Älkää viitsikö ajatella noin pienillä aivoilla noin suuria asioita, alkaa savu nousemaan päistänne.
Ei kannata murehtia noista saastumisista ja hiilidioksiideista, ihmisen vaikutus ilmaston muutokseen on vain muutama promille, tehtiin niijn tai näin, ei ne vaikuta mitään, kyllä luonot pitää itsestään huolen ilman ihmisen sorkkimista. 
Minä en, toisin kuin moni muu, ole antanut itseäni aivopestä näillä hömpötyksillä joita tiedemiehet, poliitikot ja media meille suoltaa päivittäin, ilmastonmutoksen varjolla pitäis muka tehdä monenlaisia järkeä vailla olevia asioita, mutta minäpä änkyröin, enkä välitä  paskaakaan, päin vastoin,  tänä keväänä aion listä forforilannoitusta , jotta vilja kasvaisi kunnolla.

Älkää uskoko näitä poliitikkojen ja tiedemiesten hölynpölyjä.

No vähissä on ne tiedemiehet joilla on pätevyyttä kyseisessä asiassa, saarnaamassa ihmisperäisen co2:sen kaikkivoipaisuudesta ilmastonmuuttajana.
Vaarallisen moni huuhaaheikki tosin (nyt en puhu emo-heikistä ), on kylläkin enemmän äänessä kuin faktat antaisi myöden. Toisaalta, mitä suurempi valhe ja niin edelleen.
Mutta näinhän se on aina uskontojen kanssa, tyhmiltä rahat pois...
Vaan onneksi meillä on tuolla eduskuntatalolla viisaita päättämässä

           Kun kemiallista maanviljelyä alettiin kehitellä, olivat maat hyvärakenteisia ja multavia. Salpietarin antama sadonlisäys oli huomattava. Ajan kanssa apulantaa jouduttiin lisäämään, viljelykasveja jalostamaan, rikkamyrkkyjä ruiskuttamaan mutta sadonlisäykset eivät enää nousseetkaan samaa tahtia kunnes on jämähtänyt pitkäksi aikaa tuohon runsaan kolmen tonnin maan viljakeskisatoon.  Syynä maan biologisen toiminnan tappaminen, rakenteen pilaaminen ja yksipuolinen viljely, jossa taudit ja rikkakasvit kyllä menestyivät.  Jos nyt joillakin koeruuduilla saadaan suuria satoja suotuisissa olosuhteissa kovilla lannoteannoksilla ja myrkyillä, niin onko tuo mikään ihme. Saman tyyppisiä sadonlisäyksiä saadaan viritetyillä luomukoeruuduilla.
         Kun kemiallisen maanviljelyn kehittäminen alkoi, lopetettiin näiden toimijoiden toimesta luonnonmukaisen viljelyn kehittäminen kokonaan. Mm apilan viljelyä pidettiin vanhanaikaisena hölynpölynä.  Karjanlanta käskettiin Kemiran konsulenttien toimesta viedä kaatopaikalle. Eräässäkin agitaatiotilaisuudessa näin sanottiin, johon paikallinen jussi tokaisi, että 'onkin ihmetellyt kun paskakasan paikalla ei mikään kasva'.
        Luonnonmukaisen viljelyn satotaso seuraisi dopingviljelyä rintarinnan jos kehittäminen olisi saanut yhtä paljon varoja. Lisäksi ilman haittavaikutuksia.   Nyt vaan olisi saatava pikaisesti luomuviljelyn kehittämiseen ja kasvien jalostamiseen tähän tarkoitukseen samat varat kuin apulanta-myrkky-linjakin on saanut aikanaan.
         Räikeä Monsanto-tyyppinen viljelykulttuuri ei ole pitkäikäinen, se loppuu monella tapaa yksipuoliseen, monokulttuuriseen mahdottomuuteensa.  Luomuviljely on tähän ainut vastaus. Nyt on aika harjoitella ja kehittää tämä tuotantomuoto huippuunsa.

