Kuljetuksen osuus on niin pieni, ettei sitä sonnia kannata itse lähteä sinne teurastamoon viemään, sialla asia voi olla toisin, kun sikapuolella ei teurasautot kulje pitkin maakuntaa, kuten kulkee nautapuolella, kun ne näitä poistolehmiä noutavat maitotiloilta.
Mikäli kuljetus olisi todellinen kustannus, niin välittömästi laittaisin itselle oman teurasauton ja ajaisin itse omat teuraani teurastamolle ja ottaisin nekin rahat itselle, mutta näillä hinnoilla ei kannata.

Voisi kannattaa että laittaisit itsellesi sen oman auton? Näkisit paljonko se kustantaa viedä se yksi eläin kerran kuussa sinne teurastamolle? Tulis muuten kallista kuljetusta...

Niin. Ehkä LOPPUTUOTTEEN kustannuksista logistiikan kulu voi olla pieni, mutta tämä on Agronet. Täällä puhutaan ALKUTUOTANNOSTA.  Alkutuottaja maksaa rahdit kalliimman kautta. Tämä näkyy eniten viljakaupassa, lihahommissa isot tilat sponsoroivat pienempien rahteja. Tämän asian myöntävät myös teurastamojen ihmiset, joten tästä on täälllä enää ihan turha jankuttaa.

Noin se menee. Ns ilmaista lounasta ei ole, aina joku ne kustannukset maksaa. Ymmärrän tietysti niitä jotka hyötyvät nykysysteemistä eli pienet yksiköt isojen etäisyyksien päässä kaukana teurastamosta että he haluaisivat säilyttää nykysysteemin koska itse siitä hyötyvät. Ja silloin paras keino on ensin kieltää että edes hyötyvät siitä jotta ei syntyisi niin paljon keskustelua aiheesta ja sitten kun syntyy keskustelua niin todeta että kustannus on merkityksetön.

Lainaus käyttäjältä: AaaBeeCeeMies - 08.01.10 - klo:15:55

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 07.01.10 - klo:13:56

Tätä on Emo-Heikille tässä koetettu selittää mutta kun se vaan usko. Huokaus.

Terve tuloa vaan joukkoon. Itse ollut vähän aikaa joukosta poissa mutta tuossa on kyllä työn sarkaa jos vanhat merkit paikkansa pitää...

Se nyt vaan on turha sellaisten selittää, jotka ei itse ole olleet logistiikan kansaa tekemisissä pätkääkään ...
Logistiikan osuús lopputuoteen kustannukista on jotain 3 %:n kieppeillä, siinä on kaikki kuljeutukset mitä tuotteeseen sisältyy, joten sillä ei alaa tehdä kannattavaksi, jos se ei muuten kannata.

Logistiikan osuus siis suurempi kuin viljan eli perusraaka-aineen reikäleivässä? Tai viljan osuus olutpullossa? Eli siis logistiikan osuus on merkittävämpi kuin maatalouden muulle tuotantoketjulle lahjoittaman raaka-aineen?

Mutta kyse olikin mielestäni siitä että onko tuotakaan logistiikkakustannusta pakko ehdoin tahdoin kasvattaa tekemällä päätöksiä jotka johtavat väistämättä logistiikkakustannusten kasvuun.

Tätä on Emo-Heikille tässä koetettu selittää mutta kun se vaan usko. Huokaus.

Terve tuloa vaan joukkoon. Itse ollut vähän aikaa joukosta poissa mutta tuossa on kyllä työn sarkaa jos vanhat merkit paikkansa pitää...

Jäsenmaksusta minä....En enää oo jäsen,loppui 12-09. Odotin mielenosoitusta yli 1v..(turhaan)...muuten jään pois. Ei tullut--en ole jäsen.
Onhan Hed- ja Marjaliitto vielä...toimii paremmin.

Mulla on kanssa ensi maksulappu katkolla. Uskon vielä Marttilaan mutta jos ei ala piakkoin mitään konkreettista näkyä että tukierolle mitään tehtäisiin niin ei kyllä tällaisen etelän sikakasvattajan kannata seuraavaa maksulappua maksaa. Lupaukset ei riitä, niitä on kuultu liikaa matkan varrella, pitää olla mustaa valkoisella muutakin kuin aie.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 02.10.09 - klo:09:49

Lainaus käyttäjältä: mlahti - 02.10.09 - klo:09:47

eikö sun mielestä ole väärin että suomen suurin tuen saaja on vapo, jolla ei ole maatalouden kanssa mitään tekemistä?

