Vaihtokonelistat pullistelee vähän ajettuja ceekaseja. Missä vika? Eikö puintiteho ole ollut riittävä? Teknisiä murheita?

Tälle kaudelle tuli sexymmät C4-C8 Comiat uusilla kurveilla ja Comivision-kosketusnäytöillä. Oisko tämä? 

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 27.09.14 - klo:06:49

Saako vanhoja haljenneita kattotiiliä mitenkään fiksusti paikattua, esim. sikaflexillä, vai kannattaako suoraan vaihtaa?

Tiilikuvioinen kattopelli tilalle 

Ei oo kyllä karumman näköistä plagiointia kuin noi tiilikuvioiset muotokatteet. Mieluummin joku lukkopontillinen pystysauma tai sitten ihan joku perusprofiili, aalto tms.

Tuossahan tuo:

http://jordskog.com/media/2014/05/bonde2-570x380.jpg

Parhaimman näköisiä traktoreita tällä hetkellä ja huikeasti kyömynenäisiä edeltäjiään edellä 

Mutta millainen on tämä uusi Active-vaihteisto? Directin jatkokehitelmä paremmalla (powershift) alueenvaihdolla?

Tällaisesta käyttöliittymästä sitä ohjastetaan:

https://patentimages.storage.googleapis.com/EP2460681B1/imgf0001.png

Lainaus käyttäjältä: weissmyller - 28.08.14 - klo:11:56

Avero 160 viime vuodelta. 370 pöydällä saa paljon aikaseks kun lykkää vaan laihon päässä kepin reilusti etuasentoon 

Oikeesti??

Tossahan ei ainakaan paperilla ole kovin kummoinen puintikoneisto, 4-kohlinta ja 45 sentin puintikela kun monessa muussa samankokoluokan koneessa voi olla 5-kohlinta ja 5-15cm isompi puintikela.

Saman kokoluokan koneessa? Neljän kohlimen kokoluokassa on 4 kohlinta... Niin kuin Claas 68/78/150/160:ssä, NH TC 5050/4.90:ssä, JD 1166:ssa tai Fiat 3550:ssä. Kahta viimeksi mainittua ei enää valmisteta, mutta ei se tuota asiaa miksikään muuta. Noihin verraten Claasin puintikoneisto kyllä kestää vertailun. Kannattaa katsoa myös sitä varstasilan peittoastetta (joka Claasissa ylivoimaisesti suurin), eikä vain kelan läpimittaa. 45 cm -kelahan oli aikoinaan Claasilta tietoinen ratkaisu eurooppalaisiin puintioloihin, verraten 60 cm "preeriakeloihin". Asian teoriaan voi tutustua varmaan SAE:n tai DLG:n vanhemmissa julkaisuissa. 5 kohlinta pikkuluokassa taas on Sampon juttu... Ei varmaan huono idis, mutta neljälläkin pärjää etenkin kun Claasissa olkitilassa pöyhimet kasvattavat tehollista alaa. Nykyäänhän Sampossakin CSP-sylinteri.

Jos hintaluokkaa tarkoitat, niin olet varmaan oikeassa. Toisaalta ei niitä TC 5060 Classiceja varmaan riitä enää kaikille. Uusi TC menee varmaan vanhaa kalliimmaksi...

Evoluutio teoria yksi esimerkki siitä, kun mielikuvitus päästetään valloilleen, niin syntyy teorioita, joita toistetaan, toistetaan, toistetaan, niin ne muka muuttuu todeksi. Missä on"kehitysketjun" välimuodot, joita pitäs olla enemmän kuin "loppullista" tulosta?

Tämä kommentti taas on yksi esimerkki siitä, miten vajavaisilla tiedoilla ei osata edes kysyä oikeita kysymyksiä. Eli siis luonnonvalinnan perusteellinen ja fundamentaalinen väärinymmärrys.

Ei tästä nyt jaksa enempää vääntää, mutta pähkinänkuoressa: 1. Ei ole mitään "lopullista" 2. Ihminen ei ole kehittynyt (nyky)apinoista vaan kaikki nykyiset kädelliset (ml. apinalaji ihminen) ovat kehittyneet yhteisistä esi-isistä. Ts. luonnonvalinta ei enimmäkseen toimi niin, että olemassaolevista lajeista kehittyisi uusia ja sitten nämä edeltäjät jäävät niille sijoilleen museoituina, muuttumattomina edustamaan "ketjun välimuotoja". Ei, ei ja ei.

Lainaus käyttäjältä: agricult - 24.08.14 - klo:22:38

Lainaus käyttäjältä: ht - 24.08.14 - klo:22:19

Joo. Sampossa tosin on aika asiallinen rengastus jo lähtökohtaisesti ja isommatkin mahtuu. Joskus kun noita vanhempia koneita paperilla vertailin niin yleensä eurooppalaiseen koneeseen sai rastilistalta saman kokoiset gummit mitä Pori-merkkisessä oli vakiona. Mites isot tommoseen esim 8040 tai 68 mahtuu alle?

Eteen 68:aan maksimi yleisistä kokoluokista 750/65R26 ja pykälää harvinaisemmista (ja kalliimmista) Trellen 800/55-30.5 luultavasti juuri ja juuri mahtuu. 8040 näyttää ahtaammalta.

Tätä voi nyt verrata siihen, että vanhoissa Sampoissa (680/690) vakiorengas on 18.4R26 ja optiona 600/60R30.5 ja painoa 5 tonnia. Pienimmissä 2000 sarjan Sampoissa vakio eturengas 18.4R34 ja suht monessa käytetyssä näkyy olevan 600/34 renkaat.

