Totuus maan sisälläkin mönkivistä eliöistä on se, että niillä menee sitä paremmin, mitä isompia satoja tuotetaan. Siis tehokas tavanomainen viljely on niillekin parempi. Maan eliöt kun elävät kasvinjätettä lahottamalla. Ja mitä isommat sadot, sitä enemmän myös juuria ja muuta kasvinjätettä. Suuri sato ei kuluta maata, vaan parantaa maata. Sadon aineosat ovat 95 %:sesti lähtöisin ilmasta.

Heinäkuun lopulla China Daily- lehti kirjoitti, että kemiallisten lannoitteiden ym. kemikaalien liiallinen käyttö uhkaa maan viljasatoja.  Tässä linkki alkuperäiseen uutiseen  http://www.chinadaily.com.cn/cndy/2011-07/18/content_12920089.htm  Kannattaapa käydä lukemassa ja pohtia sitten lisää äärimmäisyyteen viedyn "tehoilun" seuraamuksia maaperälle. Vihjeeksi vain, että ei Kiinan poikien viljelyn seuraamukset oikein tue tuota yllä olevaa päätelmää.

Luomu tarkoittaa vain viljelyä tiettyjen menetelmien mukaisesti, jotka on luomusääntöihin kirjattu ja niistä ei poiketa, tai muuten et tuota luomua.

IP-tuotanto on tulevaisuuden ympäristömaataloutta, jossa voidaan hyödyntää väkilannoitteita ja torjunta-aineita silloin, kun ne selvästi lisäävät satoa tai vähentävät satovaihteluita. Siinä myös hyödynnetään ravintokiertoa ja kasvinvuorotusta tehokkaasti, mutta apuna voi käyttää moderneja tuotteita, tarvittaessa.

Onko IP- viljelyllä tarkka määritelmä ja säännöstö, vai voiko sanoa harjoittavansa IP- viljelyä, jos käyttää lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita omasta mielestään normaalia vähemmän? Jos on olemassa tarkka säännöstö, niin joku varmasti siitä toteaa, että : "IP tarkoittaa vain viljelyä tiettyjen menetelmien mukaisesti, jotka on IP- sääntöihin kirjattu ja niistä ei poiketa, tai muuten et tuota IP:tä." Ja on vakaasti sitä mieltä, että joku muu, pikkuisen "tehokkaampi" menetelmä kaikin puolin pelastaa maailman.

Ja toisaalta taas, jos IP:ksi luokittelu on viljelijän oman luokituksen varassa, niin se on yhtä luotettava tae ruoan puhtaudesta, kuin lausuma: "Suomalainen maatalous on kaikki luomua ".

Eli tahtoo sanoa, että jos halutaan tuotteen joitain ominaisuuksia, esim. luomussa torjunta-aineettomuutta taata, niin sääntöjä tarvitaan. Ja vaikka luomusäännöissä puhutaan homeopatiasta, ei sitä tosiaankaan ole pakko käyttää, jos siihen ei itse usko, eikä halua. Tässä ketjussa kauheasti huvittaa (ja sen verran näköjään ärsyttää, että tässä kirjoittamassa istun) taas tämä kauhea vaivannäkö, jolla luomua vastaan hyökätään. Miksi te "tehon", IP:n ym. kannattajat ette anna meidän luomu-hörhöjen piiperrellä ihan rauhassa tämän kuolevan marginaali- viljelytavan kanssa. Kertomanne mukaanhan tämä homma kuihtuu ihan itsestään pikaisesti pois...

No ilmatiiviyden pettäminen ei tuonut kyseistä bakteeria tuotteeseen tai ei ainakaan parantanut sen lisääntymistä, sillä Clostridium botulinum -bakteeri tarvitsee hapettomat olosuhteet toiminnalleen. Ja tyhjiötuotteissa botuliinia estetään säilöntäaineilla.

