Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Tämä on metalliliiton vastaisku presidentin tekemään keskustelun avaukseen 
Käytännössä toi nostaisi välillisiä työvoimakuluja, kun palkallinen vapaa-aika lisääntyy 
Vaikutus sama kuin palkankorotuksella tässä markkinatilanteessa 
Eihän kyse ole palkallisesta vapaa-ajasta vaan työstä saatu korvaus joka siirretty loma-ajalle. "Palkallista" vapaa-aikaa nauttivat vain tissinkoittajat kun ovat lomalla veronmaksajien kustantamien lomittajien tienatessa helle rahaa.
Palkallisten vapaapäivien määrä suhteessa työssäkäyntipäiviin, heijastuu suoraan välillisiin työvoimakustannuksiin, mitä enempi palkallsia vapaita ja mitä vähempi tuottavia työpäiviä, joista ne vapaiden palkat kerätään, sitä suurempi välillinen työvoimakulu, varsin yksinkertainen laskutoimitus, aikanaan sitä opiskelin yhdellä kurssilla, miten nämä välilliset työvoimakulut oikein pitää laskea
Ei tuo poista sitä tosiasiaa että ne lomat on työntekijän työllään ansaitsemia. Harva firma mitään tulosta tekee ilman työntekijöitä.
Muistettava on, että vielä harvempi työntekijä saa palkkaa/työpaikkaa ilman näitä yrittäjiä ja yrityksiä. Mutta toisaalta, vasurithan on aina ollu sitä mieltä että työpaikat tippuu taivaasta, eikä yrittäjä saisi mitään siitä saada itselleen, että ottaa töihin ja jakaa näin ollen omasta innovaatiostaan ja tekeleestään.
Kyllä ne yrittäjät ja osakkeenomistajat aina omansa ottaa ja erästä presidenttiä lainaten "itsekkäästi ja ahnehtien". Sun mielestä työntekijöiden pitäisi edelleen tehdä 6-päiväistä työviikkoa ja 12-tuntisia päiviä?
Luetko sinä tosiaan yrittäjiks AINOASTAAN NE HENKILÖT, jotka toimii PÖRSSISSÄ tai ovat ihan helvetin suuria työllistäjiä? Näitä PK-alan yrityksiä tämä maa kaipaa ja niistä sitä tuloa kertyy jos on kertyäkseen. Toisena pisti tosiaan silmään tuo kirjoitukses siitä, miten ET AINAKAAN LAITTAIS tikkua ristiin sinun PASKAFIRMAN takia, joten kysynkin, miksi olet siellä töissä? Toisekseen, jos tila on ollut tuottamaton/tehnyt nollatulosta jo -95 asti, niin oisit nyt sen verran kysyny joltakii viisaammaltakii, että kannattaskohan tehä jotakii. Sukutilarasite on aika paska tekosyy sille, että sitä pitää pitää pystyssä. Sehän on sama kun oisit saanu perinnöks läpilahon fillarin, niin käyt aina vaan sillä töissä, "kun sain tämän perinnöks, niin ei voi muuttaa tapojaan". Kaikenkaikkiaan aika ontuvaa. Meikäläiselle ois ainakii pankki jo käyny ehottamassa toisia hommia ja tilan laittamista lihoiks.
Mä en itseasiassa viitti edes tarkastaa hintoja mutta jos sanotaan että sen sijaan että honkajoki ottaa isänniltä satasen niin se maksaisi sen saman satasen ja toimisi esim. osuuskuntaperjaatteella eli ei keräis voittoa ja toimisi tuotteen myyntivoitolla (lämpö rehut lannoitteet ym) niin kyllä se vaikuttaisi hieman tilojen talouteen jos jokaisesta kuolleesta elukasta tehtäisi 200 vähemmän taappiota. Nykyäänhän kuollut elukka tekee lähes tonnin tappiota verrattaessa teuraaksi pistettässä. Ymmärrän jollain lailla tiloja jotka käyttää metodia toisen poikimisen jälkeen pois jotta pienennetään riskiä että elukka sairastuu ja kuolee navettaan. Viimeeiseen vaikuttaa viellä toisen poikimisen jälkeen helposti tulevat eläinlääkärikulut kun solua ja poikimahalvausta iskee seuraavilla poikimakerroilla.
