Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Kokemukset Teejet 844:stä:
Säätöalue riittää suutinten toimintapainealueelle. Pienenä haasteena (varmaan kaikilla säätöautomatiikoilla) on opetella ajamaan niin, että lähdöissä, mutkissa ja pysähdyksissä säätö toimii järkevästi. Itsellä ottaa nopeuspulssin pyöränpulteista, eli pulsseja tulee harvakseltaan ja siksi määränsäädön muutokset tapahtuvat melko hitaasti. Näin esim. lähtökiihdytyksessä voi mennä liian vähän ainetta jonkun matkaa. Olen kompensoinut tätä niin, että nostan lähdössä käsisäädöllä alkupainetta, palautan automaatille ja lähden liikkeelle. Näin heti liikkeellelähdössä ruiskutus alkaa riittävällä paineella.
Kylmis kirjoittaa ihan asiaa. Eipä suurimokauran yrittämiseen oikein muuta tarvitse tehdä kuin valita suurijyväinen lajike jolle kokemusperäisten taulukoiden mukaan ei tule kovin helposti homemyrkkyjä. Ja jos ei suurimoksi kelpaakaan niin fiksut ostajat maksavat ihan mukavat lisät jyväkoosta ja hehtolitrapainosta myös rehukauralle.
... sekä se investoiko peittausaineeseen ja tautiaineeseen. Aikaisen pään lajikkeissa tautiruiskutus on tuntunut aika turhalta.
Vieläkö joku keksii hyviä syitä yrittää suurimokauraa? Elintarvike- ja rehulaatu ostajilla melkein saman hintaista ja sopimuspalkkiot aika naurettavia. Ehkä sellainen lajike joka hyvänä vuonna kelpaa suurimoksi ja sitä minimipanostuksilla, tulee sitten elintarvikelaatua jos tulee.
Kysymyksessä ei kerrottu kuinka isoa pinta-alaa halutaan vuosittain ajaa tai kuinka rajua nurmea on tarkoitus saada matalaksi tai pieneksi. Pienillä pinta-aloilla esim joku Twose Storm 275-tyyppinen voi ajaa asiansa, jos kasvustoa pystyy kurittamaan vaikkapa 2 kertaa kasvukaudella ennen glyfosaatilla päättämistä. Näin olen toiminut apila-viherlannoitusnurmella. Viimeistä ajokertaa ei kannata jättää kovin myöhäiseen syksyyn, koska muuten niitä palloja voi ajaessa muodostua. Apilan kanssa en usko tuohon suoraan päällekylvöön ilman niittoa. Jollain hentoisemmalla kasvilla ehkä mahdollista.
Ilmassa on nyt sellaista tunnelmaa, ettei kaupat enään myy kyseistä kasvinsuojeluainetta. Tiedä sitten pitääkö paikkansa.
Laitas lähdeviitteitä ja perusteluja kehiin, niin katsotaan rauhassa sitten tämän 'tunnelman' ja sinun diagnoosia ... T.'Tohtori'
SK-vannas: Kuinka pitkälle vannaskiekkojen pitää antaa kulua ennenkuin napataan ne simmit kiekon ja navan välistä pois (jolloin kiekot painuvat tiukemmin toisiaan vasten)?
Olen tullut siihen tulokseen, että suorakylvötilan jankkurin pitäisi olla sellainen, missä on avaava etukiekko terän edessä. Mutta esim. Evers on mielestäni liian kallis, kun käyttö on vähäistä. Sitten taas muissa yleisimmissä merkeissä vetopisteen ja terän väli on niin lyhyt, ettei niihin oikein jälkivarustellen kiekkoleikkuri mahdu. Onko kukaan bongannut mitään edullisempaa itämerkkiä, missä olisi etukiekot? Ja tiedän, tiedän: Hitsauspuikoilla ja levyillähän ongelma ratkeaa, mutta kun aika ei sellaiseen rakenteluun riitä.
Tilasin nyt 1,3 mm seinämällä olevaa puruletkua tuohon. Metrihinta 60€ luokkaa. Jos kestäisi muutaman vuoden.
Muuten, jos haitarin perään laittaa pitkän teleskooppiputken ilman tukea, alkaa haitari usein viljaa syöttäessä humppaamaan. Käyttöikää saattaa pidentää, jos humpan estää tukemalla putken jollakin tavalla.
Mistä löytyi?
Porvoon Mittaletku
Tilasin nyt 1,3 mm seinämällä olevaa puruletkua tuohon. Metrihinta 60€ luokkaa. Jos kestäisi muutaman vuoden.
Muuten, jos haitarin perään laittaa pitkän teleskooppiputken ilman tukea, alkaa haitari usein viljaa syöttäessä humppaamaan. Käyttöikää saattaa pidentää, jos humpan estää tukemalla putken jollakin tavalla.
Avoniveliin voisi alkaa pikkuhiljaa siirtyä, vaikka onkin "vanhanaikainen". Saa nekin jollain kalvo/teippivirityksellä melkein pölyttömäksi. Eikä puhkeile.
https://kauppa.arskametalli.fi/collections/viljaputket/products/avonivel-d160-d160?variant=27279288434752
Mikä mahtaa olla viljansiirtoon sopiva haitariputken seinämävahvuus? Vanhasta vähän hankala mitata kun on puhkikulunut, mutta perstuntumalta pitäisi mielellään millin luokkaa olla. Useimmat katalogit antaa puruletkulla 0,4-0,7 mm vahvuuksia, mikä tuntuu ohkaiselta.
Herne 4tn, kaurat 2,5tn, kevätrypsi <0,3tn. Ei hurraahuutoja tältä vuodelta. Maalajit HeS ja HtS.
Viljavan hinnastosta kun summailee vaikkapa suurimokauralle yleensä vaaditut testit, näyttää summa jo >60 € per näyte (NIT, DON, 2 mm, roskat).
Vetääkö pohjaimuri siitä alkuperäisestä liitoksesta pohjakartion yläreunasta? Jos näin, niin sen vois muuttaa imemään elevaattorin suppilon yläreunasta. Olis alipaine ja ilman virtaus suosiollisempia...
Pohjaimuri on alkuperäisessä paikassa pohjakartion yläreunassa. Tässä ei ole elevaattorisuppiloa ollenkaan, vaan pohjakartion putki on yhdistetty suoraan elevaattorin runkoon (ahtaat paikat). Hyvä idea tuo kyllä - jos laittaisi sen sijaan Y-haaran siihen alapäähän jonka ylempään yhteeseen tuon imun.
Nyt kolmena kuivauskautena on uunin ensimmäinen käynnistys seisokin jälkeen polttanut sähköpääkeskukselta yhden vaiheen sulakkeen. Sulake on aina se sama. Käry käy heti kun uunin puhallin yrittää käynnistyä. Tämän jälkeen sulake kestää aina koko kuivauskauden eikä puhaltimen kanssa ole mitään muita ongelmia. Onko kokemuksia vastaavasta ongelmasta?
