Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 2 3 [4] 5 6 ... 39

Viestit - karvankasvattaja

säätötulella ja biofirellä on näköjään aritermin biocomp-kattila, siinä on tuubeissa jotku renkulat tekemässä nuohousta


"Esim. Veto 60 kattila on ihan riittävä hyötysuhteeltaan stokerikäyttöön. Jos(!) kattila on puhdas, se huuhtoo lämmön laajojen yksinkertaisten levypintojen kautta. Näin savukaasut ovat reilun sadan asteen luokkaa, mikä vaatii mielellään esim. haponkestävän sisäpiipun. Mutta koska kattila on aina niin tympeä nuohottava, ajetaan usein tukkoisilla konvektiopinnoilla ja hyötysuhde laskee.
Tämäkään ei laita talkkaria hylkyyn, vaan ongelma oli stokeripää ja sen reikien puhtaanapysyminen ja ilman oikea säätäminen. Mikäli ilmaa oli sopivasti, alareiät tukkeutui ja ilmaa ollessa riittävästi hanki sotkeutui palamattomiin nokihiukkasiin. Toivottavasti tässä on kehitystä tapahtunut.
Saksalaisissa ja itävaltalaisissa ei ole perinteistä stokeripäätä, vaan ruuvi lykkää tavaran palamaan uunissa, jossa ilma tulee ylhäältä ja sivuilta. Sen lisäksi arina liikkuu tavalla ja toisella kattilan koon mukaan. Nuohous on koko konvektiopinnoilta automaattinen ja tuhka on taysin vaaleaa ja palanutta. Tuhkan määrä mitätön talkkariin verrattuna. Eikä katolla ja hangella tiedä polttavansa haketta. Jos kotimaisella laitteistolla on elinikää, laittaisin kunnollisen polttoautomatiikan lambdalla ja moninkertaisen sammutusjärjestelmän. Meinasin polttaa paikat kotimaisella, mutta pariin vuoteen ei nykyisellä sakemannilla ole ollut häiriöitä eikä yhtään vaaraa. Lämmityksen riesa on siirtynyt pelkän hakkeenteon puolelle."


miten sitte jos on paineilmanuohous ja liikkuva arina talkkarissa?
Koneet, laitteet ja tekniikka / hakevehkeet
: 01.02.17 - klo:22:23
Klapivaihtoehto tuli tyhjentävästi käsiteltyä niin miten on hakevehkeet pelannu?

Alatalkkari, säätötuli, biofire..sitten on nämä hargasser ja heizomat, onko jollain käytössä ja onko monta kertaa soitettu oberstdorfiin kun on vilu?

Poislukien peilistä löytyvät viat..puolen kauhaa mursketta ruuvissa tms.
25lehmää..ehkä 5 antibioottia ja 4 kertaa joku neljänneksistä umpeen vuodessa..aureusta on mutta ei sen takia aina pois laiteta, on vain muutettu lypsyjärjestystä
Joku vasikkapiilo on hyvä kun ne siihen tottuu niin vierotus käy hyvin samassa paikkaa.
Toisilla on etukuormaajassa häkki minkä voi laskea vasikan päälle, mulla on ollu mettäkuormaajassa semmonen.
Ei kannata innostua liikaa, tämä syksy/alkutalvi ei ole ollu ihan tavanomanen
olin katsonu hinnan suomen hemeltronilta 3596@ ja viron hemeltron on 2880€ ja rica-atmos suomi 3755€..nyt en olekkaan ihan varma sisälsikö vedan hinta veron vai nou

Miten tuos nyt noin suuri ero voi olla ... siis hemeltronilla vai onko siinä listassa suomilisä jo valmiina. Vai oliko siinä jotain muuta eroa esim se pelletti polttimen reikä, mutta kallis on reikä tosin se verokin on eri.

Ihan sama puukattila ilman lisäaineita..
olin katsonu hinnan suomen hemeltronilta 3596@ ja viron hemeltron on 2880€ ja rica-atmos suomi 3755€..nyt en olekkaan ihan varma sisälsikö vedan hinta veron vai nou
50kW veda on jotain 4500€ luokkaa, siihen saa stokeriliitännän. Atmos DC 50 GSX on jotain 3600€ virossa ja siihen saa pellettipolttimen (poltin, syöttöruuvi ja joku astia nappuloille reilu 3tonnia)

Veda näyttää raudasta tehdyltä ja siellä varmaan voi hävittää vaikka..vaikka mitä.. Atmos on hiukan hienostuneemman olonen, voi olla että sen elinkaari on lyhempi..valkkaa ny näistä

Mun pitää kattoo viimevuoden kuiteista mitä klapit oikeesti makso. Värkit tuli puukaupan yhteydessä ja yhden kaverin kanssa niitä viikko pilkottiin.
Veda35 malli palaa alakautta mutta miten veda50kW kun siinä puhallin puhaltaa alhaalta ylöspäin läpi puitten niin pitäisikö se sytyttää alapuolelta vai puitten päältä? Ja onko siinä mitään arinaa, kuvissa oli vain se reikäputki pohjalla.

Atmos on toinen mitä mä olen kovaa kattellu mutta ne keramiikat näyttää tyyriiltä vaihdella.
Eikö nuo kituvalkeet vältä sillä, ettei lappaa pesää täyteen jos kuitenkin varaajanmittarista näkee veden lämpötilan?

Noin mun oma automatiikka pelaa tämän vanhan pannun kanssa. Yks pesällinen antaa varaajaan 40c nousun, jos ylämittari on 80c ja alhaalla 60c mä laitan vielä puita  3/4 pesällistä jos pihalla nenäkarvat jäätyy..
100m2 verstaanpuolelle vois ehkä laittaa ilmalämpöpumpun apulämmöksi + muutama vesipatteri, vähemmän se ehkä kuormittais klapiosastoa silläkonstin.

Varastopesän pienuus mua on ehkä eniten ketuttanu. Siitä seuraa niitä ylimääräsiä käyntejä.

Kerta päivässä lämmitys on ihan ok, kumminkin nurkissa enimmäkseen pyöritään kun on elukoita.

Klapit vois tehdä suoraan lavoille ja betoniverkko ympäri, se vähentäisi kai eniten kintaanjälkiä..se vtuttaa se ainanen puitten heittely

Hake on kyllä vaihtoehto mutta ei sekään kaikilla ihan huoletta tunnu pelaavan.

Vähän on kostea kattilamontun pohja mutta ei ehtoolla vielä tarvinnu kumisaappaita, tänään en ole poikennu..
Nyt on menny 2pesällistä/vrk jos vähänkään on pakkasta, -20 niin menee 4pesällistä..jos tahtoo, että varaaja on +80astetta läpeensä edes hetken.

Arimaksin35 pesä on pieni ja jos sinne poikkee lisäämään ohimennen niin koko koppi on savua täys ja takin kainalot on aina mustana. Siinä mielessä mua kiinnostaa veda50kw, se kun vielä mahtuu samaan monttuun kuin tuo vanha a35.

Onko onnellisia veda käyttäjiä vai onko siinä joktain piilovikoja?
Varsinaiset asiantuntijat löytyy tuolta palstalta: http://www.puulammitys.info
Roskien poltto ei varmaankaan hienoimmilla kattiloilla onnistu.

Mä kysyn täältä luolamiesosastolta mieluummin kun en meinaa lentää kuuhun noilla polttimilla
Sivuja: 1 2 3 [4] 5 6 ... 39