Kyllä, maat oli ennen parempia rakenteeltaan, YLEENSÄ!
Sillä, että perustelet luomuviljelyn olevan ainoa mahdollisuus parantaa maa siihen kuntoon, kuin oli "ennen", antaa taas omasta näkemyksestäsi varsin putkimaisen kuvan! Luomussa kun kasvin vuorotus on lähestulkoon ehdotonta, jolloin maan rakenne esim. nurmi-/palkokasvien avulla palautuu viljan aiheuttamien viljelytoimenpiteiden "stressistä". Monokulttuurin vahinkoja kun voi tavanomaisessa viljelyssä paikata kemiallisilla aineilla jossain määrin.
Lähinnä haen tässä sitä tyypillistä jäähdyttelevän viljatilan viljelykiertoa täälläpäin, vehnä>lumi>vehnä..., kyllä tuolla tavalla saa maan rakenteeseen ihmeitä aikaan. Etenkin haraamalla raskailla työkoneilla monessa välissä.
Toista se on meillä tavanomaisesti sekä fiksusti tuottavilla eläintiloilla pellot multavuudeltaan vähintään runsasmultaisia, ph 6,5 ja yli sekä tietenkin toimiva kasvinvuorotus! Ja kaiken lisänä mahdollisuus käyttää niitä kemiallisiakin apukeinoja, jos jossain sattuu töppäämään tai vuosi on muuten vaikea

Luomu EI ole ratkaisu, se on osa ongelmaa (tai sen byrokraattiset määreet)

Joo.
Edelliskausi tuntui varsin hankalalle, siis -07-08. Mutta tämä kausi on hieman paremmin osunut kohdalleen. Ei vielä hurrata, mutta suunta on parempi tiinehtyvyydessä.

Tässä on tullut esiin sellainen omituisuus, että luomutyyli olisi jotenkin uskon asia. Kyllähän se on nimenomaan tiedon ja taidon asia. Uskolla on tekemistä vasta sitten, kun epäonnistuu eikä myönnä sitä itselleen. Silloin on hyvä sanoa, ettei "usko" luomuun ts. tietää ettei sitä osaa

Maanviljely ja ruuantuotanto on orgaanista kemiaa ja vähän fysiikkaa. Uskontoa ei siihen tarvi.....

Lainaus käyttäjältä: Herra Heinamaki - 22.03.09 - klo:15:18

Lainaus käyttäjältä: cosmic_cowboy - 22.03.09 - klo:12:01

Lainaus käyttäjältä: Herra Heinamaki - 22.03.09 - klo:08:45

Apilanurmella typpihuolto ja siitä osin sadonkorjuu märehtijöille. Saadaan lantaa ruokakasvien viljelyyn ja maitoa sekä lihaa. Tässä kuviossa sikojen osuus on se, mikä se oli omavaraistaloudenkin aikana eli syödä tähteet. Broilertuotantokaan ei oikein istu tähän kokonaisuuteen, koska syövät myös ihmisravinnoksi kelpaavaa.

Enpäs tiedä. Nauta tuottaa kovin huonolla rehuhyötysuhteella lihaa. Sialla ja broilerilla on niin kova etumatka ettei tuo apilakaan taida sitä kuroa kiinni. Toisaalta Koneviestissä 3/09 esitelty luomu-tehoviljely: herne-viljaa 4500, olkea 1000 ja säilörehua 6000 ry/ha on kyllä todella mahtavaa, oikein Etelä-pohjalaista. Osa sadosta voitaisiin käsitellä biojalostamossa, joka tuotaisi polttonestettä tai/ja sähköä, lämpöä, mutta ehkä myös valkuaispitoista rehujaetta?

Ajatuskuviossani (ei kemiallista viljelymahdollisuutta öljyvarojen loppumisen myötä) suurin osa pellosta tuottaakin ruokaa ihmisille. Nautoja ensisijaisesti syömään osaa apilakesannosta => lihaa ja maitoa sekä ehkä biokaasua.

Ken elää, se näkee, mikä on tulevaisuuden suunta. Voidaan olla kaikki väärässä ja keksitään jotain uutta.

Noissa lainauksissa kiteytyy munkin ajatukset. Ruuantuotanto on silloin kokonaisuus, jossa jokaisella osa-alueella on funktionsa ja omat osaajansa, keskinäinen ketjuuntuminen voimakasta ja osa-alueet ymmärtävät toisiaan.

Omatoimitäppärit löytyy maatalousmuseosta maitoisääntien ja apulantaviljelijöiden vierestä

Sori. KAIKKI ruokaa tuottavat heinähatut ja jyväjemmarit löytyy tulevaisuudessa museosta!


