Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Eiköhän nuo teurastamot maksa suurinpiirtein yhtä huonoa hintaa ja tekevät yhtä hyvää voittoa!Ei ihmekkään,välittäjän kanssa oli puhetta,että paljonko vasikan arvo nousee,kun se astuu auton ovesta sisään ja on vielä tuo 3-vaihekasvatuskin ja tulipa tota viime vuonna otettua possua suoraan teurastamolta n.3euron hintaan/kilo,ei tuottaja taida saada niin paljon...
Piti tuossa jäädä vuosilomalle,mutta lomittajan piti mennä suorittamaan sijaisapua,että se siitä!Miten hyvä saatavuus muualla on?
Ei ole valittamista LSO:n toiminnasta,ainakaan jos on kyse hakemisen nopeudesta,10h on nopein haku ilmoituksesta hakuun,soittamalla ja netin kautta,mutta sitä en täysin ymmärrä,että miksi jos joku osa elukan sisältä hylätään,niin se puottaa lihan hintaa.Eihän sitä maksetakkaan kuin ruhosta!
Auttaako tuo sonni tiinehtymiseen ja minkälaisiin tapauksiin?Olen kuullut,että ei välttämättä autakkaan.
On näköjään virinny ruokonatakeskustelu.No täällä pohjoisessa sen kanssa ei ole ongelmia,kun nuo maat ei juuri muuta kasva kuin timoteita ja vaivaiskoivua.Rehun kuitupitoisuuden nostossa on se ongelma,että on kyse suuresta rehumassasta,pieni ripsaus sitä ja tätä,ei paljon paina,olki on hyvä.Tiedän apetiloja täältäpäin,jotka tekevät rehun todella nuorena ja lisäävät olkia reilusti vaunuun.Kaippa tuo toimii ja elukat vielä syävät tuota,kun kerran ovat tehneet noin vuosia.Hyvä sulavuus ja korkea valkuaispitoisuus on huono yhdistelmä,siinä on herkästi PVT katossa.Liiasta on vaikeampi ottaa pois,kuin antaa se valkuaislisä.Valkuainen on kallista,kyllä,mutta aika myös.Tuohonko lisätään vielä kuidun puute niin soppa on valmis.Hyvään säilörehuun kannattaa pyrkiä,mutta kohtuus kannnattaa pitää mielessä!Uskokaa pois olen pyrkinyt aina parempaan ja mennyt yli,nyt tiedän että maanpäällä voi olla helvetti!
Pari huonoa puolta vielä sulavuuden nostamisesta,syöntimäärä nousee,elukkani syövät puolitoista kertaisen määrän rehua normaaliin verrattuna ja paskovat myös,ihan loogista...
Heinä elää ja hengittää niitettynä kunnes sen kuiva-aine% on yli 30. Luulen että makaavan heinän sulavuutta heikentää sokerien poistuminen,eli kuitu ei muutu miksikään mutta sen osuus kuiva-aineesta nousee kun sokerit häviävät. Tämä riittäisi yksistään selittämään sen, että päivän makuutus alentaa D-arvoa pisteen ja sade 2
Muistaakseni homma meni niin, että pitkä syksyn odelma heikentää D-arvoa seuraavana vuotena. Tämä olisi ainakin loogista, onhan ruohomassa vanhempaa.
Lajikkeista en tiedä mitään. Virallisissa lajikekokeissa on saatu suuria eroja. Tosin lajikekokeiden D-arvo analysoidaan eri tavalla kuin Artturin. Jos lajikekokeen D on vaikka 73, niin Artturissa arvoksi saadaan 70 tai 71. Näin oli ainakin 10 vuotta sitten säännönmukaisesti.
Viisaita sanoja nuo edelliset kommenttisi!Lähinnä mulla on tarkoitus puottaa sulavuutta ja lisätä pitkän kuidun osuutta,kun on noilla elukoilla tuo paha emäksisyys ongelma.D-arvo ei mene juuri alle 70:n,vaikka rehu tehdään paljon myöhemmin kuin muut,syksyllä 75:tä.Rehujen,syksy/kevät syöttäminen yhtäaikaa ja kuiva rehu auttavat asiaa.Artturilla voi heittää sitä kuuluisaa vesilintua,kun ei pysty kuidun osalta ilmoittamaan kuin onko sitä vai ei,ei sitä onko se pitkää vai lyhyttä(laihoa),mutta näkeehän tuon silmälläkin.Et pysty sanomaan vaikuttaako pellon pH rehun sulavuuteen ja kuituun,kun pelloissa korkeahko pH ja ravinnetilat hyvät kuten myös rehussa,fosfori ainoa poikkeus,tuotto pelloilla hyvä?Olen viime aikoina,kun olen tapellut noiden emäksisyysongelmien kanssa ajatellut paljon vanhaa sanontaa"Mikä on pellolla on myös navetassa",että noikohan tuo pitää paikkansa!On tuossa se hyvä puoli,että maidon valkuainen on niin korkealla,että en viiti sitä tähän laittaa ja niukasti saavat lisävalkuaista.
Eikö se emäksisyys korjaannu viljalisällä? Millaisia ongelmia?
