Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
8v kokemuksella ei ongelmia Yaralaisella. Cemagron 28-3-5 oli yhtenä vuonna liian nopeasti liukenevaa ja vehnän oraat kellastui. Satomenetys oli noin 1000kg/ha, mutta samalla valkuainen nousi leipävehnäkelpoiseksi, joten taloudellisia tappiota ei silloinkaan tullut.
Nykyään käytän vain Yaralaista em. syystä.
Kylvössä on ollut rypsi, öljypellava, vehnä, kaura, ohra, ruis ja syysvehnä.
Siemen menee kylvövaon pohjalle ja apulanta vähän ylemmäs.
Salaojat tuloutetaan myyjälle poistoihin. Eli pienentävät poistamatonta menojäännöstä tai jos poistot tehty täysin ovat maatalouden tuloa joka verotetaan ansiotulona?
Jos poistot tehty, niin maakaupan yhteydessä luovutetut rakennukset ja rakennelmat on pääomatuloa. Salaoja ei taidakkaan kuulua rakennelmiin joten, selvittely jatkuu...
Mulla pistettiin neuvojan ohjeiden mukaan salaojien arvoksi 2500€ hehtaari. Menee kuulemma näillä nurkilla läpi heittämällä. Viittäsataa kuulemma käytetään yleisesti SPV:n yhteydessä. Itse olin asennoitunut siten, että peltokaupoissa ei saa vähentää verotuksessa mitään, mutta yleensä onkin joutunut aina ostamaan avo-ojahelvettiä. Tuo tuli yllätyksenä ja sai kyllä suun hymyyn, kun sai heti tehdä useiden tonnien poistot. Harmittavasti tukioikeudet oli jo omissa nimissä, joten niitä ei voinut hyödyntää verotuksellisesti. 
Aika yllättävää jos salaojat voidaan vähentää maatalouden verotuksessa, vaikka niiden arvosta ei ole kauppakirjassa mainintaa?
Tukioikeudet hinnoitellaan kauppakirjassa ja ne voi vähentää verotuksessa.
Miten verottaja vaatii myyjien ilmoittamaan salaojien osuuden verotuksessaan?
Vastaus myyjien verotuksesta löytyikin verottajan sivuilta. Rakennukset ja rakennelmat verotetaan pääomatuloina. Salaojien arvostustapaa maakaupan yhteydessä ei ollut mainittu.
Mulla pistettiin neuvojan ohjeiden mukaan salaojien arvoksi 2500€ hehtaari. Menee kuulemma näillä nurkilla läpi heittämällä. Viittäsataa kuulemma käytetään yleisesti SPV:n yhteydessä. Itse olin asennoitunut siten, että peltokaupoissa ei saa vähentää verotuksessa mitään, mutta yleensä onkin joutunut aina ostamaan avo-ojahelvettiä. Tuo tuli yllätyksenä ja sai kyllä suun hymyyn, kun sai heti tehdä useiden tonnien poistot. Harmittavasti tukioikeudet oli jo omissa nimissä, joten niitä ei voinut hyödyntää verotuksellisesti.
Aika yllättävää jos salaojat voidaan vähentää maatalouden verotuksessa, vaikka niiden arvosta ei ole kauppakirjassa mainintaa?
Tukioikeudet hinnoitellaan kauppakirjassa ja ne voi vähentää verotuksessa.
Miten verottaja vaatii myyjien ilmoittamaan salaojien osuuden verotuksessaan?
Oikeastaan hauskaa seurata tätä tuulivoiman vastaista myllytystä.
Itse aloitin puhumaan 15v.sitten bioenergian puolesta paikallisesti ja hyvä kun ei hullujenhuoneelle kuskattu kun öljy oli niin halpaa....
Olen sitä mieltä että likimain kaikille energian tuotantomuodoille on paikkansa.Siis turpeelle,hakkeelle,tuulivoimalle jne....
Kaikkeahan vastustetaan aluksi,levyjarruja,turboja yms...
Pitäisi myös muistaa että vaihtoehtoinen tuotanto toisaalta pitää aiempien tuotantomuotojen hintoja kurissa vaikka siirtymäkautena olisivatkin olevinaan kalliita.