Miten vituillaan pitää olla meno, jos 2. poikimakerran jälkeen pitää laittaa elukka pois, kun tulossa parhaaseen tuotokseen. Ei näissä kirjotuksissa oo kyllä mitään järkeä tai sitten oon ite tehny hommat jo pitkään ihan päin helevettiä.
Tämä on metalliliiton vastaisku presidentin tekemään keskustelun avaukseen
Käytännössä toi nostaisi välillisiä työvoimakuluja, kun palkallinen vapaa-aika lisääntyy
Vaikutus sama kuin palkankorotuksella tässä markkinatilanteessa
Eihän kyse ole palkallisesta vapaa-ajasta vaan työstä saatu korvaus joka siirretty loma-ajalle. "Palkallista" vapaa-aikaa nauttivat vain tissinkoittajat kun ovat lomalla veronmaksajien kustantamien lomittajien tienatessa helle rahaa.
Palkallisten vapaapäivien määrä suhteessa työssäkäyntipäiviin, heijastuu suoraan välillisiin työvoimakustannuksiin, mitä enempi palkallsia vapaita ja mitä vähempi tuottavia työpäiviä, joista ne vapaiden palkat kerätään, sitä suurempi välillinen työvoimakulu, varsin yksinkertainen laskutoimitus, aikanaan sitä opiskelin yhdellä kurssilla, miten nämä välilliset työvoimakulut oikein pitää laskea
Ei tuo poista sitä tosiasiaa että ne lomat on työntekijän työllään ansaitsemia. Harva firma mitään tulosta tekee ilman työntekijöitä.
Muistettava on, että vielä harvempi työntekijä saa palkkaa/työpaikkaa ilman näitä yrittäjiä ja yrityksiä. Mutta toisaalta, vasurithan on aina ollu sitä mieltä että työpaikat tippuu taivaasta, eikä yrittäjä saisi mitään siitä saada itselleen, että ottaa töihin ja jakaa näin ollen omasta innovaatiostaan ja tekeleestään.
Oli ihan mukava kuunnella tässä jokunen päivä sitten metässä, miten ylellä keskustelivat oluen hinnan muutoksesta viimeisten muutamien vuosien varrella. Siinä todettiin seuraavanlainen yhtälö. Kun oluen nimellishinta on ehkä noussu kaupoissa ja etenkii kuppiloissa, niin samaan aikaan Suomalaisen palkkataso on noussu 42%, jolloin huomataan, miten oluen hinta suhteessa palkkakehitykseen onkii laskenu. Samaan aikaan - ja samassa asiayhteydessä - todettiin, miten Saksassa samainen palkkojen nousu on ollut 13% tuolla samalla aikajänteellä. Mutta mitäpäs ne Saksassa onkaan taloudenpidon päälle koskaan ymmärtäneet.
Hakisivat Supon miehet tuon TJ:n jo talteen. Kaikkein kovimmat Terroristi-Terot eikä Psykopaatti-Patetkaan jaksa samoja asioita änkyttää ja päässään pyörittää näin kauaa.
Laske vaikka nyt tuo ENTER:in mainihtema tasatuen määrän erotus ja kato että montako tonnia oot sillä voittanu aikojen saatossa. Ilmottele toki tässä tai uudessa topicissa miten on käyny laskemissa.
Turha se on sorkkiksen sönköttää siitä, etteikö asiasta mitään tiedetä, kun olen itekkii tämän lomitusjärjestelmän piirissä ja niistä "nauttimassa". Tosin tämänkään vuoden puolella en kerkeä/ei ole kiinnostustakaan pitää kaikkia lomapäiviä, sillä tekemistä riittää ja vanhempana sitä joutaa lomailemaan. Pelisäännöt on pidettävä omassa kulmassa selvinä, että uskaltaa/kehtaa toisia ja heidän tekemisiä ruotia.
Mitä tulee sitten tähän TJ:n suhtautumiseen lomitukseen ja sen perusteisiin: "Missään muualla EU:ssa ei tällaista tunneta tjsp." On sama kun sanoisi, että eihän täällä ole sama ilmakaan kuin EU:Ssa keskimäärin. Kuulostaa kovin kommunistiselta ajattelumallilta tuo tyyli, että kun muilla ei ole, ei meilläkään saisi olla.