En vaan pysty keksimään mitään niin suljettua ravinnekiertoa peltoviljelyssä, etteikö se "vuotaisi". Joten ehkäpä kaikki ihmisten elämiseen kuluttamat ravinteet kierrätetään lopulta vähän kuten astronauttien juomavesi...
Eli ruuan  "tuotanto" ei perustuisi lainkaan peltoviljelyyn
Sepä ei onneksi ole lähitulevaisuuden murhe

Lainaus käyttäjältä: Aulis Anttila - 13.03.09 - klo:19:29

Lainaus käyttäjältä: MaaJussi77 - 13.03.09 - klo:19:10

Vienti on täysin sallittua

Tietysti on... mutta ei meidän kunnon ihmisten - veronmaksajien - rahoilla    

Kiteytit asian. Esimerkiksi lihapuolella on hiukan hankala viedä jos täällä on korkeampi tuottajahinta kuin muualla ja on ylituotantotilanne. Kun siihen tulee vielä rahti päälle niin pitää pistää omistaan eli laskea tuottajahinta aika alas että viemään pystytään. Noin niinkuin periaatteessa, tilannehan ei noin yksioikoinen ole mutta taloudelliset realiteetit tulevat monesti vastaan. Esimerkiksi tässä tilanteessa joka meillä nyt on että sianlihaa on ylimäärin ja tuottajahinta on korkeampi kuin vaikka Tanska - Ruotsi - Saksa ei voi pitkään jatkua kun jonnekin se liha on saatava pakkasvarastojen täyttyessä. Jos hinta muualla ei laske niin viedään tappiolla ja sen jälkeen laskee tuottajahinta täällä alemmas kuin muualla. Noin periaatteessa. Sama pätee maitopuolella aika pitkälle.

Vaan jos en täysin väärin muista, niin eikös tanskan possua viedä lähes pelkästään Eu:n maksamien vientitukien varassa muihin jäsenmaihin? Ja siitähän ne danskit ei luovu... Siellä kun oman maan kulutukseen verrattuna tuotanto on monin kertainen. Sen perusteella ne vientituet on niille myönnetty. Ei vientitukea>katastrofi tanskalaiselle tuotannolle?
Vertaa samaa esimerkiksi Suomen kansallisiin tukiin.
Voi tilanne olla muuttunutkin, mutta näin mainittiin jossain ja joskus , ei vaan muista missä.
Ja mikäli se sianliha liikkuu sieltä tanskasta sen tuen turvin tänne, niin miksei siitä kukaan puhu yleisesti? Meidän kotimaisista tuista vaan valitetaan?

No juu. Eli MITÄ TOLLASESTA VOIS MAKSAA

Joku kolmisen vuotta sitte oli tommonen kärry 1700 euroo, varsin siistikuntoinenkin vielä.
Kannattaa valkata semmonen, jossa on lavan pohjalla "liukuraudat" lattarautakolien alla, ni ei kulu pohja. Saattaapi kulkea rehukin paremmin. Nääs kaikissa ei ole niitä rautoja. En muista minkä vuosmallin jälkeen ne tuli.
Viistokuljettimen kolien ketjujen alla olevien lautojen kunto/kuluneisuus on myöskin tarkastuksen paikka. Kun ne kuluvat, alkaa ketjut jumittamaan kupukantapulttien päihin ja sitten riittää ohjelmaa.
Taisit tosin jo tietääkkin...

Ympäristölupahakemuksessa sivulla 3 oli mielenkiintoinen väite: Lantaa ei varastoida lietteenä, vaan veteen liukenemattomana biolannoitteena.
Mimmonen mahtaapi olla se tökötti, mikä palauttaa kyseisen "biolannoitteen" ravinteet kasvien käyttöön? No joo, kaikkee sit näkee...

Sanon heti alkuun, etten ole viljelijä, enkä tiedä maataloudesta juuri mitään. Asun kuitenkin maaseudulla ja tunnen useita viljelijöitä eri tukialueilta.
 Keskustelu, tai pikemminkin inttäminen  viljelijöiden kesken eri tukialueiden eri tukimuodoista on täysin tarpeetonta senkin vuoksi, että vihollinen on kokonaan muualla. Tukisaalis käsittääkseni muodostuu eri tukien summasta ja lienee enemmän tilakohtainen juttu riippuen mm. tuotantosuunnasta ja sen intensiiviydestä. Tokihan tukialuekin siihen vaikuttaa: toisaalta tuetaan etelää ja toisaalta pohjoista. Viljelijöiden riidellessä keskenään nauraa vasemmisto partaansa ja samalla Mtk on hampaaton. Tällainen ei voi olla kenenkään etu.

Mutta asiaan, minua kiinnostaa veronmaksajana ja suomalaisen elintarvikkeen käyttäjänä se, mitä kuluttaja saa vastineeksi verorahoilleen, sillähän argunmentilla usein kuulen tukia puolusteltavan. Tiedän sen, että tukipolitiikka on tarkoituksella passivoivaa, siis maksetaan tukea enemmän omistamisesta kuin yrittämisestä, jolloin tuet saattavat pääomittua peltoon. Kauppakin lohkaisee suuren osan itselleen.