1. Nykytiedon mukaan tuulivoiman tuottaminen ei ole Suomessa yhtään halvempaa siirtymäkautensa jälkeen noin 12v kuluttua. Kannattavuus loppuu heti tuen loputtua. 2. Ydinvoiman tuotantokustannus pysyy edelleen huomattavasti alhaisempana vuosikymmeniä eteenpäin.
3. Suurinpana murheena pidän rahan kulkeutumista ulos Suomesta, tuotannon korkeaa hintaa ja heikkoa työllistämisvaikutusta. Metsäenergian käytössä raha jää Suomeen ja suurin osa laitteistakin on kotimaista tekoa. 4. Suomi pystyy täyttämään 38% bioenergiatavoitteensa ilman tuulivoimaakin.
5. Jokaisella tuulivoimalalla pitää olla jossain rakennettuna saman verran korvaavaa voimaa heikkotuulisten olosuhteiden varalle! 6. Tähän kun yhdistetään rajusti yleistyneiden ilmalämpöpumppujen energiahuiput talvella, niin kokonaisuus on aika älytön.
7. Varsinkin maatilatalouden paikallinen sähköntuotanto parantaisi kriisiajan energian saannin varmuutta.
Koivumäen päältä näkee maailman mukavan laajana. Kaikkea uusiutuvaa energiaa tarvitaan lisää ja erityisesti energian tarkempaa käyttöä.
1. Tiesitkö 12 vuotta sitten eri energialajien tämän hetken hinnat? Suomessa ei ole omia öljyvaroja. TUrpeen ja metsäenergian korjuussa öljy on merkittävä tuotantopanos, tuulivoimala ei tarvitse polttoainetta ja välttyy sen hintariskeiltä. 2. Ydinvoimaloiden jätehuolto- ja sulkemiskustannukset ovat yhteiskunnalle massiivisempi ja varsinkin pitkäaikaisempi riski kuin tuulivoimalan. 3. Toistan että tuulivoimalahankkeen voit toteuttaa niin paikallisesti kuin haluat. 4. Kansainvälisten ilmastotavoitteiden lisäksi Suomelle on haaste saavuttaa parempi omavaraisuus energiantuotannossa (Venäjä, VEnäjä ja Venäjä). 5. Säätötehon tarve ei todellakaan ole kW/kW. lisääntyy toki. Suomi on niin laaja maa ja sähköverkko kytketty naapurimaihin että "aina jossain tuulee". Lämpöpumppujen lisäksi myös tuulivoiman tuotantohuippu on talvella, suuria lämminvesivaraajia sietäisi kyllä lisätä taloihin, niillä voisi muun ohessa hyödyntää tuulihuippuja. 7. Maatilan perämetsässä sijaitseva tuulivoimala tosiaan on hieno pala tulevaisuuden energiakokonaisuudessa!
Jos tuulimyllyt olisi kotimaista tuotantoa ja niiden omistajat paikallisia osuuskuntia, kuntia tai yrityksiä olisin kannattajien joukossa. Nyt on kuitenkin tulossa tilanne jossa pääosa myllyjen omistajista on Eurooppalaisia sijoittajia jotka tuovat yli 90%:sti ulkomaisia laitoksia keskelle eteläistä Suomea meluamaan. Tuotto on todella hyvä maanomistajalle ja sijoittajalle ainakin purkuhetkeen asti. Kummallekkohan jää purkukustannukset? Ihmettelen miksi yritykset haluavat vain vuokrata maata, jos kerran tämä on tulevaisuuden bisnes?
Suomen energiantuotannon huippukuormituksiin näistä myllyistä ei apua juurikaan ole.
Edelleen sijoittaisin tämän 200M€ veronmaksajien rahoja vuodessa toisin.
http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BB974AE5C-8118-41B9-845B-95ACE69DDF26%7D/105975
Alastarolle ainakin saatiin sopivasti taas joulunpyhiksi Elystä päätös. Kesti kaksi päivää kaupungin päätöksen jälkeen. Jos kanalaan lupaa hakis menis 10 vuotta.