Ja vaikka Aimolla on icefarmerin kanssa aika kärkkäitä mielipiteitä tästä(kin) asiasta, niin helppo on kerrankin olla heidän kanssa samaa mieltä. Omat nurkat kuntoon, ennen kuin toisia soimaa.
Nimenomaan koivua tekee mieli tehä ite ja käsipelissä. Neljään talouteen tehään puut yhen tilan metistä ja niitä palaakii aikalailla mukavasti vuoden aikaan. Siinä tulee näin nuorella isännällä käytyä perinpohjasesti mehtänsä läpi ja samalla hyvää hyötyliikuntaa + < 15€/m3 hinnalla tuota koivua ei kehtaa firmalle myydä.
Tuossahan onkii ollu jo korjaamisen varaa pidemmän aikaa siinä suhteessa, että joissain tapauksissa on käytetty loma-oikeutta väärin. Lomittaja on otettu vain toista lomautettavaa tuuraamaan, mutta käytännössä tällä on teetetty molempien työt. Näin ollen on voitu pitää 52 päivää vuodessa lomaa tuon 26 sijasta. Tämä epäkohta tuleekin korjata. Sen kummempia temmin jöpötyksiä tämä uutinen ei varmaan kenessäkään muussa sitten herätäkkään, jos ei muuan TJ:tä oteta laskuun.
Enää ei ole perholaisuus vallalla, mutta kepulaisten neuvottelema ja sopima EU-liittymissopimus sitoo pahasti nykyistenkin päättäjien kädet.
Kyllä se oli Salolainen ja Koivisto runnomassa sopimusta läpi ehdoilla millä hyvänsä, ihan sama miten maatalouden kävisi...
Ei kyllä se vaan oli Kepu/MTK, samoin kun I ja II Maailmasodankii kanssa. Myös Hurrikaanit ja Tsunamit on pääaosin Kepulaisten vika. Näin olen TJ:ltä oppinu.
Mistä alkaen moinen tapahtuu ja mistä sait tuommosta tietoa?
http://www.youtube.com/watch?v=YP3mrEgR1msTuo biisi pitäs kääntää juuden-kielelle ja palestiinalaisille ihan samalla tavalla.
Ongelmana lienee tämä säilöntäsysteemini, jossa on tällä hetkellä 8 metrin rintuus 3 metrisillä elementeillä, enkä saa syötettyä (lue: lehmät eivät kerkeä syömään) enempää kuin puolet rintuuksesta päivässä. Pinnan lämpeämistä ja sen tuottamaa ongelmaa on näin syystalvesta ja silloinkin lämpimimmillä keleillä. Pinta-alaa olisi tarpeeksi tehdä vaikka 3krt eläinmäärälle rehut, mutta se ei ole tässä nyt se pointti. Sitä kun vain haluaisi minimoida tuon rehun pilaantumisen, joten siksi happo vertailuun ensi vuodeksi.
Jos sallit kysymän, miten teet painotuksen omalle rehullesi ja millaisia tuloksia olet saanut? Tarkkuussilputtu rehu lienee vielä hieman kiitollisempi tapa säilöä, levittämisen helppouden takia.
Tiivistys 10-15 sentin kerroksina ja jyräys joko 22tn kaivinkoneella tai traktorilla. Öiksi muovit päälle. Mut sun kohdalla ongelma on enemmän se, että rehu lähtee käymään pellolla maatessa. Osa sokereista on jo käytetty ennen kuin saat rehut ilmatiiviiseen varastoon. Käyminen jää epätäydelliseksi (onko pH yli 4?) Tähän vielä pitkä silppu ja enemmän ilmaa rehumassassa, niin lämpeneminen on varmaa. Happo ei poista tuota ongelmaa helpolla, käyttömäärää joudut nostamaan reilusti yli 5l per tonni. Helpompaa ja halvempaa olisi fiksata korjuurutiinit 
. Mitä vielä tulee kuivumiseen, eikö se kokonaisuus tasaannu aivan hyvin vaikka karhon pohjan rehussa on KA% 15 ja päällimmäisessä 50.
