoitaja leikkaa ja me isännän kanssa otetaan seuraavaa hollille, ettei koko päivää tarvitse tupeloida navetassa. Ollaan tyytyväisiä tähän systeemiin.
meillä on käytetty jo parikymmentä vuotta seosta, jossa on timotei , nurminata ja puna-apila ( apilaa seoksessa 3kg /ha).
päästy tällä seoksella 6500- 7500 ry hehtaarisatoihin, kaksi korjuuta kesässä, D arvo lähes joka vuosi 69-71, ja valkuaista
14-16 %. lannoituksena liete ja salpietari. Esikuivattuna korjataan.
Sivuja: 1 [2]