Lainaus käyttäjältä: mikko9b - 25.11.09 - klo:17:00

Lainaus käyttäjältä: nautafarmari - 24.11.09 - klo:19:48

Lainaus käyttäjältä: mikko9b - 24.11.09 - klo:19:40

Lainaus käyttäjältä: nautafarmari - 24.11.09 - klo:16:02

http://www.k-maatalous.fi/tuotteet/kotielaintalous/Maatilarakentaminen/Sivut/c5440758_lisatietosivu_rakenne.aspx


Onko kellään tuollasesta kokemusta?

ON

Oletettavasti huonoja kun ei julki tuoda. 

Kyllä pääsääntöisesti toisinpäin....

Eli pohjaratkaisuma normaali lantakäytävä 4 m ja vinokuivike 6 m jos leikkausta katsotaan.

rakennettiin kahdessa vaiheessa 20 metriä toissa kesänä ja toiset 20 m tänä kesänä. paikkoja nyt 52-56 emoa koosta riippuen...

Tässä aki-hallin 6m runko, eli ainoastaan makuualue katettu...

Kehäjako 4m joten päästäpäen luettuna 2 väliä emoilla, 1 väli poikima/vasikkakarsina ja 2 kehäväliä emoilla. Näitä ryhmiä siis nyt kaksi...

Syitä miksi tälläinen:

edullisuus (ainakin omasta mielestä)
muunneltavuus
eläinten ryhmittely
nopea rakentaa, ei vierasta työvoimaa
yksinkertaista rakentamista, sopii tumpelommallekkin...
ajatuksena että jos intoa riittää vastapuolelle samanlainen lisää, tai 2 rivinen parsipihatto. tällöin lantakäytävän ja ruokintapöydän voisi myös mahdollisesti kattaa 

Käytössä ei vissiin juurikaan eroa normi vinonavetasta luulisin...

Tarha ajatuksesta aikoinaan luovuttiin juurikin näitten nykytalvien vuoksi. Tuo lantakäytävä on kuitenkin nopea ja helppo kolata.

emopaikka maksoi (rahana) hitusen yli tonnin sisältäen mm. lantalan (harkoista), virtsakaivon (kumi) sekä porakaivon.

Elikkä tyytyväinen olet ollut, vai??

Juu Kyllä, tämä "syksy" lähinnä haastavaa aikaa juurikin tuon sonnan liettymisen vuoksi...
Kustannuksena aivan kohtuullinen, kävin syksyllä katsomassa yhtä navettaa jonka piti olla edullinen, ja paskat tuhlattu rahaa yli 2000 euroa per emopaikka... kannattaa oikein mainostaa lehdessä avoimia ovia...
Mutta kysyisin miten sinulla näillä keleillä kuivikkeen menekki paljonko tuossa systeemissä neliöitä per emo

tuo yksi emo-osasto on 80 m2 ja vasikka/poikimaosasto sen 40 neliöö. tänä talvena elukoita karsinassaan 11-14 ryhmitelystä riippuen. Ainakin viimekeväänä vasikat eiväyt juurikaan makoilleet emojen joukossa vaan läjässä tuossa erillisosastossa tai nurkaan irtoaidoilla rajatussa karsinasssa.emoilla siis noin 1 m2/100 elokg 

Kuiviketa vajaa 2 paalia päivässä on mennyt
 ja miten lanta syteemit toimii onko se lietettä vai saako pysymään kasassa?

Kasassa pysyy, tuolla olkimäärällä valuu aika hyvin tuohon lantakäytävälle olkea sitomaan tuota nestettä. Lajinsa näkyy sitten taas erottuvan lantalassa
Paljonko olisi maksanut lisää se katto siihen lantakäytävän päälle? eli olisiko sillä esim säästänyt veden sadevesien varastoinnilta ajolta kuinka paljon oletko laskenut?

