Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Jos siinä on irtosytkät riittää kun ne poistaa, mutta elektroninen sytkätön systeemi pitää ohittaa.
Jos tekee ohituksia kaikista tärkein asia on kirjoittaa kalusteeseen selvästi, että VAIN LED-PUTKIA. Jos nimittäin joku vaihtaa tavallisen putken tällaiseen led-viritettyyn kalusteeseen, niin PAM PAM ja jälki on pahaa!
Asfalttiahan on monenlaista, ei se pelkkä kerrospaksuus paljon kerro. Ja yksikkönä itseasiassa on kg/m2. Mutta erittäin tarkeä asia on myös pohjatyöt: kallis asfaltointi menee ihan hukkaan, jos pohja kiehuu.
Asfaltti on eri kokoisten kivimurskeiden, täytejauheen ja bitumin seos. Kaikki nämä vaikuttavat lopputulokseen. Murske voi olla kalliosta (kovaa ja kallista) tai soramursketta. Mutta se voi olla myös osittain ns RC:tä, eli uudelleenkäytettävää vanhaa asfalttia.
Bitumiakin on erilaista eri tarkoitukseen, mutta myös eri hinnalla. Samoin sen määrä massassa vaihtelee. Pitääkö olla täysin vesitiivis? Saako olla liukas?
Eli kysele ennen varsinaista tarjouspyyntöä eri firmoista heidän näkemystään millaisella massalla he pintaisivat. Joku firma saattaa tarjota aseman paskakasaan kuuluvan massan sulle tosi halvalla, mutta onko se edullisin vaihtoehto?
Niin, onhanhan siinä venäläisessä ruletissakin viisi tyhjää ...
Minä tinkaan kuitenkin vielä vastaan, koska yksiselitteistä kirjallista ohjetta ei ole näkynyt.
Ympäristötuen mukaisessa lannoitussuunnittelussa on kysymys sopimusasiasta: viljelijä sitoutuu allekirjoituksellaan noudattamaan sen ehtoja. Mutta nitraattiasetus on asetus, jonka eduskunta on hyväksynyt. Sen hyväksymistä kysytään vain vaalien yhteydessä. Ja ainakaan minä en näe tässä lakitekstissä mitään mainintaa taulukkoarvoista.
Minäkin olen saanut saman vastauksen, kunhan kaikissa papereissa lukee KUIVIKEolki.
Tässä täytyy käyttää lanta-analyysin tuloksia, ei taulukkoarvoja
Ei tarvitse käyttää, itse voi päättää käyttääkö anlyysin vai taulukon arvoja, mutta niitä ei saa käyttää ristiin, eli joko anlyysintulokset otetaan käyttöön tai taulukkoarvot
Tässä väitän vastaan, annatko linkin, josta asian voi tarkistaa.
Tarkennan vielä, että täydentävissä ehdoissa edellytetään nitraattidirektiivin noudattamista ja lanta-analyysien tekemistä. Noissa ei puhuta taulukkoarvoista mitään.
Koko tilan valvonta juhannuksen jälkeen ja kaikki ok, mutta mitään pöytäkirjaa en ole vielä nähnytkään. Saapa nähdä ehtiikö tarkastaja koneensa ääreen ennen kuin tulee maksatuksiin taukoa joulukuussa.
<Etkö saanut LFA:n ennakkoja, vai onko sulla vanha sopimus? Etkö tosiaan on saanut papareita allekirjoitettavaksi? Ei tainut sattua köyhään perheeseen, jos et ole tähän mennessä TE:hen soittanut!
Visussa saa käyttää taulukkoarvoja, mutta nitraattidirektiivi määrää:
Lantaa saa levittää peruslohkolle sellaisen määrän, joka vastaa enintään 170 kg kokonaistyppeä hehtaarille kalenterivuodessa. Tällöin on otettava huomioon myös typpilannoitemääriä koskevat määräykset.
Tässä täytyy käyttää lanta-analyysin tuloksia, ei taulukkoarvoja
Onko se vuoden lypsykyykyt liian lyhyt kestoikä?
Osta sellaiset, jotka on mukavat ja joissa on varvassuoja. Mulla on purot jalassa vaikken enää lypsyllä kyykikään. Kevyet ja mukavat.
Vastaukseni menee hiukan kysymyksesi ohi, mutten malta olla kommentoimatta.
PröötAgria on niin iso organisaatio, että siellä saa sopivan, ei pätevän. Ja nimenomaan sen kannalta sopivan.
