Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Traktorikilometrin kustannus VÄHINTÄÄN 1€/alv. 0, yleensä 2-3 ja jollain puimurilla yleensä vitosen..
Lainaan itteäni tuolta toisesta ketjusta:
Mä taas uskon, että kustannuslaskenta hoitaa tuota, samoin lannan käsittelytekniikat kuten separointi. Otetaanpa lietettä vievä ja rehua tuova karjatila: kaksi peltolohkoa, toinen navetan vieressä ja toinen 10 kilometrin päässä.
Logististen kustannusten erotukseks voi laskea noin 350 euroa hehtaarilta, jos etäpelto ei ole ihan suoran pikitien varrella ja edellyttäen, että lantaa käytetään kivennäismaan vuotuisen kaliumtarpeen täydentämiseen vaadittava määrä. Tuo 350 euroa nostaa 7 tonnin kuiva-ainesadolla etäpeltojen kuiva-aineen tonnihintaa 50 eurolla. Jos tilan rehuntuotanto on tehokasta ja ka-tonnin tuotantokustannus on 180 euron pinnassa, nostaa etäisyys rehukustannusta lähes kolmanneksen. Tässä on myös syy raivausintoon.
Onko toi laskettu traktorityönhinnalla, urakkahinnalla vai millä?
Hetkinen. Itselle tueton raivio (jonka raivaaminen maksaa tonneja ja kasvukunto on aluksi aika kehno ja on myös pois metsäalasta) on siis parempi diili kuin jonkun muun omistama itselle tueton pelto (jonka tuet siis tämä toinen nostaa) jonka viljelyn voi aloittaa about samalla tavalla kuin minkä tahansa syksyllä kynnetyn/sängellä olevan oman pellon? Mikä logiikka tuossa on takana? Se että ne tuet varmaan saa myöhemmin sille raiviolle?
Joskus kahden vuosikymmenen päästä se on jo peltoa ja omaa (!) ja ehkä siihen saa jotain tukiaki 
Ainoa järkevä syy on välimatka, omat (tehdyt ja tulevat) raiviot on yleensä lähellä.
Laidun ja lanta ainoat syyt millä mää pystyn perustelemaan raivausharrastelua... ja matkaa ei tosiaankaan olleskaan saa olla...
Itsellä ollut pian vuoden käytössä T5.115 ja olen kyllä tykännyt. Todella ketterä ja pieniruokainen. Ainoa miinus tulee fiatista periytyneestä kierroskoneesta, alakierroksilla ei ole vääntöä yhtään.Kannattaako ostaa noin pieniä traktoreita nykyään.
N-sarjaa pienempää ei kannatta.
Tietysti jos ei niin välitä miten ne putket on vedetty ,mutta ainakin se tahtoo kostautua pitemmän päälle kun niitä roikkuu missä sattuu.
Ainakin itse ostin omaan käyttöön sen kokoisen kun tarvitsin. Riviviljely renkailla ajellessa koneen paino vaikutti paljon osto päätökseen. Valtra 500kg painavampi kuin nyykkäri. Ja nyykkäri pienempi ruokaisempi.
Olikos se sulla dc, onko millainen loota. Ec ei oikein säväyttänyt...
N103:een liittyen onko turbiini nykyaikaa?
Eläinten hyvinvointituki tipahtaa omalla kohdalla vähintää kolmanneksella alaspäin. Täytyy tutkia paljonko putoaa ympäristötuki, kun ei olla kohdentamisalueella. Voi olla, että alkaa yt:t joka koskee puolta henkilötuovuotta. Ukrainan apu taitaa joutua pakkaamaan kamansa. Omassa vyössä on viimeinen reikä käytössä, joten ennen kiristystä joutuu tekemään lisäreikiä.
Tukien osalta saman oon minäkin laskeskellut... työntekijää en toki oo kerennyt vielä edes palkata, onnex...