Tuo runkoleveys oli lähinnä edullisin neliöiltään ostaa, kattamista ei suuremmin edes harkittu. Ajatus lähinnä että aika helppo toteuttaa jos tarvetta on... ongelmana tietty katon suunta, tedäänkö  vastapuolta vai ei.. Meillä haastava ymp sihteeri. Helpoin oli suoraan tehdä tuo allas. sen hinnassa ei taas juurikaan eroa otti 400 tai 500 m3. Viimetalven vedet urakoitsia ajoi vajaassa päivässä...
 Tässäpä joitain kysymyksiä mitä olen miettinyt kun olen itselle uutta rakennusta suunnitellut ja pyöritellyt mielessäni...

Lainaus käyttäjältä: paalipoika - 24.11.09 - klo:21:21

Risteytykset ovat huonoja emoina. Teoriassa voisi olla hyvä asia jos emossa olisi 12,5% lypsyrotuista ja olisi hyvä tuuri.



Perusteleppa miksi risteytykset ovat huonoja emoja, ai yhtä yleisten että Ville nimiset ovat tyhmiä ja Minnat fiksuja: Ladoppa faktoja pöytään ja kerro perustelut ennen kuin uhoat enempää.

Joo. Vahvasti yleistäen totean taas että lypsyrotuisten ja liharotuisten nautojen ristetytykset ovat huonoja emoja. Syitä tähän yleistykseen ovat mm. seuraavat:

1. Osa näistä risteytyksistä saa riesakseen lypsyrotuisten jalat mutta liharotuisten lihaksiston-> lehmä ei ole riittävän kestävä.
2. Osa näistä risteytyksistä saa riesakseen lypsyrotuisten utareet -> vasikka ei pysty imemään niistä kunnolla. Käytännössä vasikka siis imee vain etusia ekat viikkonsa. Takaneljännekset umpeutuvat tai tulehtuvat tänä käyttämättömänä aikana, koettu on. Eli lisääntyneestä maitotuotoksesta ei yleensä ole hyötyä. Paitsi jos emässä on lypsyrotuisuutta mainitsemani 12,5%. Laske itse miksi juuri tuo prosentti.
3. Lypsyrotuiset tuovat vääjäämättä perimään sarvekkuutta joka on mielestäni harvoin hyödyllinen ominaisuus. tämä yhdistettynä liharotuja Vit**maisempaan luonteeseen on toiset elukat helisemässä

Niin ja matala utare + juotonavustus+v-mäinen luonne = käyttöä nopeille jaloille

Mutta nämä ovat tietysti minun mielipiteitäni. Jos sinulla on joku sekarotuinen ja lutunen lemmikkilehmä joka toimii hyvin tosi siistiä! Oli niitä meilläkin joskus, nykyään ei ole koska nuo kohdat 1-3 riittivät syiksi.

Tunnen muuten kaksi Villeä joilla on aivot. Ja muutaman tosi kahjon.

Lainaus käyttäjältä: mikko9b - 24.11.09 - klo:19:40

Lainaus käyttäjältä: nautafarmari - 24.11.09 - klo:16:02

http://www.k-maatalous.fi/tuotteet/kotielaintalous/Maatilarakentaminen/Sivut/c5440758_lisatietosivu_rakenne.aspx


Onko kellään tuollasesta kokemusta?

ON

Oletettavasti huonoja kun ei julki tuoda. 

Kyllä pääsääntöisesti toisinpäin....

Eli pohjaratkaisuma normaali lantakäytävä 4 m ja vinokuivike 6 m jos leikkausta katsotaan.

rakennettiin kahdessa vaiheessa 20 metriä toissa kesänä ja toiset 20 m tänä kesänä. paikkoja nyt 52-56 emoa koosta riippuen...

Tässä aki-hallin 6m runko, eli ainoastaan makuualue katettu...

Kehäjako 4m joten päästäpäen luettuna 2 väliä emoilla, 1 väli poikima/vasikkakarsina ja 2 kehäväliä emoilla. Näitä ryhmiä siis nyt kaksi...

