Jos vaikka tälläkonstilla säästääs vaivaa jäljittämisessä ja kilpailuttamisessa; Alkaa olemahan nuo karsinanpohjat simmottisessa kunnossa, että pitääs palkit uusia. 240 pitkiä palkkeja, ja puolivälin kohdilla poikittain tukirauta, eli "jänneväli" olisi näinollen 120. 4-5kk ikään asti pruukataan näissä karsinoossa pitää vasikat. Mistäpäin ja minkä mallisia palkkeja suositellaan? Ja muistan joskus nähneeni simottii muovipalkkeja, onko ne minkäämoisia?

Ja yksi mahdollisuus on ottaa isse asiaksi, ja tehdä ne palkit. Ei se mikää maailman konsti ole, vormut, kuraa ja rautaa, ja jonkimoinen vibra. Eikös kuran tarvittekki tehtä melkolailla kuivaksi, jotta lujuus olis parhaimmillaan? 20mm vaneerin päälle tekee 2" lankusta vormun ja sitte niihin levymallisiin palkkeihin tekee ne raot keskelle sillain että höylää 25mm paksun laudan kartioksi. Vibraksi piisannee iskuporakone, ja istukkaan pistää uppokanta ruuvin, nii saa täryytettyä betonkista ilman pois. Ja rauta on halapaa näinäaikoina, sitä saa pistää reiruhun. 80snt/kilo+alv 100x50x6 profiilissa, harjateräs lienee 65-70snt kieppeillä?

keltasta pörssiä ja nettikonetta on luettu tiiviisti, mutta ei ole osunu silmiin ilmootusta.  

mihin maaseudulla tarttee optista kuituyhteyttä? onha se hyvä että saa tehtyä maallaki sen muutoilmoituksen ihmisten ilmoille näpsäkäti...

koskas fenttiihin tuloo sisudieselit nokalle?

Karkeasti arvioiden, paljonkohan tekisi 120-150m3 virtsasäiliön rakentaminen? Eli pohjien teot, elementit ja altaan pohja+muut työt? Ja mitäs ne kumisäiliöt on, mitä ainakin johonki maailmanaikaan myytiin? En ole kuullu että kellää olisi semmoosta käytössä..

Joka vuosi tehtään uusi viljasiilo, kun ei edellisenvuoden viljoja ole saatu meneen minhinkään. Sitte ostetaan lisää peltoa hintaan yli 10.000€/ha 15 hehtaarin alasta. Sitte ostetahan tuliterä puimuri. Tosin mettiä on myyty. Arvaako joku, että miksi? 

Ja joku sanoo että kaurankasvatus ei kannata?

Maastulissa viljatilan kannattavuutta käsitelevässä artikkelisa:
"Yksi kannattavista toimenpiteistä oli esimerkkitilan toimintojen ulkoistaminen ja tilakoon pienentäminen."

Missä ihmeen vaiheessa toimintojen ulkoistaminen, eli urakoitsijan käyttäminen, eli rahan lahjoittaminen lisää kannattavuutta? Kannattavuuden lisääminen on yhtäkuin omavaraisuuden lisääminen...  Omakohtainen esimerkki:; ostin tuos myrkkyruiskun. hankintakustannus, varaosat ja katsastus tuli maksuun ensimmäisenä kesänä. Ja jokku "tehotilat" kehtas viä kyseenalaistaa mun investoinnin..  Onse kepulaisuus sitte ihmeellinen asia. Niinku yks kaveri tuos totes että jos ostaa kahdella eurolla ja myy eurolla, niin kyllä siinä jää voitolle kun sitä hommaa tekee tarpeeksi kauan....  Ei nuo rahastuskeskuksen tyhjäntoimittajat mitää turhaa porukkaa ole...   

Eläinperäistä rasvaahan voidaan joidenkin kemiallisten prosessien avulla muuttaa nestemäiseksi polttoaineeksi. Pystyyköhän maitorasvalle tekemään saman judun? Raaka-aineesta ei tulisi kyllä pulaa, eikä olisi hinnan kiroissa se raaka-aine..

On se hyvä, että saa semmoosen koneen mitä tarvittoo. Ei mitää tarpeettomia kranssia, vaan semmoosilla ominaisuuksilla mitä on tarves. Kokonaistaloudellisesti selkeästi edullisin ratkaisu, koneelle on odotettavissa pitkä työntäyteinen elämä, ei kerkiä sisomaan pihan nurkassa tyhjänpanttina..  Eikä tartte heti olla vaihtamassa. Yleensä tämän merkin kannattajat tilaavat lisää, harvemmin sitä vaihdossa mitää lahjoitetaan..

Eikös se ollu se takaraja niin että 15,10 mennessä, mutta jos ei ole routaa niin 15,11 asti olisi aikaa?

Onko kellää ollu niistä ongelmaa? Mistä se johtu?

Emän luonne ok, ja ei tämmööstä ennemmin oo nähty..  Jos menee likille nii kimppuhun, ja kuopii maata ku sonni, ja ei oo kiinnostunu jauhoista ollenkaa ja on hieman erillään muusta hieholaumasta..  On niitä möyryjäki nähty useampia, mutta ei ne tuommosia oo ollu. Ja kun tuos kesän aikanan muita hiehoja on ollu kiimas nii ei se mitää niistä oo välittäny.. Ja empä ole kuullu että hieho möyrytautiseksi olisi tullu.. Hieho siemennettihin tuos keväällä normaaliin aikaan, tiineyttä ei ole tarkastettu, mutta utaretta alkaa pikkuhiljaa muotoutumana nii tiineheksi epäälen. Tarttis saada teurasautoon, että ei tarttii tuommoosta lehemäksi opettamahan..

Nii, ja tämän kivan kaverin isä on  Kotimaan Urpana A 44167 C, ja faban sivuilla ei näytä olevan arvostelua tälle kaverille. Onko muilla mahdollisesti näitä samoja...   

Maastullissahan päiviteltiin suomen kallista rakennuskantaa. Mistä moinen johtuu? Onko suomessa delaval-uskonto liian vahva? Onko suomen rahastuskeskus (proagria) tehnyt tehtävänsä ja sitäkautta mopo karannu käsistä? Onko olemassa jokin järjellinenkin syy siihen että tehdään lämpimiä navetoita? Paksut haalarit va päälle ku niinä yksittäisinä kylminä päivinä lypsyylle mennähän..  Lehemillä on takki päällä omasta takaa..

Miltäs labrat ovat näyttäneet?

Mulla on kahdesta satsista näytteet, ja ei mitää ikäviä yllätyksiä tullu. Tosin tuo 2.sadon D-66 arvo kuulostaa eriskummalliselta, kun tavara oli semmosta pelkkää lehtimassaa...

Onko kasvusto missämallissa? Vai onko jo puitu? Tääpäin aikaasin kylvetyt kaurat alkaa olemaan jo lähes täysin keltaasia, ja ohra alkaa jo pikkuhiljaa "väsähtämään".  Eli pari-kolme viikkoa viä ennenku tarttis tehdä jotain. Hyvää aikaa laittaa koneita kuntoon.

5-6m leveet, 20 metriä pitkät, ja 2.5m korkeat ja kattoa ei tulisi päälle. Minkähänmoinen kustannusarvio olisi? Montun kaivuu ja maansiirto työt onnistuu oma-alotteisesti, mutta hiekat ja elementit ja kurat tarttee ostaa...