Lainaus käyttäjältä: Zeppeliini - 01.10.09 - klo:12:09

Lainaus käyttäjältä: Shrek - 30.09.09 - klo:21:26

Tämähän selvensi paljon. Täällä pohjoisessa voidaan huoletta raivata tuo 42% kokonaismaa-alasta pelloksi ja vaatia koko alalle kaikki tuet, koska etelässäkin asia on näin... 

Jepjep! Tuki tasataan tukialueen sisäisenä jakona...

maitotilojen kesken

Ihan vakavasti puhuen niin kyllä tuo jos raivioita aletaan tuen piiriin laittaa ilman että kotieläinpuolella tapahtuu mitään niin ainoa edes vähänkään oikeudenmukainen tapa olisi hoitaa tuo niin että tukialueen peltojen tukipotti jaetaan uusiksi kaikille sieltä löytyville hehtaareille eli raiviot mukaan. Jos tasataan maan sisällä niin se on taas uusi tulonsiirto ab-alueelta c-alueelle. Ongelmana taitaa olla se että noita tukipotteja ei välttämättä ole jaettu tukialueittain mutta kyllähän sen tukirekisteristä helposti saisi, tukisumma 2009 ja sitä sitten jaetaan uusiksi. Tosin siinä saattaisivat sitten muut c-tuottajat kuin laajentajat tai raivaajat vähän olla nyreissään kun hehtaarituki pienenisi? Toinen ongelma varmaan on EUn sääntöjen mukainen lohkojen tukikelpoisuus. Tuo että olisi tuotantosuuntakohtainen niin se taitaisi mennä vähän vaikeaksi?

Lainaus käyttäjältä: mlahti - 01.10.09 - klo:08:47

miksi sie ABCmies yhtään huutele energiakasvien tukien perään? nehän maksetaan samasta potista kuin ruuantuotantotuet.

Älä ny hemmetissä tostakin vauhkoa, menee vielä sekin munille ?

Siis mihin energiakasvien tukeen? Jotain ruokohelpiä tai jotain? Mitä minun siihen suuntaan pitäisi huudella? Ensinnäkin se lienee sama tuki tukialueista riippumatta? Ja toiseksi jos noin niinkuin tarkoitat että itse pitäisi alkaa huudella tukea että pistäisin peltoni helpille niin eipä tuota täällä päin oikein viljellä. Mutta en nyt ymmärtänyt mitä tarkoitit tuolla huutelulla? Pitäisikö huudella että niille ei saa maksaa tukea? Jotta c-alueelle riittäisi enemmän?

Kyllä, kyllä, mutta muussa yritystoiminassa ei ole tälläistä reilunpelin henkeä, jossa lähtökohtaisesti on kaikilla samat hinnat tuotantopanoksilla, joihin kai tuetkin voi verrata.
Jokainen puuseppä tai putkiurakoitsija ostaa tavaransa eri hintaan, niillä ehdoilla mitä ostajana saa, maksaa tiloistaan eri tasoista vuokraa ja yleensä myös muutkin kulut on eritasoisia.
Jokainen saa myös töistään aina eri hintaa, päinvastoin kuin maataloudessa jossa joka toimija saa tuotteestaan saman hinnan ja myy samalle ostajalle ?
Putkiurakoitsija joka häviää tarjouskilpailun, ei saa mitään hintaa, koska sillä ei ole mitään töitä, kulut firmasta juoksee kumminkin kokoajan ?

Eli siinä mielessä tomoonen nassutus jostakin senttimäärästä, joka kaataa toisen muttei toista on ihan bulshittiä ?

Mutta otetaas tilanne että olisikin yksi putkiurakoitsija joka saisi yhteiskunnan tukia 15% liikevaihdostaan kun muut eivät saisi mitään? Mitä tuumaat että vaikuttaisi? Ei tarttis niin välittää niistä tarvikkeiden hinnoista kun kannattavuus on taattu. Voisi tarjota sen verran halvemmalla urakoita että saisi ne ja muiden kannattavuus senkun heikkenisi. Johtaisi siihen että kun muut eivät saisi töitä niin niitä alkaisi tippua pois ja saisi urakoita paremmin ja kannattavammin. Ihan sama vaikutus sillä on maataloudessakin että toisella on tukea 15% liikevaihdosta enemmän kuin toisella, analogia löytyy lähes kaikkiin mainitsemiisi.