Syitä miksi tälläinen:

edullisuus (ainakin omasta mielestä)
muunneltavuus
eläinten ryhmittely
nopea rakentaa, ei vierasta työvoimaa
yksinkertaista rakentamista, sopii tumpelommallekkin...
ajatuksena että jos intoa riittää vastapuolelle samanlainen lisää, tai 2 rivinen parsipihatto. tällöin lantakäytävän ja ruokintapöydän voisi myös mahdollisesti kattaa 

Käytössä ei vissiin juurikaan eroa normi vinonavetasta luulisin...

Tarha ajatuksesta aikoinaan luovuttiin juurikin näitten nykytalvien vuoksi. Tuo lantakäytävä on kuitenkin nopea ja helppo kolata.

emopaikka maksoi (rahana) hitusen yli tonnin sisältäen mm. lantalan (harkoista), virtsakaivon (kumi) sekä porakaivon.

"erotus sisältää myös karhotuksen, eli jos poistetaan ero pienenee..."
Ehkä,ehkä ei. karhotushan on VAIN urakoijaa tukeva toimenpide, jolla ei ole vaikustusta ruhuarvoon ...

Niin ja tuonikäisillä ja kokoisilla vehkeillä montako vuotta pääsee ilman että korjauskuluihin luiskahtaakin esim. 1500 e"

Sekin riippuu, mutta keskimäärin aika monta. tela on noin 1000, ketjut satasia ja laakerit kymppejä.  itsellä vanha class (6500 alv 0) nyt kuutena vuotena keskim. 800 paalia/vuosi.  varaosat yhteensä 690e/vuosi.

Urakoijan ja urakointihenkisen pitää muistaa, että tällaisella halvalla koneella tehdään yhden-kahden tilan rehut.  Urakoinnista ei nähdä edes painajaisia, niistä märistä unista puhumattakaan.

On muodikasta käyttää urakoijaa, mutta sanon kuin se vanha urheilija, kun häneltä kysyttiin milloin hän antaa tilaa nuoremmille: Sitten kun ne voittavat minut.  Kun (maito)tilan keskeisimmäksi kannattavuuden tekijäksi on moneen kertaan todettu säilörehun hinta, minusta se on seikka, joka pitää ottaa vakavasti ja laskea.

Juu juu en mie pahalla tuolla ajatuksella nuo omatkin romut tuli aikanaan hommattua...

toisaalta ei se juuri sen kummempia kestäkkään...

Lainaus käyttäjältä: nautafarmari - 23.11.09 - klo:20:02

Miten hinnat on muuttuneet avustuksen poistumisen jälkeen, rotukohtaisia erojakin varmaan on?

Laadukkaat Hereford sonnit lienevät kalliita. Huutokaupassa lso:lla kipusi tuonne 6000€ paikkeille. Keskimäärin kuitenkin suuret rodut ehkä arvokkaampia. "Keskivertojen" siitossonnien hinnat romahti avustuksen loppumisen myötä.

nuo hinnat jotka menevät yli 3000 e nykyisin ovat jalostukseen käytettäviä pääsääntöisesti...

hyvää käyttösonnia saa ainakin huutokaupoista kahtapuolta 3000 e??

Paljonkohan nykyään kylmäpihaton rakentaminen maksaa?

Vinokuivike kylmäpihatto emoille ja sitten vielä sonnien kasvatuspaikat päälle. ja tietenkin sitten vielä lantala.

Onko kellään kokemuksia mitä maksaa per eläin?
 
 

Emopuolella kuin myös tietty muussakin rakentamisessa kannattaa asiaa lähestyä toiseltakin kantilta. Mitä se SAA maksaa. Eli laskea mikä on se summa joka on yleensä edes mahdollista käyttää kiinteisiin kustannuksiin... Eikä poistoaikaa mielellään yli 10 v.

suositeltava rahamäärä joka poistuu tilalta maksimissa 1500e/emo...

http://www.k-maatalous.fi/tuotteet/kotielaintalous/Maatilarakentaminen/Sivut/c5440758_lisatietosivu_rakenne.aspx


Onko kellään tuollasesta kokemusta?

ON

Lainaus käyttäjältä: nautafarmari - 23.11.09 - klo:11:25

Lainaus käyttäjältä: mikko9b - 23.11.09 - klo:10:51

Kuluja minimoimalla maksimi voitot??

