Onko arvon raadilla minkälaisia veikkauksia, paljonko valtra 8050:een mahtaa tulla tehoja pelkästään jakajapumpun riemuruuvia kääntämällä?? Kun tuossa syksyllä käytin koneen säädettävänä ja pumpusta käännettiin se mikä irtosi. Kun tuossa on nyt vertailtu vakio 8400:sta sekä kyseistä konetta niin perstuntumalta 8050:nen on huomattavasti pirteämpi näistä kahdesta. Yllätys sinällänsä, kun yleensä olen pitänyt rivipumpullisia näistä väkevämpänä. Onko kukaan käyttänyt konetta penkissä säädön jälkeen? Syöttöjä on nyt ilmeisesti ihan jonkin verran savutuksesta(vedätyksessä) ja ahtopaineista(1,4) päätellen. Sinällänsä ihan positiivinen yllätys, kun kone oli aika laiskan livakka tähän asti.

Itsellä on käytössä tällä hetkellä hinattava nhk:n käärijä yhdellä 500 muovilla ja sillä on pysynyt ihan kohtuullisesti paalaimen perässä. Mietinnässä olisi mahdollisesti vaihto esim. kvernelandin 7517  tai elhon 1010 käärimeen. Mutta kuinka käärinnän nopeus, kun ei ainakaan hitaampaan kehtaisi vaihtaa. Nykyisellä käärimella (vähän viritetty malli) käärintä kestää n. 2min/paali(kuusi kerrosta) sisältäen paalin noston ja pudotuksen. Entäs sitten käärinnän kesto kyseisillä käärimillä?? Niissähän on yksi 750 mm muovirulla, mutta pöydän pyörintä on hitaanlainen(tai ainakin näyttää siltä, kun olen joskus seurannut naapurin urakoitsijan käärintää kvernella). Puolella sanallakaan ei voi moittia nhk:n toimintaa, mutta olisi hyvä kun olisi paalin pystyynkääntäjä sekä toisen paalin kuljetusmahdollisuus. Nyt kun joutuu etukuormaimella kantamaan. Pistäkääpäs kommenttia tulemaan näistä käärimistä!!

Onko muilla ilmennyt sitä ongelmaa, että irrotin ei meinaa jaksaa nostaa lypsimiä ylös?? Itsellä käytössä vajaat kolme vuotta vanhat irrottimet parsinavetassa. Mäntien pesukaan ei juurikaan auta asiaa. Ongelma on ennenkaikkea silloin kun irroitus alkaa ja mäntä on ihan putken alapäässä. kun sitten lypsin lähtee nousemaan, se tulee kyllä ylös asti.
Kerran takuuseen on vaihdettu uudet männän tiivisteet, mutta se oli vain hetkellinen apu. Tuntuu kuin ilman kulkua ahdistaisi jokin irrottimen sylinteriputken ja lypsykoneen alipaineputkiston välillä??
Voiko joku paikka olla likainen irrottimissa, itse en ole muuta osannut niistä putsata kuin männät? Onkos niissä mitään säätö mahdollisuutta lypsimen nostonopeudelle?? Irrottimia on neljä kappaletta ja kaikissa on samaa oiretta.
Mikä avuksi??

Millaisia kokemuksia on khp: asentamista ilmastointilaitteista (asennus valtraan)?
Kun soittelin sinne niin kehuivat sen toimivan vähän eri periaatteella kuin valtran oma ilmastointi ja olevan jonkin verran tehokkaampi. Kuinka toimintaperiaate sitten eronnee valtra omasta systeemistä? Millainen mahtaa olla kyseisen firman asennusjälki ja kuinka kauan asentavat sitä paikalleen? Ilmeisesti järjestelmä toimii ohjaamon omalla puhaltimella, mutta kuinkas sitten tulee esim katkaisija yms. sellaiset asennetuksi, tulevatko alkuperäisten paikalle, vai pitääkö uusia reikiä porata(huomaako siis ohjaamosta, onko valtran oma vaiko tarvike)?
Entäpäs sitten takuun toimivuus?
Laittakaapa kommenttia tulemaan