Joten ilmatiiviyden pettäminen on ainoastaan tehnyt bakteerista lisääntymiskyvyttömän tai hitaammin lisääntyvän.

Juu, en mää muuten mittään tiijä, mutta kun oli siellä Eviran sivuilla, että: " Vuotaneiden purkkien mikrobiologinen laatu ja säilyvyys ovat heikentyneet. On lisäksi syytä epäillä, että nämä purkit voivat sisältää vaarallista botulinumtoksiinia. " Tiedä sitten, mistä siellä ovat tulleet tuohon johtopäätökseen...

Nyt saimme jo pientä esimakua siitä, mitä lisäaineet tekevät elintarvikkeille ja etenkin niiden puute, sillä tämä botulismiin kuollut vanhempi naishenkilö sai botulisminsa täysin lisäaineettomista luomuoliiveista, joten jos tällaisia tapauksia putkahtelee esiin, voi lisäaineettomuus mennä äkkiä pois muodista ja kansa alkaa taas haluta turvallisia elintarvikkeita, asianmukaisine säilöntäaineineen ja siinä taitaa mennä luomu muodista samalla hetkellä. Sairaudet eivät parane taikauskolla, eikä elintarvikkeet säily taikauskolla.

Eviran sivuilla on tiedote tästä asiasta http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/ajankohtaista/?bid=2763

Ja tässä lainaus tiedotteesta:

" Takaisinvedettyjä oliivipurkkeja on tutkittu laboratoriossa. Toistaiseksi näistä tutkituista purkeista ei ole todettu botulinumtoksiinia. Takaisinvedon yhteydessä on käynyt ilmi, että joidenkin purkkien kansi ei ole ollut tiiviisti kiinni ja ne ovat vuotaneet. Vuotaneiden purkkien mikrobiologinen laatu ja säilyvyys ovat heikentyneet. On lisäksi syytä epäillä, että nämä purkit voivat sisältää vaarallista botulinumtoksiinia."

Eli voipi olla niinkin, että tuotteen luomuudella ja lisäaineettomuudella ei ole mitään osuutta botuliinin syntymiseen, vaan purkin ilmatiiviyden pettäminen on aiheuttanut pilaantumisen...

Kiitos ketjun kirjoittajille hyvistä vihjeistä, taitaa meilläkin vaijerit lentää mäkeen ja lohko siirtyy traktoriin. Letkujen jatkaminen ja lohkon siirtäminen tulee huomattavasti halvemmaksi, kuin vaijerien osto (jos niitä jostain sattuu edes kohtuuajassa saamaan)...

Eihän tämä ei ole osta/myy/vaihda-palsta, mutta kysyn nyt kuitenkin... Löytyykö keltään ylimääräisiä, ehyitä vaijereita (3kpl) tuohon Kvernelandin käärimeen? Kysäisin uusien hintaa paristakin paikasta: 3 kpl vaijereita noin 1500 euroa  . Tuntuu aika suolaiselta hinnalta, kun ei ne vaijerit päälle päin näytä mitenkään erikoisilta. Tai onko vihjeitä, mistä voisi löytää käypäiset vaijerit, kaksihan niistä on samanlaisia, UH411475  ja yksi UH411474 ? 

Kertonee jotain joidenkin ajatusmaailmasta (vai omista fantasioista ) tämä päättymättä jatkuva jonniin joutava pähkäily ERI ELÄILAJIEN sekoittamisesta. Ei kyllä kuulu pätkääkään tänne osiolle, paremminkin tuonne Vapaalle sanalle, eikä kyllä oikeastaan sinnekään.  

Olisiko kuten vapaan sanan Sepe, että "ahneella on pskanen loppu?"

Petri

Tai ainakin niin, että jos vaikka rajaton typpi- ym lannoitus ja kaikki muu mahdollinen douppaaminen GM-mukaanluettuna sallittaisiin ja vehnien/viljojen laatu ja satotasot nousisivat vaikka äärettömään asti, niin viljasta maksettava hinta todennäköisesti laskee suoraan verrannollisesti (keski)satotason kasvuun nähden. Mitä alkutuottaja tästä sitten loppujen lopuksi kostuu? 