Aika pitkässä puussa tuo rikastuminen jos meinaa vasikoista lähtien meinaa emoja tehdä...

Tonnin elukka kallis??? Tuolla tonnilla saa jo valita tosissaan että sais huonoa eläinainesta... olettako laskenna paljonko maksaa saada vasikasta emo ja sen vasikasta vielä myyntituloa...

Syksyllä ostettu 1000 e eläin poikii keväällä ja seuraavana syksynä siltä saa myytyä vasikan. vasikan keskihinta (sonni/lehmä) esim 600e. Lisäksi emon teurashinta on vähintään 600 e. lisäksi se saa sitä tukea 6 kk ajan emona, ei hiehona. lopputulema => ei se tonnin eläin kylläainakaan kallis ole verrattuna vasikasta kasvattaen vaihtoehtoon...

Mistähän saa kantavan 1000 eurolla?

Lue MT eläinten myynti osastoa

Ihmetyttää ja huvittaa, että useimmiten juuri C-alueen  emolehmäkasvattajat vähättelevät tuen merkitystä.

Kalluppia pystyyn, paljonko katetta jää lehmää kohti ja tietysti peltotukia huomioimatta. Itellä voi olla ehkä se parisataa euroa

johtusko tuo ainakin siitä että pelto on minimitekijä...

Elukathan voi mieltää vaikka pellon jatkeeksi, joten eikös se kannattaisi vertaila vaikka tuottoa/ha eikä yhtä osaa tuloissa...

Ai niin pärjätään siis jatkossakin yhdellä traktorilla
  
[/quote]
Tuo alle 7000 voinee rahoittaa tulorahoituksella, eli korkovaatimus <1% joka on <70e. Ylläpito iso kysymysmerkki, ehkä keskimäärin 200-300e/v.
Kun sanon tämän, tiedän jonkun huomattavan, että oma työkin maksaa.  Kyllä, mutta omaa työtä ei tarvitse rahoittaa, se realisoituu tilille pikkuhiljaa.  Huomautat asiallisesti, että oman työn säästöllä pitää maksaa pääoma ja korko.  Mutta urakoijan lasku pitää maksaa, eli pitää olla pääomaa, jolle juoksee korko; koneketju <7000e/kerran, urakoija >10700e/vuosi (sis alv).
Ja vielä perussynti: on oma ketju ja sen lisäksi ostaa urakoijan. eli unohtaa laskea oman ketjun kustannukset urakoijan laskun LISÄKSI.

Kaikki on suhteellista 2270/7670*100%=30%.  Kelpaisiko tuollainen alennus vaikka rehukaupassa?
[/quote]

kyl kyl, mut kun pelkät koneet ei kulje pellolla ittekseen, kuten mainittin säästää tuolla yhden traktoin oston. Niin ja tekeviä rukkaspareja kun ei aamuisin ole ilmoittautumassa kun yhdet...

erotus sisältää myös karhotuksen, eli jos poistetaan ero pienenee...

Niin ja tuonikäisillä ja kokoisilla vehkeillä montako vuotta pääsee ilman että korjauskuluihin luiskahtaakin esim. 1500 e

 

Olikos tuo verollinen? Verottomana tuon ymmärtää.

Veroton ja muoviton luonollisesti...

Häh???

Tuolle määrälle tuo koneketju?

Köyhän laskuoppia 1000 sr paalia/v:

Tällä hetkellä 1/2 omisteinen paalausketju nh544 ja 7517 kverneland... ARVO alle 7000€

työtä menee
 traktorityö esim 30 e/h (aika halpa)

paalaus 1 h/teko/ha
käärintä 2 h/teko/ha

joten noin 180h/kesä

on 5400 e/v

entä jos urakoitsia 150 cm paalit noin 50 km päästä

säästö muovissa noin 1150 e suuremmista paaleista johtuen

hinta 15 e/kpl sis karhotus

eli 588 paalia vuodessa =8820 e/v

vertailu

nykyinen PELKKÄ TYÖ

5400e

urakoitsia 8820-1150=7670€

erotus:

2270 €/v

TÄMÄN SIIS PITÄISI KATTAA PÄÄOMA, KORKO, YLLÄPITO YMS. KULUT.