Toi tuulivoima on kyllä aivan järjetöntä puuhaa veronmaksajien kannalta. Ainut paikallinen hyötyjä on maanomistaja ja mahdollisesti lähialueen asukaat jotka saavat seuraavat 12v rahaa myllyjen tuotoista. Loput hyötyjät ovatkin sitten Eurooppalaisia sijoittajia. Lisäksi noiden myllyjen purkamiskulut saattaa langeta maanomistajalle tai veronmaksajille.
Paljon järkevämpää olisi noi rahat laittaa bioenergian käytön edistämiseen. Esim pienvoimaloita yms. Bioenergialla toimivia lämpö ja sähkölaitoksia.
Olin toinen niistä luottamushenkilöistä joka uskalsi noita myllyjä Loimaalla vastustaa. Ensin suomalaiset osti Euroopasta ilmaa miiljardeilla ja nyt he vastavuoroisesti tekevät rahaa Suomessa tuulella. Aivat sairast touhuu!! Sillai kai!! Tästä ei paljon Maaseudun Tulevaisuudessa tai Suomenmaassa kirjotella?
Menikö mylly naapurin puolelle kun nuin kismittää
Ei edes ole lähimaillekkaan. Olin vielä pari vuotta sitten näiden myllyjen kannattaja, mutta nyt olen vastustaja. Ideana ihan hyvä, mutta ei yhteiskunnan näin rajusti tukemana tuotantotapana kun muitakin vaihtoehtoja on.
Moni maanomistaja ei ole tehnytkään vuokrasopimusta ulkomaisten firmojen kanssa, koska epäilee purkukustannusten kaatuvan maanomistajan harteille 10-20v päästä.
Oikeastaan hauskaa seurata tätä tuulivoiman vastaista myllytystä.
Itse aloitin puhumaan 15v.sitten bioenergian puolesta paikallisesti ja hyvä kun ei hullujenhuoneelle kuskattu kun öljy oli niin halpaa....
Olen sitä mieltä että likimain kaikille energian tuotantomuodoille on paikkansa.Siis turpeelle,hakkeelle,tuulivoimalle jne....
Kaikkeahan vastustetaan aluksi,levyjarruja,turboja yms...
Pitäisi myös muistaa että vaihtoehtoinen tuotanto toisaalta pitää aiempien tuotantomuotojen hintoja kurissa vaikka siirtymäkautena olisivatkin olevinaan kalliita.
Nykytiedon mukaan tuulivoiman tuottaminen ei ole Suomessa yhtään halvempaa siirtymäkautensa jälkeen noin 12v kuluttua. Kannattavuus loppuu heti tuen loputtua. Ydinvoiman tuotantokustannus pysyy edelleen huomattavasti alhaisempana vuosikymmeniä eteenpäin.
Suurinpana murheena pidän rahan kulkeutumista ulos Suomesta, tuotannon korkeaa hintaa ja heikkoa työllistämisvaikutusta. Metsäenergian käytössä raha jää Suomeen ja suurin osa laitteistakin on kotimaista tekoa. Suomi pystyy täyttämään 38% bioenergiatavoitteensa ilman tuulivoimaakin.
Jokaisella tuulivoimalalla pitää olla jossain rakennettuna saman verran korvaavaa voimaa heikkotuulisten olosuhteiden varalle! Tähän kun yhdistetään rajusti yleistyneiden ilmalämpöpumppujen energiahuiput talvella, niin kokonaisuus on aika älytön.
Varsinkin maatilatalouden paikallinen sähköntuotanto parantaisi kriisiajan energian saannin varmuutta.
http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BB974AE5C-8118-41B9-845B-95ACE69DDF26%7D/105975
Alastarolle ainakin saatiin sopivasti taas joulunpyhiksi Elystä päätös. Kesti kaksi päivää kaupungin päätöksen jälkeen. Jos kanalaan lupaa hakis menis 10 vuotta.
Toi tuulivoima on kyllä aivan järjetöntä puuhaa veronmaksajien kannalta. Ainut paikallinen hyötyjä on maanomistaja ja mahdollisesti lähialueen asukaat jotka saavat seuraavat 12v rahaa myllyjen tuotoista. Loput hyötyjät ovatkin sitten Eurooppalaisia sijoittajia. Lisäksi noiden myllyjen purkamiskulut saattaa langeta maanomistajalle tai veronmaksajille.