En kiellä, etteikö siellä olisi töissä pätevää väkeä. Mutta olen liian monta kertaa pettynyt erilaisissa koulutuksissa, kun päteväksi tiedetty luennoitsia on korvattu toisella.
Toinen seikka on ulosanti. Hiirenharmaa taloushirmu naputti meillä mitään puhumatta läppäriään. Kun kysyin häneltä jotain, hän kaivoi salkustaan jonkun paperin ja luki siitä:" Maatalousverolain neljännen...."
Kun asia ei mennyt perille kysyin asiaa uudelleen. Ainoa vastaus oli: "Juurihan käsittelimme sen asian". Ja mykkäkoulu jatkui.
Joten, valitset minkä tavan tahaansa, varmista että ymmärrät mitä teette. Voit huoletta ulkoistaa kuitinnaputuksen, paperientäytön ja ties minkä, kunhan ymmärrät tekemiesi ratkaisujen vaikutukset.
Omalta osaltani päätän tämän keskustelun seuraaviin huomioihin:
1. Ihmettelen, miten vaarattomina keskustelijat pitävät kärrykuormaa. Sen kokoaikainen tarkkaileminen on hyvin vaikeaa. Samoin muiden tielläliikkujien temppuihin vaikuttaminen.
2. Ihmettelen edelleen, miksi niin monet kauhistelevat paalin kuljettamista pihdissä, vaikka kaikki raportoidut onnettomuudet liittyivät joko tyhjän työkalun putoamiseen tai tärävänurkkaisen tökkäämiseen tiehen. Vai tietääkö joku todella paalipihtionnettomuuden? Eikö siis nimenomaan pitäisi kieltää tyhjän työvälineen kantaminen etukuormaajassa. Niillä sattuneita onnettomuuksia jopa minä tiedän useita! Tai paskan kuormaaminen. Niitäkin hevereita on muistissa muutamia.
3. Minun pihtikanto on korkeintaan muutama kilometri. En hakisi paaleja kymmenien kilometrien päästä edes pelkällä kärryllä - romukoijareilla on korkealaitaisen rekat, joilla tulee turvallisesti suuri määrä.
4. Ei paalin kantaminen ole mustavalkoinen asia. Vesikuivattua lötköä en pihdissä puristele, enkä valtaväylille lähtisi. Järki mukana, myös trakun koossa, kuormaajan iässä ja ajonopeudessa.
5. Aika kapeilla katteilla alalla mennään, joten kannattaa laskea kuljetuksetkin.
Siten niin, että yleensä pihdin käyttö on sähköisen (magneett)iventtiilin takana, ja mä en ainakaan ole vielä nähnyt yhdessäkään etukuormaajassa (enkä kovin monessa muussakaan paikassa) sähköventtiiliä, joka olisi 100% pitävä.
Mutta ilmeisesti olet nähnyt pneumaattisesti, hydraulisesti tai mekaanisesti ohjattuja, jotka ovat 100% pitäviä?
Toisekseen mistä oletusarvo, että puristus pettää, miksei nosto tai kääntö?
Kova on luottamus etukuormaajan sähköventtiilin pitävyyteen pihtikäytössä..
Miten se sähkö siihen liittyy?
Kuten aiemmin sanoin, paali on silmien edessä vain hiukan maan yläpuolella. Pihtejä voi kiristää helposti ajon aikana.
Kun aiemmin ketjussa oli laskeskeltu liike-energioita, muistutan vielä, että paali kulkee täsmälleen samaa nopeutta kuin traktori. Jos paali rupeaa laahaamaan maata, paalin ja maan välinen kitka on voima, joka trakua jarruttaa. Ei suinkaan törmäys paikallaan olevaan paaliin. Kun pihti on niin alhaalla kuin mahdollista, se tuskin lähtee käpälien välistä mininkään.
Tilanne on ihan toinen, kun auto törmää 100 km/h viidenkympin nopeudella vastaantulevaan kuormasta pudonneeseen kuoriutumattomaan kepulaiseen.
Jus joo, "eikös se paalin perhana just tippunut ja pomppas oikean etupyörän alle ja kaato traktorin kun tyttöystävä soitti" kuului selitys tai muuta vastaavaa.
uni vai tosi kuin suojalumi?
"paalit pomppivat"
niin pomppivat, kun tippuvat kärrystä. minun pihtiin mahtuu vain yksi.
ja väitän edelleen, että kärryssä, ilman kiinteitä laitoja kuljetettava paalikuorma on vaarallisempi, kuin yksittäinen pihdissä kuljetettava. vaikka se sitoisi liinalla tahaansa mihin suuntaan tahaansa.