Itselle riittää traktorinajoa ihan riittävästi kun niittää alta pois, vaikka ihan miten sattuu, kun karhottaja oikoo jäljet...

Ai niin pärjätään siis jatkossakin yhdellä traktorilla
 

Kuluja minimoimalla maksimi voitot??

Aika pitkässä puussa tuo rikastuminen jos meinaa vasikoista lähtien meinaa emoja tehdä...

Tonnin elukka kallis??? Tuolla tonnilla saa jo valita tosissaan että sais huonoa eläinainesta... olettako laskenna paljonko maksaa saada vasikasta emo ja sen vasikasta vielä myyntituloa...

Syksyllä ostettu 1000 e eläin poikii keväällä ja seuraavana syksynä siltä saa myytyä vasikan. vasikan keskihinta (sonni/lehmä) esim 600e. Lisäksi emon teurashinta on vähintään 600 e. lisäksi se saa sitä tukea 6 kk ajan emona, ei hiehona. lopputulema => ei se tonnin eläin kylläainakaan kallis ole verrattuna vasikasta kasvattaen vaihtoehtoon...

Lainaus käyttäjältä: mikko9b - 16.11.09 - klo:23:56

vakava aihe, muttei ketään tunnu kiinostavan epäonnistuminen itse tai mahdolliset ongelmakohdat eläinkaupassa

Pitäsköhän mainitaomasta ROTU niin saatas ainakkiin keskutelua aikaiseksi

Pistäkääs kaikki rotu esille, jolla ongelmia, saadaan keskustelua aikaseksi. Ja kyllä muutenkin kiinnotas tietää onko noissa roduttain eroja, astuuko toinen rotu huomattavasti isomman lauman.

Minä en uskalla ainakaan rotua syytellä, sen sijaan joidenkin mukaan jalostusarvolla (huippukasvulla??) olisi vaikutusta hedelmällisyyteen. Tarkoitan kun mennään arvoissa 25 tai enemmän. Tämä poika oli 36 

Roduistahan on ollut että keskiarvona ab/hf pystyy suurempiin laumoihin ja lyhyempään poikimakauteen kuin isot rodut...

Lainaus käyttäjältä: mikko9b - 17.11.09 - klo:15:32

Joo läpiteltiin kaikki. pienimmät onnistuivat tiputtelemaan, yksi osasi juoda läpänkin kanssa. Vasikat eivät käytännössä huutaneet ollenkaan emot yhden illan vienosti...

Tullaan todennäköisesti jatkamaan läpittelyä...

Millaiset käsittelyjärjestelmät on eläimille? Montako emoa/vasikkaa läpitettiin.

Tänä syksynä oli yhteensä noin 40 vasikkaa kahdessa eri erässä, kun eivät mahtuneet vielä kerralla navettaan, kun oli tuo timpurointi vielä kesken...

Käytännössä ei ollut kovinkaan merkittäviä käsittelyjärjestelmiä. Ensin vasikat emojen joukosta poikimakarsinaan, jossa olivat tottuneet käymään jo aiemmin. Siitä sitten parilla irtoaidalla ohjaten käsittelyhäkkiin, joka oli nostettu traktorilla lantakäytävälle...

Käsittelyhäkki toistaiseksi tuollainen kotimainen (merivirran?) laatikkohäkki, irtoaidat itse hitsailtu huonekaluputkista...ei sillä toimiihan tuo, siinä tehtiin mm. nuo surullisen kuuluisat tiineystarkastukset

työjärjestyksenä itse väänsin vasikoita laatikkoon, kotivääpeli laittoi läpät ja päästi vassut emien tykö.   

Joo läpiteltiin kaikki. pienimmät onnistuivat tiputtelemaan, yksi osasi juoda läpänkin kanssa. Vasikat eivät käytännössä huutaneet ollenkaan emot yhden illan vienosti...

Tullaan todennäköisesti jatkamaan läpittelyä...