Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 [2] 3 4 ... 78

Viestit - mikko9b

6 paalia päivässä.

Jos ARVATAAN jotain  ;D

Hyvä arvaus sanoisin, joskus laskin että 10 paalia/sonni vähintään 18 kk ikään mennessä. Sitten jos venytät teurastuksen helmikuulle varroo melekein tuplat säilistä...
Kylmäpihatto ei vaan skulaa taloudellisessa mielessä, eikä muutenkaan, sonnien massakasvatuksessa. Joskus laskeskelin että tollaiseen 250 kylmäpihattoon pitäs varata 25000 ekua turpeeseen +työ+vääränmallinen lanta. 15 vuodessa se tekee 375000 ekua, siis pelkkä turve...
C3 alueella tuotannon laajentaminen olisi helppo pysäyttää kieltämällä pellon raivaus.

Se olisi oikeastaan ihan hyvä. Kovimmatkin mouhot rauhoittuisivat siinä vaiheessa kun 200 lehmän rehut pitäisi kerätä 200Ha säteellä ;D
Nyt kuulostaa olevan monella tuo raivaus muodissa joka on kyllä harmi tulevaisuuden kannalta, erittäin lyhytnäköistä touhua.

En kieltäisi pellon raivausta, koska aina jossain on joku oikeasti järkeväkin raivauksen paikka. Eli joku pellon nurkan oikaisu tai vesiputken kaivuumaa metsän puolella pellon reunalla.

Eri peltotukien antamatta jättäminen ei tunnu yksin auttavan, mutta entä jos raivioita ei vaan laskettaisi ympäristölupiin mukaan? Eli pitäisi olla lietteelle ja rehunkorjuulle osoittaa alaa vain tukikelpoisilta pelloilta lupaa hakiessa.
Niin no aika helppohan se olisi sallia juuri tuollaiset vanhan lohkon kasvatukset ja kieltää vaan kokonaan uusien alueiden raivaus.

Kyllä se on vaan ihan tosiasia että jokainen raivattu hehtaari on pois muilta viljelijöiltä. Suomen maataloudessa kun tuppaa olemaa ylituotantoa joka alalla.

Suomessa on edelleen vähemmän peltoa kuin 1995, raivauksen vastustajajilla tärkein motiivi on saavutettujen etujen (tukien) menetyksen pelko.
Maidontuotanto ja lihanaudat / Vs: mullila
: 16.09.14 - klo:08:12
Kyllähän se teuraspainon pienentämine on toiveajattelua. Kerran oli siitä oli teurastamon johtajan kanssa juttua, sanoi vaan että, mahdotonta.
Kuiva-ainetta menee 250 kilosta 350kiloon noin 2400-2600kg.
Vasikka kustannuksena olen pitänyt 160e kpl, toki teini maksaa sen 400-500e/kpl niin onhan se vasikka kustannus silloin iso kuluerä.
Ruotsissa muuten sonnit teurastetaan 250kilon painossa, lähteenä on kesän 2014 nautaparlamentin luento.
Kaiken kaikkiaan jos energian hinta alkaa nousta niin se iskee näihin huonon hyötysuhteen tuotannon aloihin koska niihin tulee korotuspainetta eniten ja hintajousto karkottaa ainakin köyhemmät kuluttajat.

Meinaatko että jos kuiva-ainekg maksaa 20snt, ni melki 500€ lisää kustannusta?

Silloinhan tuo isoksi venyttäminen on teoriassa taloudellisesti järkevää... maailmanpelastaminen täytyy vain jättää muille...
Mites toi säilis muuten mikä on tuotantokustannus muilla, toi 20 snt kuulostaa paljolta???, ha kulut 1400 ekua???