Mutta sen rehumassan kannalta ei ole ollenkaan sama. Tuosta kasasta optimaalista rehua tulee vain siitä kapeasta kaistasta, jossa kosteus on 30-35. Kuivin ja kostein osa käy vajaasti ja näkyy sitten syöttövaiheessa lämpenemisherkkyytenä. Voipi sulavuuskin valmiissa massassa olla pari pykälää alempi kuin ennen niittoa otetussa raaka-ainenäytteessä.
Karhotus on muuten hyvä ,mutta rehun joukkoon tulee maata se taas ei ole hyvä.Mattoperällä puhtaampi ja laadukkaampi rehu jos on poutaa ,siinäpä se onkin jos .
Edes pöyhintä+karhotus ei nostanut tuhkapitoisuutta.
Pitääpä pistää tämä homma uudelleen harkintaan. pH oli näytteessä alle 4 ja kaikki säilönnälliset tuloksetkin ok, mutta tuo sokeri oli tosiaan jotakin 28 pintaan. Tämä viittaisi tosiaan siihen, että sitä on kulutettu jo väärässä paikassa ja väärään aikaan. Syönnissä ei mitään ongelmaa sinänsä ole ja rehun pituus on noukinvunulle tyypillistä pitkää ja pätkää. Vaan näitä tietoja pitää nyt alkaa vähän soveltamaan.
Itellä käytössä pöttingerin 3,5m mattoperällinen hinattava malli ja tuo kuivuminen jos ois vähänkää nopeampaa, niin pois en antais. Jos urakoitsijalla karhotuttas, niin siinä ois vaihtoehto, mutta pienellä porukalla ei kiinnostais yks välivaihe lisää. Tuommosen perhosen jälkeen kaikkien yhistäminen kerralla kunnon heinässä voi olla vähän siinä ja siinä. Pitää tosiaan antaa se 2 päivää riutua auringossa, että saa kuivumaan biologiselle aineelle käypäseks. Miten on, käytättekö muuten mattoperäläiset biologisia säilöntäaineita vaiko ihan happoa? Itellä 2 vuotta biologisilla ja meinaa tuo siilon pinta alkaa näin syksystä aina ynnähtämään ja seuraavalle kasvukaudelle ois tarkotus vaihtaa happoon. Koneet tietty tykkää vähemmän, mutta ehkä tuo naisväki navetassa enemmän?
Meneksää ny, laskematta kokonaisuutta, tekniikka edellä tässä touhussa?
Pöyhimällä saa esikuivatusajan lyhennettyä 8-10 tuntiin. Kustannus toki lisääntyy, mutta laatu paranee ja hävikki pienenee huomattavasti enemmän, kunhan kaikki työvaiheet tehdään oikein. Ja voi huoletta käyttää biologisia aineita. Eli mietis ny, kannattaako kaksinkertaistaa säilöntäainekustannus vain siksi, että saa niitellä mattoperällä ja hukata osan sadosta loputtomalla esikuivatusajalla ? Boonuksena tulee joko enemmän rehua tai vaihtoehtoisesti tiputat nurmialaa 5%
No juu, kyllä menin kieltämättä vähän tekniikka edellä myyntimiehen ajatuksen mukana, mutta kuten sanottua, pois en välttämättä antaisi. Normaalina kesänä kosteus ja kuiva-aineet ovat olleet ihan kohdillaan ja nytkin rehuanalyysi osoitti, että kaikki ominaisuudet mitä rehulta osaan odottaa ja toivoa, täyttyivät. Ongelmana lienee tämä säilöntäsysteemini, jossa on tällä hetkellä 8 metrin rintuus 3 metrisillä elementeillä, enkä saa syötettyä (lue: lehmät eivät kerkeä syömään) enempää kuin puolet rintuuksesta päivässä. Pinnan lämpeämistä ja sen tuottamaa ongelmaa on näin syystalvesta ja silloinkin lämpimimmillä keleillä. Pinta-alaa olisi tarpeeksi tehdä vaikka 3krt eläinmäärälle rehut, mutta se ei ole tässä nyt se pointti. Sitä kun vain haluaisi minimoida tuon rehun pilaantumisen, joten siksi happo vertailuun ensi vuodeksi.
Jos sallit kysymän, miten teet painotuksen omalle rehullesi ja millaisia tuloksia olet saanut? Tarkkuussilputtu rehu lienee vielä hieman kiitollisempi tapa säilöä, levittämisen helppouden takia.