[/quoteeEi pysty antamaan niin paljon ja ongelmat on niitä mitä yleensäkkin happamuudesta tulee,pienillä lisämausteilla.Ei ne nuo elikot lypsä muuten sairaanakaan.En tiedä tuo kuitu saattaa olla suurempi tekijä,mutta nuo kulkee käsikädessä...korretonta heinää eivät kestä yhtään...
Heinä elää ja hengittää niitettynä kunnes sen kuiva-aine% on yli 30. Luulen että makaavan heinän sulavuutta heikentää sokerien poistuminen,eli kuitu ei muutu miksikään mutta sen osuus kuiva-aineesta nousee kun sokerit häviävät. Tämä riittäisi yksistään selittämään sen, että päivän makuutus alentaa D-arvoa pisteen ja sade 2
Muistaakseni homma meni niin, että pitkä syksyn odelma heikentää D-arvoa seuraavana vuotena. Tämä olisi ainakin loogista, onhan ruohomassa vanhempaa.
Lajikkeista en tiedä mitään. Virallisissa lajikekokeissa on saatu suuria eroja. Tosin lajikekokeiden D-arvo analysoidaan eri tavalla kuin Artturin. Jos lajikekokeen D on vaikka 73, niin Artturissa arvoksi saadaan 70 tai 71. Näin oli ainakin 10 vuotta sitten säännönmukaisesti.
Viisaita sanoja nuo edelliset kommenttisi!Lähinnä mulla on tarkoitus puottaa sulavuutta ja lisätä pitkän kuidun osuutta,kun on noilla elukoilla tuo paha emäksisyys ongelma.D-arvo ei mene juuri alle 70:n,vaikka rehu tehdään paljon myöhemmin kuin muut,syksyllä 75:tä.Rehujen,syksy/kevät syöttäminen yhtäaikaa ja kuiva rehu auttavat asiaa.Artturilla voi heittää sitä kuuluisaa vesilintua,kun ei pysty kuidun osalta ilmoittamaan kuin onko sitä vai ei,ei sitä onko se pitkää vai lyhyttä(laihoa),mutta näkeehän tuon silmälläkin.Et pysty sanomaan vaikuttaako pellon pH rehun sulavuuteen ja kuituun,kun pelloissa korkeahko pH ja ravinnetilat hyvät kuten myös rehussa,fosfori ainoa poikkeus,tuotto pelloilla hyvä?Olen viime aikoina,kun olen tapellut noiden emäksisyysongelmien kanssa ajatellut paljon vanhaa sanontaa"Mikä on pellolla on myös navetassa",että noikohan tuo pitää paikkansa!On tuossa se hyvä puoli,että maidon valkuainen on niin korkealla,että en viiti sitä tähän laittaa ja niukasti saavat lisävalkuaista.
Onko tietoa/kokemuksia,onko muita tekijöitä kuin korjuuajankohta,jotka vaikuttavat esikuivatun timoteirehun sulavuuteen ja kuitupitoisuuteen?
Tietääkö kukaan miten käy vai käykö mitenkään,kun veden tulo loppuu,syystä tai toisesta ja tuo vastus on päällä Nelsonissa?
MasTest toteaa pöpöjen DNA:sta mikä pöpö on kyseessä,sen takia tarkempi kuin perinteiset.Lisäksi testi paljastaa stafylokokkien kohdalla niiden herkkyyden tai vastustuskyvyn penisilliinille.Ollut vuosia jo käytössä,tänä vuonna on ollut paljon ongelmia tulosten satavuuden kanssa.Huhun mukaan perinteiset utaretulehdustestit korvataan tällä tulevaisuudessa.Se ois minusta hyvä asia,jos tästä testistä saataisiin tarkkuus ja nopeus(voi tehdä myös hoidon aikana),meijeriltä kuljetus ja tulosten jako(valma).Hinnan sais varmaan noilla toimilla kilpailukykyiseksi,mutta rahat taitaa olla maitopuolella varsin tiukalla,että kaippa se on ite ostettava n.15euron hintaan/kpl,kuten tähänkin asti.Kärki-Agri rahastaa tuolla testillä,varsinkin jos ostaa pienempiä eriä...
KNS voi olla positiivinen tai negatiivinen.On nähty samassa hiehossa yhtäaikaa.Noin tarkkaan erotteluun pystyy käsittääkseni aiostaan MastTest.
Oon tuossa kokeilu positiivisiin stafylokokkeihin,Ampicloxia neljä tuubia päivässä,kahdesti päivässä.Hyvältä vaikuttaa,mutta kokeiluhan tuo vasta on.Stafylokokkikannat on erinlaisia,se on tuurista kiinni minkälaisen sattuu saamaan.Mulla on KNS häijympi kuin Aureus,mutta ei onneksi niin tarttuva,muuttaa kumminkin varsin tehokkaasti kannat positiiviseksi,kun on kyse positiivisesta KNS:tä.Negatiiviseen pistokset ja tuubit.Mamyzin on ollu tehoava negatiiviseen Aureukseen,mutta kallis aine...
Orbeseal on keksitty.Vähentää ummessa olevien vuotamista.Ei ole etes varoaikaa ja maksaa muistaakseni toista euroa tuubi...