Eikös se ole lähellä keskimääräisiä tuo 20 snt. Tekee muuten 5€/tuotetturuhokg tuo kustannus jo pelkästään niille viimeiselle 100kg:lle. Pitää olla rehun halpaa että tämä tuotantomuoto kannattaisi oikeassa elämässä.
Tukematon tuotantokustannus taitaa olla 23 snt mikäli kaikki lasketaan. Hyvä tuki ja huono sato aiheuttavat tietysti sen, että tuettu hinta voi olla lähellä nollaa  ;D Sit kannattaa

Kun oot siellä tilastojen äärellä viittikkö kahtoo paljonko parhaalla neljänneksellä tuotantokustannus sitten on?
Ei mulla oo noita lukuja nyt missään.. voin kyl etsiä jos kaipaat

jos vuan kehtoot...
Maidontuotanto ja lihanaudat / Vs: mullila
: 16.09.14 - klo:08:05
Kyllähän se teuraspainon pienentämine on toiveajattelua. Kerran oli siitä oli teurastamon johtajan kanssa juttua, sanoi vaan että, mahdotonta.
Kuiva-ainetta menee 250 kilosta 350kiloon noin 2400-2600kg.
Vasikka kustannuksena olen pitänyt 160e kpl, toki teini maksaa sen 400-500e/kpl niin onhan se vasikka kustannus silloin iso kuluerä.
Ruotsissa muuten sonnit teurastetaan 250kilon painossa, lähteenä on kesän 2014 nautaparlamentin luento.
Kaiken kaikkiaan jos energian hinta alkaa nousta niin se iskee näihin huonon hyötysuhteen tuotannon aloihin koska niihin tulee korotuspainetta eniten ja hintajousto karkottaa ainakin köyhemmät kuluttajat.

Meinaatko että jos kuiva-ainekg maksaa 20snt, ni melki 500€ lisää kustannusta?

Silloinhan tuo isoksi venyttäminen on teoriassa taloudellisesti järkevää... maailmanpelastaminen täytyy vain jättää muille...
Mites toi säilis muuten mikä on tuotantokustannus muilla, toi 20 snt kuulostaa paljolta???, ha kulut 1400 ekua???

Eikös se ole lähellä keskimääräisiä tuo 20 snt. Tekee muuten 5€/tuotetturuhokg tuo kustannus jo pelkästään niille viimeiselle 100kg:lle. Pitää olla rehun halpaa että tämä tuotantomuoto kannattaisi oikeassa elämässä.
Tukematon tuotantokustannus taitaa olla 23 snt mikäli kaikki lasketaan. Hyvä tuki ja huono sato aiheuttavat tietysti sen, että tuettu hinta voi olla lähellä nollaa  ;D Sit kannattaa

Kun oot siellä tilastojen äärellä viittikkö kahtoo paljonko parhaalla neljänneksellä tuotantokustannus sitten on?
Maidontuotanto ja lihanaudat / Vs: mullila
: 16.09.14 - klo:06:41
Kyllähän se teuraspainon pienentämine on toiveajattelua. Kerran oli siitä oli teurastamon johtajan kanssa juttua, sanoi vaan että, mahdotonta.
Kuiva-ainetta menee 250 kilosta 350kiloon noin 2400-2600kg.
Vasikka kustannuksena olen pitänyt 160e kpl, toki teini maksaa sen 400-500e/kpl niin onhan se vasikka kustannus silloin iso kuluerä.
Ruotsissa muuten sonnit teurastetaan 250kilon painossa, lähteenä on kesän 2014 nautaparlamentin luento.
Kaiken kaikkiaan jos energian hinta alkaa nousta niin se iskee näihin huonon hyötysuhteen tuotannon aloihin koska niihin tulee korotuspainetta eniten ja hintajousto karkottaa ainakin köyhemmät kuluttajat.

Meinaatko että jos kuiva-ainekg maksaa 20snt, ni melki 500€ lisää kustannusta?