Lainaus käyttäjältä: AaaBeeCeeMies - 30.09.09 - klo:09:29

Olihan tuossa paljon asiaakin tuossa kirjoituksessa vaikka sukutilakatkeruus sieltä paistaakin. Tähän kuitenkin kiinnittäisin huomiosi kun tunnut tuota talouspuolta ymmärtävän ja osaamista korostavan?

Mulla on omanakin vaivana "sukutila", joten en ole missään mielessä katkera, Silmät ovat vaan avautuneet ehkäpä tavanomaista paremmin. Systeemi on vaan mätä, kun tunteet ohjaavat taloudellista toimintaa.

Niin? Mutta et sitten vastannut olennaisimpaan kysymykseeni? Kun sinun mielestäsi vain ammattitaito ratkaisee ja tuiolla ei ole merkitystä mutta minun mielestäni kun suhteutetaan tuo tukien määrä liikevaihtoon niin asetetaan aika kohtuuttomat vaatimukset sille kuinka paljon parempi ammattitaitomielessä ab-tuottajien on c-tuottajiin nähden oltava. Niin että miten se nyt sitten mielestäsi on? Jos sinun liikevaihdostasi napsaistaan 15% pois ja naapureillesi tuet jäävät niin pärjäisitkö sen jälkeen ylivertaisella ammattitaidollasi naapureillesi tuosta vaan? Ja raha riittäisi helposti lisämaakauppoihin kun ammattitaidollasi tulos olisi parempi kuin naapureilla?

Ei siinä oteta kantaa eläinmäärään, vaan siihen mikä on euroina se tukimäärä, joka jaetaan eläinten kesken.
Kyllä ne eläinmäärien kasvut alentaa myös eläintukia, esim. hevosilla supistus viime keväänä oli 35 %:tia eläinyksiköltä ja muutenkin ehdot tiukkeni ?
Emolehmien palkkio puolittui muutama vuosi sitten, sekin perustuu juuri siihen että emolehmien määrä on kasvanut ja budjetissa oleva tukisumma on kumminkin kokoajan sama.

Mutta kun katsot tilastoista että montako % emolehmistä on c-alueella nyt ja montako % emolehmistä oli c-alueella vaikka 5 vuotta sitten niin huomaat varmasti selkeän siirtymisen emolehmien määrässä c-alueelle. Tai sillä tuskin on väliäkään huomaatko tai uskotko sinä siihen, olennaista on se että komissiosta löytyy sellaisia henkilöitä jotka eivät kiistä selviä numeroita ja niitähän löytyy kun faktat pöytään laitetaan.

Kyllähän se osaaminen rules yhä paljonkin enemmän kuin tukierot ja nyt en sitten puhu lypsytaidosta taikka koneen korjaamistaidoista tässä yhteydessä...

Olihan tuossa paljon asiaakin tuossa kirjoituksessa vaikka sukutilakatkeruus sieltä paistaakin. Tähän kuitenkin kiinnittäisin huomiosi kun tunnut tuota talouspuolta ymmärtävän ja osaamista korostavan?

Sikapuoli. Nykypäätöksillä siellä on tulossa tukieroksi 2013 noin 20 senttiä per lihakilo kun puhutaan eläintuista ja kasvituet eivät tukieroa ainakaan tasaa ainakaan c1:lle. No, nyt lihasian hinta noin 1,45 senttiä per lihakilo joka siis tarkoittaa että tuo tukiero on noin 14% liikevaihdosta. Nyt jos unohdat hetkeksi maatalousyritykset ja sitten jotkut Fortumin kaltaiset niin normaalisti yritys tekee tulosta noin 3-18% liikevaihdosta. Joka jää osakeyhtiöissä osingoiksi eli pääoman tuotoksi, palkkakulut on siitä siis jo pois. Onko mielestäsi oikein että tukiero vastaa ns normaalin yrityksen tulosta? Siinä saa olla aika paljon ammattitaitoa enemmän että tuon tukieron saa kurottua umpeen? Ja yhtä ammattitaitoisista viljelijöistä väkisin tippuu pois se jolla tuet pienemmät? Kun tuota osaamista niin korostat niin onko oikein että ab-alueen osaavampi viljelijä tippuu pois kun tumpelompi c-tuottaja jatkaa tukien varassa kuin mitään ei olisi tapahtunut? Ja maitopuolellahan tuo tukiero on sitten jo c1:lle samaa luokkaa kuin tuo sikapuolen 14% liikevaihdosta ja c2+ vielä enemmän.

Jooo, mutta eläintuki summahan ei kasva, se on määritelty euroina budjetissa ja jos eläinmäärä kasvaa niin kappalekohtainen tuki yhtä eläintä kohti laskee, tämähän on selkeä juttu.