Perjantain MaasTulissa oli useampikin juttu liittyen vehnän laatuun ja leivontaan. Tuli niitä lukiessa mieleen, että leipomoteollisuus tarvitsee runsasvalkuaista vehnää leipoakseen ilmavaa, kuohkeaa ja päällepäin näyttävää "höttö-leipää", joka on kaikkea muuta paitsi terveellistä... 

Menee kyllä vähän sivuun, mutta liittyy aiheeseen... Eli monesti on tullut mieleen, kun lukee nykyisistä riitävän valkuaispitoisen myllyvehnän tuottamisen ongelmista johtuen lannoituksen rajoittamisesta, että miten sitä "ennen vanhaan" eli ennen laajamittaista teollisten väkilannoitteiden on saatu pullaa ja vehnäleipää leivottua ollenkaan? Ovatko silloiset lajikkeet olleet valkuaispitoisempia vähäisemmälläkin typpilannoituksella vai onnistuuko leipominen tosiasiallisesti myös vähemmän valkuaista sisältävästä venhästä?

Hmm, pistääpä miettimään, kun käytetyt nurmiseokset ovat meillä olleet timotei-nurminata-ruokonata-puna-apila-alsikeapila- sekameteli-tyyppisiä... Toisaalta hiesukoilla ovat suojaviljan alle perustetut nurmet yleensä kasvaneet kylvövuonna tosi maltillisesti, eivätkä ole rehevöityneet viljan läpi. 

Ensi kesän viljelyjä miettiessä tuo ajataus tuli mieleen, kun tukkoinen viljatilanne pistää vaihtoehtoisia viljelykasveja miettimään, vaikka luomussa ollaankin. Maalaji on hiesua, lohko sinällään hyvässä kasvukunnossa ja sijainniltaan sellainen, että joutuu kylvökuntoon aikanaan keväällä; täältä C2- alueen pohjoisosista kun kirjoittelen. Täytyy ehkä kokeilla, sillähän se selviää...

Tällä hetkellä jo onkin yksi 3 hehtaarin lohko syysrypsiä asettautumassa talvilepoon, mielenkiintoista on nähdä, miten se talvesta selviytyy. Se on kylvetty kesäkuun lopussa ns. riistapelloksi ja pelto kynnettiin kylvön jälkeen vakoharjuihin. Viime viikolla kun kasvustoa tutkin ja muutaman kasvin pellosta nostin, olivat "juurekset" läpimitaltaan noin 2 - 3 senttiä eli vararavintoa talvehtimiseen lienee riittävästi, mutta talven kosteus-, jäätymis- ym olosuhteet pitäisi vielä olla suotuisat.       

Oletteko käyttäneet ja miten onnistuu?

Ei kai kukaan ole mennyt maisema/riiistapeltoa niittämään? Ehdoissa lukee että kasvusto säilytettävä seuraavaan kevääseen...

Onko tuota kasvuston säilyttämispykälää jossain tarkennettu niin, että niittäminen on täysin kielletty? Hakuoppaassa lukee kyllä, että "kasvusto on säilytettävä kevääseen" ja "käytettävä riistan ruokintaan", mutta mitenkäs menee, jos maahan niitetään? Jos esim. on kylvänyt syysrypsin ja apilaa (kaksi kasvilajia, joka on minimi) ja sitten vielä suojakasviksi viljaa, joka niitettäisiin syksyllä rypsin ja apilan päältä pois 

En meinaa...lannoittaa. Ylitarjontaa heinäntuotannossa muutenkin. Turha kalliita lannotteita kylvää maahan ja lisätä samalla "ongelmajätteen" muodostumista.

Mistä päin Suomea hvinnamo kirjoittelee? Eli missä seudulla on ylitarjontaa?