Silloinhan tuo isoksi venyttäminen on teoriassa taloudellisesti järkevää... maailmanpelastaminen täytyy vain jättää muille...
Mites toi säilis muuten mikä on tuotantokustannus muilla, toi 20 snt kuulostaa paljolta???, ha kulut 1400 ekua???
Maidontuotanto ja lihanaudat / Vs: mullila
: 14.09.14 - klo:18:58
Teurastamolle saanto on isosta ruhosta perempi. Kuitenkin teuraspainon noustessa myös yksikköhinnan olisi pitänyt nousta koska sen tuottaminen on kalliimpaa.
Esim. Kun myydään puuta niin järeyden kasvaessa myöskin e/m3 nousee.
Eli teurastamo on maksattanut tuottavuuden kasvun alkutuotannolla, noin karkeasti ajateltuna.
Lihateollisuus on pitänyt huolta siitä ettei MTK pidä asiaa ongelmana.

Nouseehan se yksikköhinta, kun ruho kasvaa ja luokitukset paranee  ???
Tosin saisi ehkä nousta enempikin, mutta jos eroa halutaan lisää, niin tapahtuu vain niin, että pienten eläinten kilohinta laskee entistä enempi  :(

Rukouksiinne on vastattu, A puottaa pienten teuraspainojen hintaa sekä myöskin luokituksen parantumisen vaikutusta hintaan... :( :(
Saittapahan ylipuhuttua ja päädyin kuiteskin 3 siipisiin eg auroihin... :-[
Alkuperäiseen kysymykseen en osaa vastata, muuta kuin että AB ja AD -mallien erohan on se, että b:ssä viilun leveyden säätö vaikuttaa toisesta siivestä alkaen eli periaatteessa ekan viilun joutuu sit säätämään erikseen. Nämä säädöt on tosin mahdollista (lisävaruste) hoitaa hydraulisesti. D:ssä etummainenkin viilunleveys säätyy samassa suhteessa muiden kanssa (vakiona hydraulinen), mutta etummaisen viilun leveyden perussäädön joutuu tekemään vakiona mekaanisesti.

Noissa aloittajan nettikoneesta linkittämien aurojen osalta kääntöaurassa näytti olevan etummaisen viilynleveyden hydraulisäätö. Kyseinen ES malli vastaa variomatin osalta sarka-aurojen AB-mallia ja EG (harvinainen Suomessa) vastaavasti AD-mallia.

Tuohon akselipainoon vielä. Toki kääntöauralla tulee väkisin suurempi taka-akselipaino verrattuna samankokoiseen sarka-auraan verrattuna. Omassa tapauksessa traktori painaa 7500 ja aurat 2000 kg, jolloin akselipainoksi tuli tuo 8000 kg. Eli 5 t traktori ja lyhyemmät ja kevyemmät aurat eivät yllä positiivisessa mielessä lähellekään tuota 8 t akselipainoa.

Käytännössä kääntöauroilla tieajoa varten joutuisi pitämään suurempaa rengaspainetta kuin sarka-auroilla, ellei auroissa ole ns. kombitukipyörä, jonka varassa auran peräpään voi kuljettaa. Tällöin isollakin auralla voi pitää matalat kyntöpaineet myös kuljetuksen aikana. Mahdollisimman pieni rengaspaine on tietysti eduksi pienempänä pintapaineena ja pienempänä luistona.

Pohdintaa... kestääkö es tai eg venyttää kolmesta neljään siipeen jälkikäteen???
oon kans suunnitellu 200. naudan loppu kasvattamoa ja laskelmat on tehty mutta kannattavuus on huono lähinnä kalliin betonibunkkerin osalta. kävin kattomassa conexx:ia pariaki hallia toinen kylmä ja toinen lämmin, mutta kaatumassa oon kylmän puoleen on yksinkertanen ja selkeä rakenne.

Jos tekköö kylymän, miksi conexx? Saman tekkee puolet halvemmalla kotimainen kirvesmies pylväistä ja kantavasta kattopellistä...
Valtra N103 HT5.

