niin millä eväillä monivuotiset luomulaitumet sais skulaamaan. itte mitä on nuita luomukokeiluja tehnyt on tulokset olleet laihahkoja. ongelma voi osittain olla maassa ja maan rakenteissa en tiedä, mut apila ei oikein ole menestynyt...

millaisia emo+vassu määriä/ha oletta saanut alkukesästä pidettyä kasvussa.

nuo yksivuotiset näyttävät kyllä hyviltä, parinviikon sisällä syötössä

http://www.hkagri.fi/tiedotteet/2011/kesaekuu/veli-matti-jaeppilaestae-hk-agrin-toimitusjohtaja/

minnekkähän nää A:n muutokset vielä johtaa, henkilökunta näyttäs ainakin äänestävän jaloillaan

olema olleet vuoden alussa uudessa upeassa lomituksen yhteistoiminta-alueessa ja alkaahan rouva isopomolla mopo keulia... tuli paimenkirjetta postilooraan:

huolina mm:

sivukonttorit suljetaan asikastavoitteet ei täyty
sijaisapua vain amiskojen ja vastaavien aikuiskoulutkseen ei esim. faban järjestämäään koulutukseen
työajat kirjataan väärin
MAKSULLISEEN LOMITUKSEEN SAA KÄYTTÄÄ VAIN KUNNAN VAKINAISESSA TYÖSUHTEESSA OLEVAA LOMITTAJAA. MAKSULLISEN LOMITUKSEN TARKOITUS TUKEA LOMITTAJIEN TYÖLISTYMISTÄ, EI VILJELIJÖIDEN JAKSAMISTA...

jos kunta tarjoaa yrityslomittajan on opastus pois maatalousyrittäjän lomapäivistä

et se siitä joustavasta ja paikallisesta hieman suuremmasta lomituspiiristä 

niin saako valtteriin muiden valmistamana tuota maatalousvetolaitetta ko originallina...

mites tälläisen pikkusälän markinat käytettynä pyörii, nettikoneessa ei ostopuolta lueta ja myynnissä ei ole kuin satunnaisesti 

voin KESKUSTELLA asiasta myös yv:nä

mitenkäs raatilaiset hoitavat laitumien vesihuollon isommilla eläinmäärillä?

mulla emännus vaihtoi pitkän kesäloman lyhyeen joten veden ilmaskuljetus vaunuilla lopahti kuin seinään

... joten muuta pitäs keksiä, mut mikä on tehokas je evukas systeemi veden saamiseksi eläinten saataville...

täällä mäkiseudulla käynyt mielessä jos rakentas oman vesitornijärjstelmän. Painas putkella veden suoraan tuonne korkeimmalle mäenharjalle ja jakas sen sieltä putkilla ja omalla paineella laitumille... olenko hukassa vai olisiko parempia ehdotuksia

mistä toimivat uimurit riittävillä tuotoilla ettei pönttö ole aina nurin jos veden tulo liian hidasta

ammattiautoilijalta malliohitus

http://www.youtube.com/watch?v=SX_Ryo_jb3U

mitenkäs muilla, ainakin itellä tahtoo olla ettei sitä reissua traktorilla ettei joku kampea ohi paikassa jossa syväntä kylmää...


liikennetraktorilla ajaessa näyttäs tuo ohitushalukkuus laskevan hiukan mutta vastaavasti kaikki ohittajat ei ole sisäistänyt että 55 km/h menevän perävaunullisen koneen ohitukseen menee jo aikaa

https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Hankkeet/Ruukki/Tietopankki/Naudanlihantuotanto/Kannattavuus%20ei%20takaa%20kassaa_osmoautio.pdf

 

olen tässä laskeskellut tuota paalauksen tulevaisuutta ja todennut ettei pp urakoinnin hinnoittelussa ole mitään järkeä...

ai kuinka ko

no hinnoitteluun ei vaikuta paalien määrä, peltojen kunto, tuntisaavutus tai muutkaan seikat jolla urakkan tekijän tulosta parannetaan...

kappalehintaa vain tarjotaan tuntihinnasta tai tunti ja kappalehinna risteytyksestä ei lähdetä edes keskustelemaan...

vai miten on mahdollista että meikäläisen kokoinen mökki ja yhdessä naapurin kanssa saisi uudet koneet kuoletetuksi viidessä vuodessa 0 poistooon ilman ongelmia...