Onhan se väärin, siksi tuille pitäisi laittaa jokin katto ?

ei mie kattoa tuielle halua vaan energiakasvien tuet maksettais eri potista kuin ruuan tuotantotuet.

Niin. Väärin ja väärin. Oletettavasti haluat siis että Vapolta ja muilta energiakasveilta poistetaan tuet ja ne siirretään c-alueen raivioille?

Tuo että meneekö ne tuet Vapolle tai yleensä että energiakasvien tuet menee maatalousbudjetista niin se ei ole sen enempää käynyt mielessäni. Oli niin tai näin niin se ei mielestäni vaikuta yhtään mitään yleisen huonon kannattavuuden ohella siihen suurimpaan ongelmaan eli ylisuureen tukieroon joka siirtää tuotantoa c-alueelle ja näkyy mm noissa peltoalatilastoissa aika hyvin raivauksena c-alueella.

Jos vapautuvat tukieurot jaettaisiin tasan nykyisille tukihehtaareille niin yleinen kannattavuus paranisi, jos taas vapautuvat tukieurot jaettaisiin raivioille niin se olisi selkeä tulonsiirto taas ab-alueen suunnasta c-alueelle niin että en oikein keksi miten energiakasvien tuella tai sen poistolla puututtaisiin yhtään mitenkään tähän suurempaan ongelmaan? Tietysti jos vapautuvat tukipotti suunnattaisiin ab-kotieläintiloille mutta joku c-alueelta kuitenkin keksisi miten EU estää sellaisen.

Toistan vielä tämän, eikö löydy ketään?

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 30.09.09 - klo:09:51

kertoo tukieron järjettömyydestä, jonka kyllä normaalijärjellä varustetut tajuaa silmänräpäyksessä. Luulempa, että komissiokin asiaa ajattelee 2013..

Näin. Kokonaan toinen juttu on sitten MTKn tukimatematiikan kursseilla käyneet kun niillähän on onnistuttu laskelmin osoittamaan että mitään tukieroa ei ole olemassakaan?

Tuon positiivisen tuloksen varmistamiseksi vuonna 2013 ab-alueen tuottajaliittojen ja tuottajien pitäisi alkaa jo nyt toimittaa ministeriön ja ministerin ohi meppien ja komission suuntaan tämänkaltaisia
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml
laskelmia? Jos täällä on joku MTKn eteläisten liittojen toiminnoissa vaikuttavia niin voisi pistää asiaa eteenpäin? Onko kukaan?

Onko kellään tietoa, kun vuosittain poistuu käytöstä kuitenki tuhansia hehtaareja peltoa, mihin niiden tuet häipyy? Jääkö ne johonki varantoon vai jääkö käyttämättä kun ei jaeta vaikkapa uusille pelloille?

Tuethan ei ainakaan mihinkään häviä, siis tukieurot kokonaissumma, jakaja vaan muuttuu kun tukioikeuksia poistuu ehkä käytöstä.

Mutta tuo "vuosittain poistuu käytöstä kuitenkin tuhansia hehtaareja peltoa" niin mites sen kanssa nyt sitten oikein on? Meinaan kun tuolta Pellervon Taloudellisesta Tutkimuslaitoksesta löytyy tuollaista
http://www.ptt.fi/dokumentit/tp78_22060610.pdf
tietoa ja sivulta 21 löytyy taulukosta seuraavat luvut:

                          1995      2000      2003    95-03 99-03
Uusimaa              188754    186116    185696    -1,6  -0,2
Varsinais-Suomi    292096    293053    292915     0,3   0,0
Ahvenanmaa          13959     13828     13788    -1,2  -0,7
Satakunta            147763    151153    152142     3,0   1,1
Häme                  103403    104913    105164     1,7   0,5
Pirkanmaa           148764    152140    153347     3,1   1,2
Päijät-Häme          81403     82191     82613     1,5   0,5
Kymenlaakso          82611     84082     84879     2,7   1,2
Etelä-Karjala        55502     55154     55562     0,1   0,1
Etelä-Savo           77423     73830     73699    -4,8  -1,4
Pohjois-Savo        133662    137755    141096     5,6   2,9
Pohjois-Karjala      85025     83081     85973     1,1   3,1
Keski-Suomi          93090     90580     91808    -1,4   1,9
Etelä-Pohjanmaa     230773    236114    240918     4,4   2,7
Vaasan rannikko     133080    134962    136523     2,6   1,5
Keski-Pohjanmaa      50514     54299     55763    10,4   4,7
Pohjois-Pohjanmaa   188574    198259    206108     9,3   5,5
Kainuu               30381     28912     29869    -1,7   2,1
Lappi                38718     41246     42553     9,9   5,2
Koko maa           2175495   2201668   2230415     2,5   1,7

Ainakin tuon tiedon mukaan kokonaispeltoala on kasvanut. En nyt sitten lähde ruotimaan sen enempää missä osissa maata on raivattu ja kuinakin paljon mutta taitaa kuitenkin olla niin että HHeinämäen toteamus tässä ketjussa että
Kysymys kuuluukin, miksi epäsuotuisana viljelyalueena pidettävällä alueella yllättäen raivataan kiivaasti lisää peltoa? Vastaus: alue ei enää olekaan viljelyn kannalta epäsuotuisaa. Ja kyse ei ole ilmaston lämpenemisestä.
taitaa osua aika kohdalleen noiden tilastojen valossakin?

Mitä ihmettä sinä sönkötät ??
Kuka tässä viljelystä on mitään puhunut ?
Onko ne sahajauhot homehtuneet lopullisesti siellä pääkopassa ?
Sanoin, että eikö raivauksen maksa jokainen itse, eihän raivaukseen mitään tukea saa, ainakaan minun tietääkseni ?
Raiviot ei myöskään ole tukien piirissä, mutta omia lohkojaan voi muutella niin, että siirtelee niihin niitä tukia muilta jo tuen piirissä olevilta lohkoilta näille raivioille, oliko se nyt 2 hehtaaria vuodessa, voin muistaa tuon väärinkin.

Luontaista on juu... Tässäkin ketjussa itsekin olet esittänyt ja muutama muukin on esittänyt vaatimuksia että raiviot pitäisi saada tukien piiriin. Eikä tarvitse kuin lukea MTKn c-alueen liittojen pöytäkirjoja / kannanottoja / seminaareja niin huomataan että aika paljon on näitä jotka vaativat raivioita tukien piiriin. Normaalijärjellä aika helposti tajuaa että laskelmani oli tilanteesta jossa raiviot otetaan tukien piiriin, mitä siinä tapahtuu, kuka hyötyy ja kuka häviää. Mutta että jos tosiaan omalla kustannuksellaan sekä raivaa että ilman tukia kannattavasti viljelee niin mikä ettei? Niinhän sinä suunnittelet tekeväsi? Raivaat omalla kustannuksellasi ja viljelet sen jälkeen kannattavasti ilman tukia?

Kuten emo-heikki totesi: "pellot raivataan omalla rahalla. Mahdolliset tuet tulee viljelytoiminnasta."
Tukiehdoissa muistaakseni puhutaan jotain hyvästä viljely tavasta.
Käsittäisin tuon maininnan että pellolla pitäisi kasvaa ohran seassa mahdollisimman vähän juolavehnää, eikä juolavehnän seassa mahdollisimman vähän ohraa. Tietysti kesannot ja luonnonhoitopellot on erikseen.

Minusta se on yksi ja sama onko se pelto raivattu vuoden 1995 jälkeen vai ei, jos sitä viljellään kunnolla. Kyllä niille raivioille helposti löytyisi täydet tukioikeudet, eikä tarviisi edes koskea nykyisiin tukitasoihin, jos puututtaisiin tähän mahdollisimman tehokkaaseen joojoo viljelyyn(enkä muuten tarkoita luomua.) jossa kasvatetaan pelkästään rikkaruohoja.

No jos kerran helposti löytyy niin silloinhan sinulla ei ole mitään vaikeuksia saada näkemyksiäsi läpi MTKssa ja ministeriössä? Senkun vaan ilmoitat että ensi keväästä alkaen toimitaan näin.