Joo mutta noista eläinmäärätilastoista näkyy myös selkeästi se miten emolehmien määrä on muuttunut eri tukialueilla. Ja se on ihan helposti osoitettavaa kovaa faktaa jonka ab-tuottajat varmasti ennen seuraavia neuvotteluja komission suuntaan osaavat kertoa tarvittaessa virallisten kanavien eli ministeriön ja ministerin ohi vaikka "omien" meppien kautta. Jotta saataisiin vähän oikeudenmukaisemmat tukitasot seuraavalla kierroksella. Sikapuolella ainakin.

Pellon määrän kasvu, onko peltojen määrä sitten kasvanut sitä vertaa, että sillä on ollut vaikutusta tukipottiin ?

Yritin etsiä faktaa raivioiden määrästä. Valitettavasti kun ne eivät ole tuen piirissä niin ilmeisesti siitä syystä niitä ei virallisista tilastoista löydy. Se mitä sen sijaan löytyi niin oli huomattava määrä vaatimuksia että raivioille on saatava tuki niin että sanoisin että niitä on kuitenkin merkittävästi.

Mutta sen sijaan mielenkiintoinen oli
http://www.mmm.fi/attachments/ymparisto/5xYyNcvyN/MMM_CO2_raportti_v6.pdf
jutussa oleva tieto joka löytyy sivulta 32:
"4.5 Pellon raivaus ja metsitys
Sektorin päästöihin voidaan vaikuttaa vähentämällä eloperäisten maiden viljelyä sekä viljelemällä
niillä nurmikasveja. Erityisen olennaista on vähentää tai lopettaa peltojen raivaus. Myös metsitystä
voidaan pitää perusteltuna keinona heikkotuottoisille kivennäismaille. Sen sijaan turvemaiden
metsitys ei suomalaisten tutkimusten mukaan juurikaan vähennä päästöjä. Pellon raivauksen
estäminen erityisesti turvemailla on erittäin tärkeää, koska kun pelto turvemaalle on kerran raivattu,
jatkuvat sen tuottamat päästöt pitkälle tulevaisuuteen, vaikka pelto myöhemmin metsitettäisiin tai
muutettaisiin ruohikkoalueeksi."

Jooo, mutta jos väitteet on yhtä hepposella pohjalla, kun on väitteet naudanlihan tuotannon kasvusta C-alueella, niin eipä ole neuvotteluissa vaikeuksia kumota niitä ? Onko peltopinta-ala sitten kuinka voimakkaasti kasvanut C-alueella ?

Naudanlihantuotannon kasvu on asia erikseen mutta komissiossa varmasti osaavat katsoa myös mihin tukimarkat menevät kun niitä ei lihakiloista makseta vaan nuppiluvusta ja silloin kun esitetään luvut emolehmien määrän kasvusta c-alueella niin nepäs eivät sitten olekaan heppoisella pohjalla vaan eläinmerkkirekisteri aika lahjomattomasti kertoo mikä on ollut kehitys?

Minun kannattaa viljellä tilaani, vaikkei olisi yhtään eläintä ? Tuntiansio nousisi kohisten, yhden kerran kesässä niität ja koko vuoden tienat olisi hyppysissä pelkkinä tukina, ei olisi lannoitus, muokkaus tai muita kuluja.Senkin voisi teettättää "aliurakoisijalla" ?

Saisitko koko elantosi pelkästä tilasta? Tuskin? Siinä ei tuntiansion kasvu paljon auta jos kokonaisrahamäärä ei riitä elämiseen? Mutta kun kovasti noista ab-alueen kahukauran kasvattajista jotka viikon työllä koittavat saada vuoden palkan täälläkin mutistaan niin mitäpä tuollainen kuvaamasi systeemi sitten mahtaisi olla? Näennäisviljelyä puhtaimmillaan?

Pellon määrän kasvu, onko peltojen määrä sitten kasvanut sitä vertaa, että sillä on ollut vaikutusta tukipottiin ?
Tuethan on euromääräisesti budjetissa, joka jaetaan hehtaarien perusteella. Tukikelvottomat lohkot ja raviot ei vaikuta mitenkään asiaan.

Ei vaikuta välttämättä ei. Mutta jos ennen seuraavia tukineuvotteluja ab-alueen edustajat kiinnittävät komission ja komissaarin huomion siihen että peltoa (joskin tukikelvotonta) on raivattu kovasti ja esittävät sen osoituksena ylisuuresta tukierosta tällä kertaa ennen neuvotteluja niin saattaapi tuolla jotakin vaikutusta asiaan olla.