En nyt sano että tullaisen saman tien hommaisin, mutta osaako joku sanoa millä tavalla tuo ei täytä asetettuja ehtoja? Ei se ihan kaikkein notkein taida olla mutta muuten?

Hintaa tulisi ovh:na ehkä vajaa 60 tonnia alv 0 ilmastoituna ja sovitteilla ja metallitankilla, mutta ilman kaikkein hifeimpia metsäominaisuuksia.

Kannattaa pyytää moinen koeajolle ja sitten asentaa se isoin vehje perään jotta voi varmistua että voima riittää. Noissakin vehkeissä on vaan se ongelma että itse raktori on järeä vaikka onkin pienikokoinen ja samoin ek on reilun kokoinen. Lopputulema että sen raktorin liikuttamiseen tarvitaan parikymmentä hv lisää ja ajan mittaan ne työkoneet hieman kasvaa niin sinnekin tarvitaan 20 heppaa. Siksi siellä missä on ennen tehty sadalla hepalla vaatii nykyvehje sen 140. Ja viellä ilmastoinnit ja vähän kovempi hydrauliikka niin sen 160 se olla pitää. Siksi nää 160 heppaset ei ole turhaan myyntitilastoissa kärkipäässä.

Jaa-a kyl toi näkyy 320 murskaa ainakin sen 12 km/h  vetävän ja 100 hl viljakuormakin liikui ihan kivuttomasti.... 80% suomalaistilojen hommista onnistuu 100 hv koneella, silti kaiken varalta isännillä on 2-3 kpl  yli 160 hv konetta pihassa kaiken varalta...
50 emon koppiin nyt ei paljoa saa rahaa uppoomaan. Tai on niitäkin mitkä siihenkin saa menee satoja tuhansia mut mun mielest muutama kymmenen tuhatta riittää hyvin.
Siihen lisäks muutama ruokintakehä ja nippu irtoaitoja ni niillä mennään jo pitkälle.
Se että säästät vähän oljissa ja satsaat hirviän summan enemmän kasvattamoon ei mun mielestäni tuu ikinä maksaan itteäs takasi.

Samanverran se neliö hallia maksaa oli sisustus mikä tahansa, siis missä se parsipihatto kalliiksi muuttuu??? Parsi itsessään maksaa sen reippaan satkun, se on helppo säästää oljilla ainakin näillä leveyksillä...

Jaa millä laskukaavalla maksaa saman verran. Emoille voi tehä hallin tai sit tyytyä vaan katokseen missä taitaa molemmat olla tyytyväisempiä. Sitä koppia kun ei välttämättä tartte "sisustaa" katto ja tuulensuoja kun riittää ;)

50 emoa menee ihan helposti yhtenä ryhmänä talvikauden ja jakaa sitten vaan laidunkaudelle kahteen ryhmään.
Toki ton kokosen ryhmän saa menemään ihan yhtenäkin kesät talvet käyttäen kahta sonnia kuhan vaan on riittävän iso laidun tai mahdollisuus kierrättää eri laitumilla helposti.

Kun kaavaan lisätään paikallinen Tuksu ympäristösihteeriksi ja paikallinen ELY keskus rahoittajaksi lopputulos on se että parsipihatto jää jopa halvemmaksi...  ::)
Teurastamon markkinamiehet kun rykäisee laskelmat eteen niin kaikki on amerikkaa. Tähän mennessä olen nähnyt tasan yhden laskelman missä mullinkasvatus vaikutti bisnekseltä ja siinä vuosimyynti oli hieman yli tuhat.