Mutta tätä täytyy ihmetellä kun itse olen ilmeisesti täällä samoilla Suur-Huittisten seuduilla missä SomeBody ja cosmic ja mahtaako gonemieskin tästä jostain olla ja minun täytyy kyllä sanoa että ainakaan minun silmiini täällä ei satu tuollaisia joissa viljelykasvi on oheiskasvina jos muutamaa luomutilaa ei huomioida. Kyllä täällä pääsääntöisesti pellot ovat hyvin hoidettuja ja kunnossa. Vai, kaverit? Vai enkö minä vain käy tarpeeksi syrjäkulmilla? Mutta kyllä jos isompia teitä Huittinen - Vampula - Kokemäki - Punkalaidun - Alastaro - Säkylä pellot käy läpi niin siinä on kaikki isoimmat peltoaukeat niin tuollaisia Terminatorin esille tuomia ei kyllä juuri löydy? Mutta että missä ihmeessä tuollaista viljelyä on?

Niin minkä maksumiehinä, eikös jokainen maksa raivauksensa itse ?

Ei, kyllä tuon täytyy olla luontaista. N

iin, sinun logiikallasihan esimerkiksi ab-alueen emotuottajat eivät ole mitään maksumiehiä vaikka emotuet pienentyneet merkittävästi kun c-alueen tuotanto kasvanut ja sen takia myös ab-alueen emotukia leikattu. Mutta kun ab-tuottajilta ei mitään rahaa kerätä niin eiväthän he silloin mitään maksumiehiäkään ole.

Mutta jotta selventäisi mitä tarkoitin niin otetaan ihan tuollainen palikkatyyppinen laskentaesimerkki. On tukialue X jonka kokonaistukipotti on 100.000 euroa ja sillä on 200 hehtaaria peltoa. Nyt tilalle A on 50 hehtaaria peltoa ja sa tukia 50*500 = 25.000 euroa. Nyt tilalla C on 50 hehtaaria peltoa ja 30 hehtaaria tukikelvottomia raivioita. Nyt päätetään ottaa raiviot tukien piiriin ja hehtaareita onkin sitten 230 hehtaaria. Hehtaarituki siis pienenee 500 euroa => 435 euroa per hehtaari. Tämän jälkeen tilan A vuotuinen tuki onkin 21.750 euroa eli menetystä 3.250 euroa kun taas tilan C tukipotti onkin 34.800 euroa eli lisäystä 9.800 euroa. Vastaavasti tilan B 100 hehtaarin menetykset 6.500 euroa vuodessa. Näin tukipotti on jaettu nätisti uusiksi ja tilat A ja B ovat menettäneet kun taas tila C on voittanut. Minun logiikallani tilat A ja B ovat siinä mielessä maksumiehiä että tilan C toimenpiteiden johdosta heidän tukimääränsä on pienentynyt.

Lainaus käyttäjältä: AaaBeeCeeMies - 01.10.09 - klo:16:37

Lainaus käyttäjältä: cosmic_cowboy - 30.09.09 - klo:13:41

joissa peltoa on noin puolet kunnan kokonaispinta-alasta. Metsäksi jääneet alueet ovat sellaisia että niiden on ehkä syytäkin olla metsää.

Juurikin näin.

Eli jos c alueella on jossain kunnassa 25% pinta alasta peltoa tällä hetkellä, niin sitä ei saa raivata lisää kun se loppu 75% on muusa käytössä vaikka pelto pinta ala voitaisiin nostaa helposti 50% ja tuotantoa sitä kautta tehostaa. Kuitenkin seuraavien 10 vuoden aikana suurien ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle tuotanto tulee vähenemään.
Vaikka tuotanto vähenee, niin osa vapautuvista pelloista on tuotannon kannalta väärässä paikassa.

En lähde toistamaan mutta lue tästä ketjusta vastaus numero 83 ja siitä pellonraivauksesta että kuinka suositeltavaa ympäristön kannalta ja ympäristökysymykset nykyisin pirun tärkeitä?