... kyl korot palkat yms on galguloitu mukaan...

eli kysymys kuuluu mikä paalauksessa oikein mättää että sen urakkahinta on karannut niin korkealle ettei ainakaan lihanauta puolella sitä saa katettua miteskään...

mikä olisi tulevaisuuden toimintamalli jolla sekä tilaaja että tekijä voisivat olla hymyssä suin vielä laskunmaksun aikaankin...

meillehän järjestetään jopa koulutuksia, oho...


https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/ProAgria/ProAgriaPohjois-Savo/Palvelut/HANKKEET/EuroiksiMenestyvaMaatilayrityshanke/Tehokasta%20emolehm%E4tuotantoa_1%20pv_Iisalmi_21012011.pdf


https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Hankkeet/Ruukki/Ohjelma_0.pdf

ja monta muuta:

https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Hankkeet/Ruukki


hop hop pankolta oppiin

artturinäytteitä

kuivaheinä d-arvo 647, kuitu 648
sr 2 sato  d-arvo 620 kuitu 548
sr 2 sato d-arvo 602 kuitu 551

eli tämän kesän tavaroista on tullut mitä mielenkiintoisimpia näytetuloksia. varsinkin kakkossaddosta. niin no kakkoset oli tehty normaalisti tähkät putksessa... aimmissakin näytteissä ollut omien korjuuajan  havaintojen jaa analyysitietojen välillä parin kolmen (vanhan) pykälän erimielisyys mut että tuotaluokkaa

mikä selittää moiset, vai ei mikään. onko pystyyn kuivanut kasvusto oikeasti vanhaa, vai tulkitseeko testi sen vanhaksi vai mikä selittää... mielenkiintoista lähinnä nuilla kahdella viimeisellä suunnitella sonnille ruoksuja... tuo viimeisimmän näytteen tavara syöttö aloitettu viikkositten 68 d ruoksulla syötetty jyvät ja ainakin toistaiseksi on lanta pysynyt nätin notkeana

tuo zetori kun ei tunnetustikkaan ole mikään maantiennieliä, niin on tullut nuita liikenneperäisiä etittyä.

no ny vastaan tul sitten valtra 6850 -01 ht. lähinnä tuo ylläpitokulu kiinnostaa, kun mulla se käsitys että pitäisi olla perustekniikaltaan suht luja peli, mut onko? Tuon pumppu on käytetty oulussa, onko miten iso riski... Keittohan nuille tunnetustikkin kelpaa jos nilkkasuorana paahtaa... vauhtia näky tutkaan ottavan yli 50 jo parilla tuhannella kieroksella...

Pää punasena täällä pohditaan edelleen tuota enskesän rehuketjua...

käärijän vaihdon sijaan on mietintään tullut paalaajan suurentaminen

Otsikossa mainitut paalaimet liikkuvat järkevissä hinnoissa.

mutta kertokaapa käyttökokemuksia. Kronessa vissiin verkotus vaatiin ainakin niksinsä. Mites tuo kronen kolasto on muuten laakeroitu?

entäs nyykkari

nykyisen 7517 (pikkupyörä) kanssa menee hermo tuon hitauden kanssa. Siispä millä kääriällä pääsisi tuollaiseen siedettävään vähintään 30 paalia tunnissa käärintänopeuteen lyhyillä siirroilla, jos optiona on myös 150 cm paalien käärintä. 

kelirikot keikkuen tulevi...

Onko kellään kokemuksia teurassonneilla käytettäessä turvetta kuivikkeena kauhalla levittäen. Mikä on kerroksen paksuus, kuinka usein lisäys ja tyhjennys?  Olisi keväällä ja kesällä tarkoitus kuivitella turpeella kun tuo olkimäärä ei näyttäs ihan syksyyn riittävän... tietäs mikä määrä olisi tilattava, jotta riittäs tuonne kuivaan kesään saakka...

Kuka tunnustaa lähtevänsä ikaalisiin ja kokee saavansa reissulle vastinetta?? Ittestä tuntuu että faba alkaa kyllä unohtaa tuon kohdan "sisältö" kokonaan...