Millä hintaa olette ostaneet / urakoineet tienvarsien ja pellonreunojen niittoa?

Meillä tehtiin viime kesänä ensimmäistä kertaa rehua itselle ja kysymyksiä on rehun säilöntään/säilymiseen liittyen herännyt...

Ensimmäisen rehusadon korjuu venyi urakoijaa odotellessa kuivaheinäastelle - tarkoituksella ei näin vanhaa tehty. Sato on korjattu pyöröpaaleihin biologisella säilöntäaineella ja muovikerroksia on vähintään 6. Urakoijan käärijä jätti paalit ns. kyljelleen. Rehuanalyysissä kuiva-aine% on 47,3, pH 4,14 ja syönti-indeksi 106. Rehun maittavuus eläimille on ok. Silminnähtävänä havaintona rehun säilymisestä on, että suurimmassa osassa paaleja on paalin ylöspäin olleeseen kylkeen tullut hiivatiploja ja homelaikku lähelle reunoja. Home-ja hiivalaikut ulottuvat noin 10-15 cm syvyyteen ja ne voi helposti kuoria pois paalia avatessa - muussa osassa paalia ei homeita tai hiivaa ole ollut.

Sitä tässä on pähkäilty, että miksi paalin yläpintaan on hiivaa/hometta tullut? Onko muovin saumoista päässyt vuotamaan vettä paalin sisälle vai onko paalin alkaessa käydä vettä jotenkin kondensoitunut paalin yläosaan? Vai liittyykö hiiva/home enemmän rehun kortisuuteen? Lisähavaintona on lisäksi se, että ne paalit, joissa lähelle pintaa on sattunut oikein apilainen karho, eivät ole hiivaa/hometta ottaneet ollenkaan. Mitenkäs tämä nyt taas sopii siihen väittämään, että apilan säilöminen on pH:n laskemista vaikeuttavien "puskuriominaisuuksiensa" jne. vuoksi vaativampaa kuin heinäkasvien

Toinen sato tehtiin jo omilla koneilla - paljon nuorempana kuin eka sato, biologisella aineella ja kuudella muovikerroksella. Kuiva-aine hurjat 57,8, pH 4,54 ja syönti-indeksi 120.  Syyssadon paaleissa ei ole ollut hiivaa eikä hometta - homeläntti on ollut vain niissä muutamissa paaleissa, joissa on jostain syystä ollut reikä. Meidän oma käärin jättää paalin pystyyn.  Kuinka iso merkitys (vai onko merkitystä?) paalirehun säilyvyyteen on sillä, että paali säilytetään pystyasennossa?       

Eihän tämä ei ole osta/myy/vaihda-palsta, mutta kysyn nyt kuitenkin... Löytyykö keltään ylimääräisiä, ehyitä vaijereita (3kpl) tuohon Kvernelandin käärimeen? Kysäisin uusien hintaa paristakin paikasta: 3 kpl vaijereita noin 1500 euroa  . Tuntuu aika suolaiselta hinnalta, kun ei ne vaijerit päälle päin näytä mitenkään erikoisilta. Tai onko vihjeitä, mistä voisi löytää käypäiset vaijerit, kaksihan niistä on samanlaisia, UH411475  ja yksi UH411474 ? 

Oletteko käyttäneet ja miten onnistuu?

Eli otsikon mukaisesti: Millä konsteilla olette saaneet valvattia vähennettyä luomupelloilta?

Itsellä on osa pelloista puhtaita valvatista, mutta osalla tuota pirullista rikkakasvia on. Nurmivuodet näyttävät pitävän valvattia jonkin verran kurissa, mutta eivät sitä hävitä. Eikä näytä myöskään kemiallinen torjunta olevan kovin helppoa: kylällä on paljon valvatin pahoin valtaamia tavanomaisia peltoja (eikö lie niiltä meidänkin pelloille levinnyt) ja vaikka väliin näkyvät viljoista sitä ruiskuttavan, niin parin vuoden päästä iloisen keltaisena taas kukkii.

Minne saatte teuraslampaanne myytyä? Olen kuullut, että ainakin keskisessä Suomessa lampureilla on suuria ongelmia löytää ostaja teuraslampailleen. Ja tiedän myös yhden suunnitteilla olevan uuden lampolan, jonka rakentamista uhkaa se, ettei markkinakanavaa tuotannolle tahdo löytyä. Ja samaan aikaan lampaanlihan kotimaisuusaste on jotain 20% !?! Aika turhanpäiväistä on hehkutella MaasTulissa ym. lehtijutuissa sitä, että kotimaiselle lampaanlihalle on markkinoilla tilaa ja tilausta, jos tuotantoketju tyssää lampolan ovelle. Isoille teurastamoille lammas on marginaalituote, vaikka kai niilläkin on jonkin verran sopimustuotantoa, uusia ei kuitenkaan taideta ottaa. Lammasta teurastavien, olemassa olevien pienteurastamoiden kapasiteetti taas taitaa jo olla niin tehokkaassa käytössä, että lisää ei ole mahdollista ottaa. Tosi kurja tilanne; lampaanlihantuotanto kun tosiaankin olisi (lehtijuttujen mukaisesti) monille tiloille ihan toimiva tuotantosuunta, jos vain tuotantoketjun saisi kuntoon niin, että tuottajan tehtäväksi jäisi tehokas lihan tuottaminen. Kaikilla ei ole aikaa, halua, kykyä tai mahdollisuuttakaan suoramyyntiin, jota sitäkin paljon lampaanlihan myynnissä harjoitetaan.               

Tuli viime viikolla tv-dokumentti liittyen Monsanton toimintakulttuuriin ja siitä onkin jo vähän keskustelua toisaalla tällä palstalla  http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=4531.0 . Tuo dokkari tulee uusintana maanantaina 25.8. klo 23.25 ykkösellä ja toivottavasti mahdollisimman moni viljelijä ja kuluttaja sen katsoo, koska herättää kyllä ajatuksia... Katsokaa ja ajatelkaa!

Nyt, kun ei noita yli yhden päivän poutia ole juhannuksen jälkeen ollut ja kuivaa heinää pitäisi kuitenkin yrittää tehdä, niin kyselen tässä muiden kokemuksia siitä, kuinka lyhyen luokokuivauksen jälkeen olette ajaneet heinää kuivuriin ja miten on säilynyt? Ohje kertoo, että kosteusprosentti kuivuriin ajettaessa tulee olla alle 40, miten nopeasti se käytännössä saavutetaan ja millaisella käsittelyllä?