Jf 420 on täälläkin, tätänykyä karhotan 320 cm murskan jäljiltä. Nopeuttaa paalausta paljon, varsinkin kiilat saa näppärästi pois. Myöskään peruuttaa ei paalaimen kanssa enää tarvitse. Kääretorttu kerrostumaa en ole havainnut syötössä ollenkaan. Ehkä aivan paksuimmilla apilikoilla jos ei malta tarpeeksi kuivatella. 280 kun aiemmin niitti, ainakin suorilla osuuksilla myös keskimmäiseksi jäävä karho liikkui osittain... nykyisin työkäytäntö ollut että jos tänäiltana niittää, huomenna kun karhottaa, ylihuomenna pääsee paalaamaan todella kuivaa tavaraa...
Viisvuotta sitten ostettiin tuo kaverinkanssa puokkiin, vuodessa karhotetaan yhteensä kolmensadan hehtaarin tuntumaan, ei paljo pääomakulut vaivaa
A-valtrako pitäs sitten hommata? kyllä se nyt niin on että nykyajan traktorissa menee putkea ja letkua joka paikassa, se on nykyaikaa.
ja mitä tohon vaihteistoon tulee, niin ainakin pitäs olla luotettava ja mukava käyttä (ec siis)
Siitä just ollaan yrittämässä eroon... ja siinäkin on abikoantureita suojaamattomana peränalla...
Päivitetäämpä tilannetta. Onko raatilaiset ko koneita ajaneet, nh:sta ec, onko toimineet? Mites talvikeleilä, toimivatko niinkuin pitääkin?
SASsin mukaan lentavä hollantilainen on ihan paska. Koivumäen mielestä paras mitä rahalla saa. Eriks Raks sanoo että valmetti on paras jonka taasen joku verkusonnimän kumoaa.
Näinhän se monasti menöö... molemmilla näkkyy etteen ja taakse pääsevän, muutennii ominaisuudet näyttäs piisoovan, kestävyys, kuluvaisuus ja talviominaisuudet ee vaan muutamalla koeajolenkillä selviä...
Tämän aamun SS:n mukaan leikkaamo on jo rakenteilla Kuopioon:
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/talous/kuopioon-savon-ainoa-leikkaamo/1802861
Edit.
Jos ammun viimeinen matka Savosta Kauhajoelle tuntuu pitkälle, niin ainahan on vaihtoehtona HK Outokummussa. Saattaa tietysti olla joillekkin väärä firma ja väärä maakunta. 
Onhan jyppyläkin vajaakäytöllä ymmärtääkseni.... mahtus varmaan nuo pielaveelle suunnitellut sinne, ee tarteis investoida ja olemassa olevat romut tulis parempaan käyttöön, nehän ei oo kun 5 v vanhat...tulis alalle muutama miltsi rahnaa, mutta ei nii ei...
Suomessa on kapasiteettia liikaakin, mutta silti tehdään lisää...
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/talous/markkinoilla-kytee-mullistus/1801086En ymmarra millä matematiikalla olemassaolevien kapasiteettia ei kyetä hyödyntämään kokonaan... tai tiedetään, isot ei halua syystä tai toisesta tappaa muiden nautoja, vaikka rahaakin saisivat... ei haluta tehdä yhteistyötä, vain puolustaa omaa poteroa... Honkajoen hinnoittelukin tuntuu olevan "mielenkiintoista" näille uusille toimijoille...
Päivitetäämpä tilannetta. Onko raatilaiset ko koneita ajaneet, nh:sta ec, onko toimineet? Mites talvikeleilä, toimivatko niinkuin pitääkin?
Zetorin ostaakseen pitää olla ko uskovainen... tuote on maahantuojalla ylihintainen ja dealerikauppias kantaa yksin vastuun vaihtokoneista... 2 v sitten zetka olis ollut 5000 kalliimpi ku valtra, varsinainen ongelmahan tulee sitten kun oot taas uudelleen vaihtamassa... ei paljo zetteristä hyvitellä...
Onko joku emolehmäukko käyny jyräyttämäs antin akkaa ko joka toisessa topicissa täytyy urputtaa liharotujen huonoudesta?
