Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Mikä mahtaa olla pienin kasvattamo, mikä nykyään kannattaa tehdä, ja mitä mullipaikka nykyään kustantaa? Peltoa kun olis käytössä vaan 50 ha niin sille ei ainakaan mitään 500 elukkaa pysty ajatella. Lähtötilanne on tyhjä parsinavetta(purku kunnossa), ja 15 paikkanen nuorkarja/hieho kasvattamo, mitä vielä vois hyödyntää.
Unohda....
Tuo 50 ha olis just sopiva emolehmähommiin. 30 emoa + 1 sonni ja kaikki poikimaan huhtikuulla. 5-6 uudistushiehoa olis sitten talvella noiden lisäksi.. Laitumeksi 30 ha ja 20 ha säilöreuhuksi, sit kerjäät 200 olkipaalia kuivikkeeksi...
Max 50 tonnia satsaat koppeihin ja infraan. Sit elätät lehmät tukirahoilla ja käyt itse jossain töissä.
Roduksi angus tai hereford niin väkirehuprosenttina voi olla 0. Vasikoille sit syksyllä vähän 
Tälläkeinoin voit siirtää mullinkasvatuksen olemattoman katteen muiden vahingoksi 
Toi on totta, paitsi että 50 lehmää ja pari sonnia... ja parsipihattoon sit kerrasta...ei mee ku sata paalia pehkua...
Hirviä into olis juu loppukasvatella ittekin, paitsi että se olis taloudellinen itsemurha... 
Ei ei ei ei...... jos laittaa 50 lehmää, niin hommaan joutuu jo oikeasti satsaamaan. Elukat kahdessa laumassa ja 2 sonnia talviteloilla. Tulee liikaa ylimääräistä säätöä.... Ja pelloillakin joutuisi oikeasti tekemään jotain..
Parempi vaan tuottaa vähemmän pienellä työmäärällä ja sitten käydä vielä oikeissa töissä
Panostus peltoonhan tuossa on se suurin ero ja toki rakennus... poikimakausi poislukien työmäärässä ei oikeastaan ole eroa, vai kauanko menee kun nostaa yhden paalin enemmän syötäväksi, tai katsastaa toisenkin lauman laitumella?
Kannattaisi jo kuitenkin tuolle kyntöalalle harkita kääntöauroja. On meinaan eri mukava tasoitella vain mahdolliset päistevaot verrattuna koko pellon mittaisiin aloituksiin ja lopetuksiin. Rinnepellot (jos lohkon muodon perusteella järkevää) voi aina aloittaa ylärinteeltä, jolloin maa pysyy paremmin siellä. Kivisillä mailla pysyy painonsa takia maassa. Päisteajoa tulee vähempi kuin sarka-auralla, vaikka akselipaino nouseekin. Mutta 3-4 siipisillä akselipaino ei nouse kohtuuttomaksi. 5-siipisellä kääntöauralla muistelen joskus puntarilla käyneeni ja 165 TM nyykkärin taka-akselipaino 8t. Mitä hankalampi lohko malliltaan, niin kääntöauran kyntösuuntien monipuolisuus erottuu sarka-aurasta. Toki kynnön työsaavutus ei välttämättä nouse, vaan voi jopa hiukan laskeakin, mutta kokonaistyöaika vähenee.
Juurikin tuon painon takia en voi kääntö auroja laittaa. Meinaan tuolla letoilla kun se pinta puhkeaa niin siinä on. Hienosti lelluu jo 4siipisen sarka auran kanssakin 100m päässäkin maa vielä hytkyy kun siellä ajelee. Onneks ei tuota lettoa ole kun noin 20ha. Muutenhan ilmajähdytteiset varmaankin olis paremmat mutta hinnat on vaan ihan perseestä.
500 kg näkyy esitteen mukaan olevan painoeroa käännöt vastaan sarat, + traktorista tuleva lisäpaino painotuksen muuttuessa, ainakin pikkukinnereillä... mulla traktori kaikkinensakkaan paina kuin reilun 5 tn, 580 renkain, joten toi 8 tn kuulostaa kyll aika kovalta...
Pitäs aurat päivittää, sarka-auroilla jatketaan ja kivisyys tahtoo karsia merkin kverneen...
Mutta onko ad yhtä kestävä kuin ab ja onko hyde säädöistä käytännön hyötyjä? Mihin kandee kiinnittää huomiota kun käytettyjä kyttää, eli heikkoja paikkoja???
Saattaisin tietää edulliset 3-siipiset AB:t. Kaupan päälle toiset samanlaiset joista on kannibalisoitu osia. Olettaen, että jostakin löytyisi ensin hyväkuntoiset ilmajäähdytteiset korvikkeeksi.
Jotkut on kempillä tehneet kolomosesta nelosen menestyksekkäästi, eiköhän sillä kolomosen ilmajäähdytteisille pärjää...
Kannattaa kiinnittää huomiota vain paluu-auroihin...
Olen kyllä Mikko-peruskoululaisen kanssa samaa mieltä, että sarka-aurat ovat usein ihan perusteltu juttu. Vaikka jos suurin osa pelloista on avo-ojissa, niin parillisen sarkaluvun omaavilla kuvioilla niitä tuplasiipiä jäähdyttelee täysin turhaan, parittoman sarkaluvun pelloissa joutuu sitten miettimään, millä saralla tekee näitä perinteisiä... Kiusa se on pienikin kiusa, mutta veikkaan päistealueiden matojen kuitenkin tykkäävän enemmän sarka- kuin paluuauroista.