Niin, mutta mielestäsihän ongelma oli viljapuolella, miten viljapuolen ongelmaan voi eläintuet olla syynä ?

Tekeydytkö taas tyhmäksi vai onko tuo luontaista? Näytä ensinnäkin se kohta missä minä olen sanonut että tämä on viljapuolen ongelma. Ongelma on yleisesti pellon ylimäärä kuten aloituksesta ja vierasyliöstäkin näkyy. Tietysti se korostuu viljan viljelyssä mutta kokonaismäärä on se ongelma. Ja jos et tajua että mikä yhteys on kotieläintuilla ja pellon viljelyllä niin aika ongelmallista sitä on selittää. Kysytäänpä vaikka näin: jos et saisi niitä eläntukia mitä saat vaan viljelisit viljaa tai heinää niin mikä olisi tilasi kannattavuus? Sinun kannattaa viljellä niitä peltojasi vain siksi että sinulla on lihakarjaa ja saat niille merkittävää tukea.

Mitä vaikeuksia siitä neuvotteluissa tulisi, jos peltojen määrä on kasvanut, onko EU jossakin kommentissa moittinut Suomea peltojen määrän kasvusta ?

Ei ole moittinut. Vielä. Ihan sama vaikeus tulee kuin ab-alueen sikatuissa ja 141-neuvotteluissa. Luvut isketään pöytään ja neuvottelijat katsovat että tuotanto (peltoala tässä tapauksessa, sianliha 141:ssä) on kasvanut ja tukia on saatu. Sen jälkeen neuvottelijoilla onkin aika työ perustella että miksi tuotanto on kasvanut ja miksi tukea tarvitaan vaikka tuotanto kasvaa. Tämän pitäisi jokaisen hiukankaan tulevaisuuteen pitemmälle katsovan ja menneisyyden tapahtumat tietävän ymmärtää. Tässä on se että olisi mahdollista hoitaa homma kansallisesti tai sitten EU hoitaa homman. Ja kuten totesin niin tällä kertaa varmasti ab-alue on paremmin hereillä neuvotteluissa ja jos EU-neuvottelijat eivät kiinnitä huomiota pellon määrän kasvuun niin avustajia todennäköisesti löytyy jotka heille siitä kertovat. Pitää alkaa yhtä härskisti ajaa omaa etuaan kuin c-alue on tehnyt.

Mikäli oikeasti halutaan vähentää viljelyä, viljan määrään alentamiseksi, niin paras tapa sihen on tukien leikkaaminen, se aiheuttaisi nopean viljelyalan supistumisen ja sitä kautta myös tuotannon supistumisen.

Kuten kylmis toteaa niin tämä ehdotus on omalla tavallaan ihan hyvä. Mutta pohditaas asiaa hiukan pitemmälle. Kun huomioidaan c-alueen suurempi eli ylisuuri kotieläinpuolen tuki joka tätä raivaustarvettakin tekee niin sehän tarkoittaa sitä että c-alueella pellonkin viljely edelleen jatkuisi ylisuurien kotieläintukien varassa. Kun taas ab-alueella kannattavuus edelleen heikkenisi joka johtaisi siihen että ab-alueen kuitenkin paremmissa oloissa olevaa peltoa tippuisi tuotannosta pois ja c-alueelle raivattaisiin edelleen lisää. Eli tämä ehdotus johtaisi tuotannon yhä kiihtyvään siirtymiseen c-alueelle.

Tässä vain ei ole mitään logiikkaa, jos peltojen hinnat nousee tähän tahtiin, niin miten joku voi tosissaan uskoa, että peltoja olisi liikaa tarjolla, se että lehdessä joku ns. tohtoristason mies näin väittää, ei tarkoita sitä että se olisi oikeassa peltojen määrän suhteen ?

Niin? Tätähän minä juuri tuossa tarkoitin? Että siinä ei paljon asiantuntijoiden sana paina kun palstan oma kaikkien alojen erikoisasiantuntijamme emo-heikki esittää oman asiantuntevan lausuntonsa asiasta jota ei käy kiistäminen? Asiantuntijat ovat väärässä ja emo-heikki oikeassa, niinhän se menee? Se näkemys ei muuten sitten rajoitu noihin kahteen tohtorismieheen, jos olen oikein ymmärtänyt niin myös suurin osa muista maatalouden asiantuntijoista tukee tätä näkemystä pellon määrästä. Mutta he ovat kaikki väärässä ja emo-heikki oikeassa, sehän on itsestään selvää ja asiasta ei tarvotse edes keskustella.