Tuossa olisi nyt pihalla vapaana rehusiilot ja mietinnässä on niiden uusiokäyttö. Siilot ovat kattamattomat ja pinta-alaltaan noin 200 neliötä+etulaatta 50 m2. Ideoita on monia: konehalli, paja (sonnikasvattamo) jne., mutta mikä käyttö olisi järkevin (tuottoisin),?
Olisiko kyseisenlaiseen siiloon mahdollista järkätä esim sonnipojille tiloja ja kuinka vaikeasti toteutettava(lietelanta vs. kuivikepohja, nykyinen lietesäiliö olisi 10 m päässä). Sonneja tulisi omasta takaakin ja pinta-alaakin olisi sen verran että ruokaakin riittäisi. (Iso) mutta: Onko järkevää haaveillakaan pitävänsä eläimiä siilossa, vai onko parempi suosiolla hylätä ajatus ja muuttaa se vain konevarastoksi?? Siilo on siis kaksiosainen, ja molemmat puolet ovat 100 m2, montako sonnia puolelleen sopisi??
No tämä nyt oli vain tällainen heitto, elämässä pitää olla projekteja, joten pistäkääpäs mielipidettä ja vinkkejä tulemaan. Ja jos jollain on kokemuksia vastaavasta systeemistä, niin aina vaan paranee

Onko kellään kokemuksia kyseisen vaunun jalkalavasysteemistä?? Kuinka vaikea lava mahtaa olla vaihtaa? Systeeminähän tämä kuullostaa teoriassa ihan fiksulle, mutta entä sitten käytännössä. Miten näissä mahtaa olla kippisylintereiden irrotus toteutettu, agrin pihassa katselin kyseistä kärriä, mutta eipä siinä saanut mitään tolkkua. Eikait vain joudu tappeja irrottamaan sylinterin päistä, menee hivenen vaikeaksi!?
Millaisia kokemuksia muuten on kyseisestä vaunusta, maalaus ainakin on ilmeisesti fiksummin tehty kuin aikaisemmissa junkkareissa.
Pyörän napoja vaan katselin, kun kiinnitys on kuudella pultilla, eikös vastaavassa tuhdissa ole useammalla pultilla.
Kirjoitelkaahan tapauksesta kommentteja!!

Millaisia kokemuksia löytyy Kiren peräkärreistä? Kiinnostuksen kohteena olisivat lähinnä mallit sk15 ja sk18(13t ja 15t).
Käyttö olisi lähinnä säilörehun, viljan ja paalien ajoa sekä satunnaisesti joitakin kuormia hiekkaa ja maata. Ehkä eniten olisi paalien ajoa, joten isomman mallin pitkä lava kiinnostaisi.
Millaisia vaunut ovat olleet kestävyydeltään ja viiimeistelyltään? Ilmeisesti nämä on kasattu suomessa ja osa komponenteista tulee virosta. Navat ovat kuulemma italialaiset.
Entäs sitten laidat, kannattaisiko ottaa puu vai peltilaidat? Puulaidat ainakin pirulliset käsitellä käsipelissä.
Kiinnostusta herättää ainakin hinta, joka on todella kilpailukykyinen junkkariin ja tuhtiin verrattuna ja lisäksi tuhtiinkaan ei lenkottavat telit lisää luottamusta.
Kiinteälaitaiset mallitkin olisivat kiinnostavia, mutta ongelma tulee paalien käsittelyssä koska lava ei ole tarpeeksi leveä että saisi kaksi paalia sopimaan rinnan ehjänä?? Vai sopiiko??
Pistäkääpäs kommenttia tulemaan!!

Onko ihan mahdoton yhtälö saada pellon 400 ruokkija jakamaan murskesäilöttyä viljaa?
puintiaikaan tuli säilöttyä jonkin verran viljaa litistämällä kun ei siiloihinkaan sopinut ja nyt pitäisi alkaa syöttää sitä lehmille. Saisikohan systeemin toimimaan siten, että täyttäisi ruokkijan murskeviljalla aina navetalla käydessä ja muina aikoina ruokkija ottaisi itse kuivattua/murskattua viljaa lisäksi??
Niin kysymysmerkki on että holvaako murskevilja ruokkijaan vai saako sen tulemaan läpi?
Tietenkin myös jonkinlaisia automaattisia täyttösysteemejä voisi murskeviljalle  kehitellä. Mitenkäs täyttöspiraali käyttäytyy murskeviljalla?
Jos jollakin on kokemuksia tästä systeemistä, niin kirjoitelkaa!!