Petri
Ei ilmajäähdytteisiä mulle:
Hinta, kynnettävää vain se 40 ha/v
Vetokone n103 tai 6850 yhdistettynä MÄKIsiin peltoihin, kääntyyko traktori vai aurat?
Hyvien käytettyjen tarjonta???
Madot ja maan rakenne...
Pitäs aurat päivittää, sarka-auroilla jatketaan ja kivisyys tahtoo karsia merkin kverneen...
Mutta onko ad yhtä kestävä kuin ab ja onko hyde säädöistä käytännön hyötyjä? Mihin kandee kiinnittää huomiota kun käytettyjä kyttää, eli heikkoja paikkoja???
Palataanpahan aiheeseen sen verran, että jätettii tuo sonni siis astumaan edelleen, tehtiin tänään tarkastus, 3 tiinettä löytyi 8 mahdollisesta....
Verollista rahhoo olisivat noin 40000 e vailla parista rekasta.... uhkoovat että keväällä ois 6 tonnia kalliimpaa, toisaalta 3 mäännöö jo korkoihin... mikä lie visio miten hintojen pitäs kehittyä???
Minkä verran kiristimen teloissa pitää olla harjannetta? Ongelma nimittäin että tuntuu että muovi menee vain läpi rullista ilman kiristymistä, rullallaan saa vain 10 paalia (150 cm)? Syksyllä mielestäni ranilla toimi ihan ok, mut nyt ajelin vanhoja tasokalvoja jolloin ongelma ilmeni... minkäverran yleensääkin pääsettä 150 cm paaleja rullallaan?
Niin kone on about 35000 paalia kääritty elho 1620 muovisilla teloilla...
Keltanen tehdään Puolassa??? Ei ainakaan Suomessa...
Erittäin hyvä ja asiallinen kirjoitus Petriltä!
Jossain menee se tasapaino, mutta kun itsekin pelaan noiden vanhojen raakkien kanssa, niin on kantapään kautta tullu opittua ettei sekään aivan ilmaista ole. Kaluston remontteihin on tainnut joka vuosi mennä yli 10k€. Edellisen puimurin vuotuiset remontit teki yleensä n.20€/ha ja mm. 3m kylvinkoneen vantaistoremontti taitaa maksaa n.5k€ (minkä sille 6k€ kylvimelle joutuu aika varmasti ainakin tekemään) ja tänä keväänä ennen kylvöjä parsittiin äestä parilla tonnilla. Nyt se onkin toki aika kovas iskus!
Kestäähän se huoltokustannusta, jos pääoman osalta mennään jo lähellä nollaa.
Kestää kestää, mutta jos vanhalla konella huoltokuluineen ha-kustannus on sama kuin vähän uudemalla, niin sen vahan koneen pitämisestä menee mielekkyys.
Vanhalla puimurilla pääomakustannus oli n.13€/ha, huoltokulut n.20€/ha ja kuskin palkka n.25€/ha, eli yhteensä 58€/ha + polttoaineet, vakuutukset, säilytys jne. Nykyisellä taas pääomakustannus on n.26€/ha, huoltokulut n.5€/ha ja kuskin palkka n.12,5€/ha, eli yhteensä n.42,5€/ha. Toki huoltokulut tulevaisuudessa voi kasvaa joten ei puinti nykyisin varmaan sen edullisempaa ole, mutta ei varmasti kalliiimpaakaan. Homman pihvi on siinä, että nykyisellä puidaan yli kaksinkertainen ala vanhaan nähden ja omalla kokemuksella kustannusta onkin helpompi alentaa suurentamalla jakajaa (esim. kimppakoneet) kuin pienentämällä pääomaa.
antin laskelmassa taas tuplaamalla ruiskun ja kylvinkoneen arvo muodostuu siitä n.500€:n lisäkustannus vuotta kohti, eli reipas 3€/ha. Mikäli tällä saadaan parempaa työn laatua, käyttövarmuutta tai vaan vähemmän vitutusta, on investointi varmasti perusteltu.
Mutta mitä tehdä niiden traktorien kanssa? Sen mäkin haluaisin tietää!
Tätä kehäpäätelmää on tullu paljonkin pyöriteltyä.... lopputulemana on ollut se että on paljon osaomistekoneita, muutama peruskunnostettu kone ja loppuja on nyt yksi kerrallaan vaihdettu suoraan uuteen. Tällä reseptillä käyttöaste on voitu vetää tappiin jolloin yksikkökustannus on pysynyt inhimillisenä...
Mitä traktorii tulee olemma päätyneet sellaiseen malliin että on pieni peruskone uusi, johon pyritään ajamaan kaikki miinkä pystyy... kakkoskoneena sitten voimakone jonka vaihtoväliä voidaan tinkiä ja joka on korvattavissa muulla jos laaki tulee.... pikkukoneen vaihtaminen ja ylläpito on todella halpaa versus oikea
traktori...
Onko toi laskettu traktorityönhinnalla, urakkahinnalla vai millä?
Sillä urakointihinnalla, millä meille siirretään rehut ja lietteet.
Oikein!
?