Kun bumtsibum rapsauttaa laskelman, jossa säilörehu on ilmaista, omaa työtä rajattomasti ja sonnikan ei syö ku puolet mitä oikeasti niin rahhoo tulloo niin ettei pas*alle taivu....
Mikä mahtaa olla pienin kasvattamo, mikä nykyään kannattaa tehdä, ja mitä mullipaikka nykyään kustantaa? Peltoa kun olis käytössä vaan 50 ha niin sille ei ainakaan mitään 500 elukkaa pysty ajatella. Lähtötilanne on tyhjä parsinavetta(purku kunnossa), ja 15 paikkanen nuorkarja/hieho kasvattamo, mitä vielä vois hyödyntää.
Unohda....

Tuo 50 ha olis just sopiva emolehmähommiin. 30 emoa + 1 sonni ja kaikki poikimaan huhtikuulla. 5-6 uudistushiehoa olis sitten talvella noiden lisäksi.. Laitumeksi 30 ha ja 20 ha säilöreuhuksi, sit kerjäät 200 olkipaalia kuivikkeeksi...

Max 50 tonnia satsaat koppeihin ja infraan. Sit elätät lehmät tukirahoilla ja käyt itse jossain töissä.

Roduksi angus tai hereford niin väkirehuprosenttina voi olla 0. Vasikoille sit syksyllä vähän  ;D

Tälläkeinoin voit siirtää mullinkasvatuksen olemattoman katteen muiden vahingoksi  :P

Toi on totta, paitsi että 50 lehmää ja pari sonnia... ja parsipihattoon sit kerrasta...ei mee ku sata paalia pehkua...

Hirviä into olis juu loppukasvatella ittekin, paitsi että se olis taloudellinen itsemurha...  >:( :-X
Ei ei ei ei...... jos laittaa 50 lehmää,  niin hommaan joutuu jo oikeasti satsaamaan. Elukat kahdessa laumassa ja 2 sonnia talviteloilla. Tulee liikaa ylimääräistä säätöä.... Ja pelloillakin joutuisi oikeasti tekemään jotain..

Parempi vaan tuottaa vähemmän pienellä työmäärällä ja sitten käydä vielä oikeissa töissä  ;D

Panostus peltoonhan tuossa on se suurin ero ja toki rakennus... poikimakausi poislukien työmäärässä ei oikeastaan ole eroa, vai kauanko menee kun nostaa yhden paalin enemmän syötäväksi, tai katsastaa toisenkin lauman laitumella?
Kulkureitteihin, karsinoihin, lankkuaitoihin, aitoihin... näihin kaikkiin joutuu oikeasti satsaamaan kahdella laumalla.. Ja paljonko työaikaa oikeasti kannattaa uhrata, ei tuo 50 lehmääkään ole vielä elinkeino.

Mut ollaan varmaan samaa mieltä siitä, että 150 mullin mullilaa ei 50 hehtaarin tilalle kannata tehdä  ;D

Toisille riittää elinkeinoksi 40, toiset saa sadallakin konkan kovinkin sukkelasti, se on tilakohtaista kuten on tapana ollut sanoa.... mut kyll monenkokoisilla tilolloilla näkyy pärjäävän kun vaan homma osataan...

Mut siitä ollaan juu samaamieltä ettei oikein tuolle alalla kannata pesubetonia vielä paljon hahmotella...

50 emon koppiin nyt ei paljoa saa rahaa uppoomaan. Tai on niitäkin mitkä siihenkin saa menee satoja tuhansia mut mun mielest muutama kymmenen tuhatta riittää hyvin.
Siihen lisäks muutama ruokintakehä ja nippu irtoaitoja ni niillä mennään jo pitkälle.
Se että säästät vähän oljissa ja satsaat hirviän summan enemmän kasvattamoon ei mun mielestäni tuu ikinä maksaan itteäs takasi.

Samanverran se neliö hallia maksaa oli sisustus mikä tahansa, siis missä se parsipihatto kalliiksi muuttuu??? Parsi itsessään maksaa sen reippaan satkun, se on helppo säästää oljilla ainakin näillä leveyksillä...
Sivuja: 1 [2] 3 4 ... 78