Paljon järkevämpää olisi noi rahat laittaa bioenergian käytön edistämiseen. Esim pienvoimaloita yms. Bioenergialla toimivia lämpö ja sähkölaitoksia.
Olin toinen niistä luottamushenkilöistä joka uskalsi noita myllyjä Loimaalla vastustaa. Ensin suomalaiset osti Euroopasta ilmaa miiljardeilla ja nyt he vastavuoroisesti tekevät rahaa Suomessa tuulella. Aivat sairast touhuu!! Sillai kai!! Tästä ei paljon Maaseudun Tulevaisuudessa tai Suomenmaassa kirjotella?
Veeti otti kerran Okra- maatalousnäyttelyssä lujasti yhteen kepulaisen EU-tilintarkastaja Olavi Ala-Nissilän kanssa....hän vaati metsälle kiinteistöveroa: rahat piti kerätä yhteiseen pottiin ja jakaa sieltä pohjoisen rapakuntoisille kunnille.
Koska tämmöstä on tapahtunut? Nykyään Ala-Nissilä on olkienergian kannattaja. Ajaa Loimaalle vahvasti oljesta bioenergiaa hanketta. Tosin Neste juuri luopui ko. alan hankkeesta kannattamattomana.
Metsäveroa ajaa vain kateelliset ja kokoomuslaiset jotka haluavat teollisuudelle halpaa raaka-ainetta.
Ala-Nissilän jutut on aika ailahtelevia. Varsin kuivahkoa kuunneltavaa kun Loimaan valtuustossa sitä pakosta joutuu kuulolla olemaan. Juttua sillä riittää, mut asia puuttuu.
Quarna 29.8.2014 puitu: sako 194. Aikaisemmat 275 ja 347 aikajärjestyksessä niin, että paras on ensin puitu. Valkuainen 16,9, 16,5 ja 13,7%.
Tuo sakoluvun kestävyys sateissa on Quarnan lajikeominaisuus, valitettavasti lajike saattaa olla hieman kuivuudelle herkkä, näkynee valkuaispitoisuudessakin ? Toivottavasti laatuleipävehnä on pitkän tauon jälkeen tuottoisa vaihtoehto tänä talvena ?
-SS-
Eiks toi Quarna ole samaa puuta kun Anniina? Aikanen, pienijyväinen ja korkean valkuaisen omaava?
On. Ja iti nätisti tähkään.
Itäneitä oli tässä viimeisessä erässä. Kuitenkin niin vähän, että sako vielä säilyi. Nyt Quarna on kahtena vuonna ollut taloudellisesti kannattavampi kuin satoisammat vehnät. 2012 sai puitua kuivana ennen sateita ja nyt osan sai kuivana ennen sateita. Loppuosa sieti sateet sakoa täysin menettämättä.
Jyväkoko on tasainen Quarnassa. Pikkujyvät joita esim Anniina vehnässä on, puuttuvat tästä lajikkeesta. Satotasossa jää muutaman sata kiloa parhaista vehnistä.
Quarna 29.8.2014 puitu: sako 194. Aikaisemmat 275 ja 347 aikajärjestyksessä niin, että paras on ensin puitu. Valkuainen 16,9, 16,5 ja 13,7%.
24 ja 25.8 puitu quarna. Sako 275. Aikaisempi näyte oli 347.
Kaurat puitu 15.8. Sato kylvetyltä alalta noin 5000kg/ha. Kaikki oli pystyviljaa. Ehkä päisteissä oli satomenetyksiä paikoissa, joissa ruiskutus oli kaksinkertainen.
Ilman Sekatoria olis tullu kasitonnari?
Empä usko. Lakoviljaa olisi tullut ilman sekatoria.
Kaurat puitu 15.8. Sato kylvetyltä alalta noin 5000kg/ha. Kaikki oli pystyviljaa. Ehkä päisteissä oli satomenetyksiä paikoissa, joissa ruiskutus oli kaksinkertainen.
Olis ohrat puituna. Keskisato reilu 7000kg/ha. 112 kg typpimäärällä. Tilt ja moddus douppinkina. TOS siemenellä!