Ei tietääkseni, mutta eikö se ole hyvä että loppukasvattajilla on tarpeeksi selvä käsitys vaihtoehdoista? Esim. blondi on tosi hyvä liharotu maitorodun kanssa risteyttämiseen, ja muillakin liharoduilla on käyttönsä. 
edit: Ja on omana tavoitteena että täältä lähtee about 70-80 vieroitettua blondi/charolais/(simmental)-lypsyristeytystä ensi vuonna, ja jokusen enemmän sitä seuraavana. Ja olisi toki kiva että niille on ottajia joilla on käsitys niiden tuottoarvosta. Jos siemenen hinta vähän laskee/tulee eteen sopiva erä, voisin kokeilla y-sexattua blondiakin jonkin verran.
Antilla kyllä hieno asenne ,kun käyttää nuita liharoturisteytyksiä lypsykarjassaan tuollaisen määrän voi kunpa muutkin tajuais tuon 
En usko että ketään haittais vaikka 100% tyrneistä olis roturisteytyksiä. Antti ei vaan taas nää kokonaisuutta. Maitotilojen vasikoissa on eroja ja paljon. Keskiarvo merkkaa, tautijutuissa 1 voi pilata 100 vassun erän. Pihveissä välitettään vanhana, hävikki pientä kuten sairastavuuskin.
Välityksen tökkiminen tyrneissä on markkinahäiriötä. Teurastamot ei ole osanneet ennustaa vasikkamääriä. Muutama vuosi takaperin tilanne oli toistepäin, vassuja odotteli loppukasvattajat helposti 2 kk. Loppukasvattajat teki tappiota, siitä ei huolehtinut kukaan....
Haikuissa on jonkinlainen brändi ja on olevinas jotenki parempaa lihaa jne jne vaikka mun suussani se oli kyl kuivahkoa kengänpohjaa....
Noista liharotusten vasikoista jos kiteyttää niin 180-250pv 300-400kg 700-1000€
Ääripäitä tietysti löytyy niin huonoissa kuin hyvissäkin kasvuissa mutta keskimäärin on haarukka tossa
Saako HF sonnin pari kolmesataa halvemmalla kuin jonkun isomman rodun?
Ihan vaan kun näyttäsi että charolaisesta saa samassa (tai lyhyemmässä) ajassa revittyä 100kg enemmän (vähärasvaisempaa) teuraspainoa kuin HF, eikä ruokintaan mene kuin marginaalisesti enemmän, niin jo HK:n sopimuslisättömän hinnaston mukaan charolaisesta saa yli 350-400 euroa enemmän tiliä. Ero vain kasvaa jos vahingossa ruokkii herefordit nelosen rasvaan. Samoin ero kasvaa jos R:ää paremmille lihakkuusluokille saa kunnolla hintaa.
Ab ja Hf tulisi teurastaa siellä 300kg-350kg huitteilla. Siihen kasvavat todella nopeasti ja tehokkaasti. Rasvakudoksen kehitys kuluttaa energiaa enemmän kuin lihaksen kasvu, joten siinä tulee helposti takkiin kun yritetään epäluonnollisia teuraspainoja pienillä roduilla. Hereford vasikan tuottaa helposti 300-400€ edullisemmin kuin CH vasikan. (ei kerrota sitä teurastamoille)
Sää oot ihan ytimessä. Mut mää oon jo kertonut tuo niille 
Mistä se säästö sitten syntyy? Mulla oli pitkän aikaa sekä hereford että simmental emoja niin sekaisina ryhminä että lajiteltuna roduittain. Kaikilla emoilla täysin sama ruokinta mutta hereford vasikoista tuli vaan tiliä useita satoja vähemmän mitä simmentaaleista.... Sonnejakin käytiin pitkä lista läpi niin hf kuin kaikkea muutakin mutta mä luovutin ja pistin herefoordit autoon ja nyt karja pääosin pelkkää simmentaalia eikä kyllä harmita
Hf/ab emot vieroittaa raskaalla astutettuna samat kilot kuin isoilta emoilta sais. Elopainossa on kuiteskin se 250 kg ero.... myös tilantarpeessa eli kuivituksessa on eroa... en osaa perustella itselle miksi ruokkisin ympäri vuoden joutavia elopainokiloja...
Sitten se palvelin kaatuu taas viikoksi 