Kertokaapa, paljonko saatte tukea tuotettua kiloa, litraa, yksikköä tms. kohden. Luulen, että jokin sika- tai kananmunatila saa  tuotantoalueesta riippumatta yllättävän vähän tukea kiloa kohden vaikka verrattuna luomuemolehmätilaan, joka nipin napin säilyttää kotieläintilan mandaatin ja sen kenties ainut tuote markkinoille on muutama sonnivasikka. Kuka uskaltaa aloittaa?

Ja tämähän on varsin helppoa nyt, kun muutenkin kirjanpidon lukuja käydään läpi.
 
Joten oma osuuteni aiheeseen liittyen viimevuoden osalta: A-alueen maitotila, kokonaistuet maitolitraa kohden 12,4 senttiä, lisäksi 4,5 tonnia lihaa teuraina ja kolmisenkymmentä ternivasikkaa.
Tuen osuus liikevaihdosta noin 20%. Tosin viimevuoden maidon tuottajahinta pudotti mallikkaasti tukien suhdetta liikevaihtoon, joten jatkossa moiseen prosenttiosuuteen tuskin päästään.

Ja vielä nimimerkille maanviljelijä, vai mikä se oli. Pistä jo ihmeessä navetta pystyyn ja maito virtaamaan, niin saat sinne navettaan sen niin kadehtimasi lomittajan...

Lainaus käyttäjältä: mah - 18.02.09 - klo:13:28

Kai se oli unioniin liityttäessä poliitikkojen ajatuksena, että pohjosessa lypsetään lehmiä ja poroja, etelässä viljellää viljaa ja sikoja. Mut myö idiootit ku ei oo tätä ymmärretty.

olis kuitenkin ollut älymystöltä kohteliasta tiedottaa aikeistaan suoraan, nythän tuhannet nauta/maitotilat etelässä ja sika/viljatilat pohjoisessa ovat haranneet esivaltamme tahtoa vastaan pian pari vuosikymmentä. Reilumpaa olisi ollut säätä laki maidon ja naudanlihantuotannon kieltämiseksi eteläsuomessa ja sika- sekä viljatilat c-alueella.

Myös esivalta voi olla väärässä! .
Vai pidätkö sitäkin erehtymättömänä?

Tuossa siis tukieroa olisi 8 senttiä. Olen ehkä etsinyt vääristä paikoista mutta itse saan jatkuvasti että peltotuet B/C1 ovat lähes eurolleen samat. Voitko laskea tuon tuen tai kertoa luvut minulle laskua varten tuolle KT:n esimerkkitilalle. Eli maidon tuki ilmeisesti 2,8 senttiä per litra? Entä peltotuet? Paljonko rehuviljan tuki ja nurmen tuki euroa per hehtaari? Eli miten päädyit tuohon 13 senttiin?

Se 13 senttiä per litra oli vain esimerkki oman tilan kokonaistukien suhteesta vuoden maitomäärään. Näitä olisi mielenkiinnosta mukava kuulla muiltakin maitotiloilta, noin käytännön esimerkkeinä.

Tuo hehtaaritukien erittely menee näin äkkiseltään monimutkaiseksi erilaisten muuttujien johdosta. Tilatuen mukana tuleva maitokiintiön koosta (vuodelta 2006 vai 2007, ei muista) johtuva lisäosa sekä tuottaako paljonkin enemmän maitoa nykyisin kuin silloinen kiintiö, raiviot ja muut mahdolliset erilaisuudet lähtökohdissa.
Joskus paremmalla ajalla, ehkä;)

No eipä tuolla taulukolla ole käyttöä. Just laskin, että c2 alueen tilalla jolla on  30 lehmää ja tuottaa 240 000 litraa maitoa meijeriin ja peltoa 50 ha josta nurmi 30 ja vilja 20  on pelto/maitotuet yhteensä 21 snt litralle. Pystyykö esim a alueelta kukaan laskemaan samaa ?

Hyvä ajatus!
Täällä A-alueella, omalla tilalla seuraavaa.
Suht vähän peltoa, jonnin verran maitoa ja noin 13 senttiä tekee litraa kohden yhteenlaskettuna kaikki pelto- ja maitotuet. Kannattiko tehostaa ja tuottaa hehtaaria kohden enemmän maitoa? Tuleva näyttää.
Tosin, eipä ole tarvinnut ostaa "maltillisesti" hinnoiteltua peltoakaan. Vaan eipä sitä ole ollut myynnissäkään...