Kunhan niille raivioille ei tukea tarvita vaan ne ovat sekä kannattavia raivata että viljellä jatkossakin. Ja jos tukia haluttaisiin niin tästä ketjusta vastaus 112 eli jos tuo sinulle ja ei-raivanneille c-tuottajille käy että maksumiehinä ovat yhteisvastuullisesti kaikki c-tuottajat niin mikäpäs siinä?

kertoo tukieron järjettömyydestä, jonka kyllä normaalijärjellä varustetut tajuaa silmänräpäyksessä. Luulempa, että komissiokin asiaa ajattelee 2013..

Näin. Kokonaan toinen juttu on sitten MTKn tukimatematiikan kursseilla käyneet kun niillähän on onnistuttu laskelmin osoittamaan että mitään tukieroa ei ole olemassakaan?

Tuon positiivisen tuloksen varmistamiseksi vuonna 2013 ab-alueen tuottajaliittojen ja tuottajien pitäisi alkaa jo nyt toimittaa ministeriön ja ministerin ohi meppien ja komission suuntaan tämänkaltaisia
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml
laskelmia? Jos täällä on joku MTKn eteläisten liittojen toiminnoissa vaikuttavia niin voisi pistää asiaa eteenpäin? Onko kukaan?

joissa peltoa on noin puolet kunnan kokonaispinta-alasta. Metsäksi jääneet alueet ovat sellaisia että niiden on ehkä syytäkin olla metsää.

Juurikin näin.

Ei maajussin tuet ole liikevaihtoon sidottuja ja kysehän oli vain eläintuista, joissa oli eroja. Mitä tulee muuten urakointiin, niin putkiurakoinnissa kuten muussakin rakennustoiminnassa on hinnat Helsingissä olleet yli 50 %:tia korkeammat kuin muualla Suomessa jo yli vuosikymmenen, eikä kukaan yrityspuolella siitä nassuta mitään, ei edes ostajat ? Samajuttu on ollut tuntureilla, hinnat on karannaeet käsistä, mutta ei se tulo ole poissa alueen muilta yrittäjiltä ?

Vain eläintuissa eroja? mihin ne VALTAVAT ab-alueen peltotuet hävisivät joiden ansiosta ab-tukimäärä voi olla moninkertainen c-tukimäärään nähden. Ja kukaan ei väittänyt että tuet olisivat liikevaihtoon sidottuja mutta niiden vaikutus on luokkaa 15% liikevaihdosta. Helpointa on silloin verrata putkifirmaan niin että kuvitellaan mitä tarkoittaisi jos saisi tukea 15% liikevaihdosta kun suoraa vertailukohtaa ei ole että "tukea tulee 30% ostettujen viemäriputkien määrästä"?

Mitä taas noihin putkiurakointihintoihin tulee niin Helsingissä kyllä tasan asiakkaat eli ostajat siitä nassuttaa että paljonko maksaa ja kallista on. Sukulaisia sen verran asuu pk-seudulla että tiedän että karanneet kustannukset hirvittävät. Mutta ilmeisesti jos kannattavaa urakkaa meinaa tehdä niin kustannuksetkin monesti korkeammat kun pk-seudulla asuvalla mm asumiskustannukset korkeammat ja sen mukaista palkkaa tarttis saada ja reissuhommissa tulee pv-rahat ja majoitus yms maksettavaksi. Toisaalta jos noin ajatellaan ja tämä putkihomma käännettäisiin maatalouden tukihommaksi niin silloinhan urakkahinnan eli tuotteen hinnan tai tuen pitäisi olla korkein siellä missä kustannukset eli esimerkiksi pellon hinta ovat korkeimmat?

Näin se menee, moni emokasvattaja C-alueella painii vakavissa talousongelmissa ja paalinpyörittäjä ilman tukia pärjää mainiosti A/B alueella ? Kyse on kokemukseen perustuvasta yritysosaamisesta ?

Ja sitten kun huomioi kokoluokan, urakointiin käytetyt työtunnit verrattuna esimerkiksi erään täällä roikkuvan emokasvattajan agrotunteihin jne jne niin hän repii sen tuloksen koolla, osamisella ja kovalla työllä. Ja hoitaa urakointinsa Valtulla. Jos olisi c-alueen tuet niin hänen osamisellaan olisi todennäköisesti mahdollista tehdä naapurit kateellisiksi Ventillä. Hänen tukimäärällään Ventti olisi todennäköisesti sellainen virheinvestointi jolla liittyisi noihin "painii vakavissa talousongelmissa" -porukkaan?