Täytyy nyt kuitenkin muistaa, että suuremmasta vannekoosta huolimatta puhutaan saman suuruisista vierintäkehistä, koska leveissä nakeissa korkeilla profiileilla ilmatila kasvaa huomattavasti. 600/34 on hieman korkeampi kuin 750/65-R26, mutta en usko että vähän suurempi halkaisija korvaa noin suurta eroa leveydessä. 800/55-30.5 mennee jo samaan tai yli. 750/65R26 näkyy olevan myös pikku-Comioiden vakiomammutti ja Trellen 800 myös on listalla niille, joilla lompsa kestää.

Vakiorenkaista vanhemmissa koneissa olet sinänsä ihan oikeassa. Esim 8040:ssa näkyy olevan tosi onnettomia rattaita, eikä juuri ylimääräistä tilaa ilman peltisaksien käyttöä. TC 52/54 -malleissa on jo isommat koot otettu suunnittelussa huomioon, toki niissäkin vain tiettyyn rajaan asti (800/55-30.5). Jossain 54:ssa olen 800/65R32:t nähnyt kuvassa, mutta edellyttänee jo modauksia eikä varsinaisesti imartele pöydän kulmaa, jollei takapäätä samaan aikaan reilusti koroteta.

Joo. Sampossa tosin on aika asiallinen rengastus jo lähtökohtaisesti ja isommatkin mahtuu. Joskus kun noita vanhempia koneita paperilla vertailin niin yleensä eurooppalaiseen koneeseen sai rastilistalta saman kokoiset gummit mitä Pori-merkkisessä oli vakiona. Mites isot tommoseen esim 8040 tai 68 mahtuu alle?

Eteen 68:aan maksimi yleisistä kokoluokista 750/65R26 ja pykälää harvinaisemmista (ja kalliimmista) Trellen 800/55-30.5 luultavasti juuri ja juuri mahtuu. 8040 näyttää ahtaammalta.

Onkos tämä vaihteisto periaatteessa sama ku tuo keppiloota, mutta ohjataan sähköisesti kuutta mekaanista aluetta ja sitte napeilla 4 pikavaihdetta... Voi olla aika hyvä jos automatiikka toimii hienosti.

http://www.deutz-fahr.com/de-DE/deutz-fahr-welt/news-und-events/3208-neues-comfort-shift-getriebe

Olisi DF vaihteistorintamalla saanut pystyä parempaankin, ko. vaihteistohan on jo Argolla käytössä McCormick/Landini-traktoreissa, joita taidetaan taas tuoda Suomeenkin aika mukavaan hintaan (Noin niin kuin siis nykymittapuulla, kun kaikki uudet aisankannattimetkin alkaa olla poskettoman hintaisia).

Mutta minkäs teet, kun oma keskiluokan vaihteistokehitys (Same) on ajettu alas ja ollaan ostokomponenttien varassa. Sinänsä varmasti keskikokoluokan luottettavimpia laatikoita tuo 7200, mutta kyllähän ST-mallien 12-portainen italialaislaatikko olisi mannaa keppikoneiden ja portaattomien väliin noissa 150-200 -hevosvoimaisissa. Hieno homma, että ovat nyt tuolla 6210 rs:llä saaneet 200+ -luokkaan koneen kompakteilla ulkomitoilla, kun kaikilla muillakin alkaa sellainen olla.

tässä mun volvossa on oikea aito,yksinkertainen suorahampainen synkronoimaton laatikko. on vahva ja nopea käyttää. tuollakin tulis työt tehtyä nykypäivänäkin. laatikko kestää varmaan 300hv tehoa 24/7, mutta sen verta silkkiperse olen nykyään että ei sillä viitti kuin leikkiä :-)

https://www.youtube.com/watch?v=kOBVCaoWvSk kytkin luistaen ekat testit mäkivetokisoista.

Päälaatikonkin hampaat tosiaan taitaa olla suorat, ihan kuten 05-sarjassakin  Sinänsä jännä, että synkro/ei-synkro liitetään hammaspyörien muotoon, vaikka ei Volvossakaan päälaatikossa rattaita keskenään naiteta vaikka suorat ovatkin  Paitsi aluepuolella, siellä taitaa olla siirtohammaspyöriä Majori-tyyliin. Taitaa olla Volvon laatikko myös sukua jollekin kuorkkipuolen synkrolodjulle?

Lainaus käyttäjältä: Hese_ - 18.08.14 - klo:10:54

Lainaus käyttäjältä: retku - 18.08.14 - klo:09:38

Lainaus käyttäjältä: roadman - 17.08.14 - klo:07:32

Niin .... Portaaton hmmmm.... On hyvä jos työt sekalaista pyöritysta ja suurin osa kevyitä ns. postilaatikko hommia ja ulosotto töitä..
Samoilla linjoilla Retkun kanssa. Kaipaan kanssa mekaanista laatikkoa jossa ns, loikkari.
Niitä löytyy tällä hetkellä jcb 3230 ja John Deeren direct drive.
Erohan noissa on ett toinen power shift laatikko ja toinen suoravetoinen laatikko.
Mitä tuot DD,tä kokeilin niin toiminta periaatte on just se ett mekaanisenlaatikon tehot ulos kuitenkin paljoa menettämättä myöskään portaattoman laatikon ominaisuuksista.
Itse tykkäsin tuosta DD laatikosta. Omiin hommiin ottasin ennemmin DD,n kuin portaattoman jos JD,n ottasin.. Miten se sitten kestää niin aika näyttää???
Ne DD,n  kaksoiskytkimet ovat samoja kuin JD;N keppi malleissa olevat pääkytkimet. Kuin lie ne niissä kestäneet?

Kokeilun aikana 5pv  laatikko pelasi moitteetta. Alussa vähän oli villin varsan oireita, mutta parani muutaman ajo lenkin jälkeen, Liekkö sitten softa ns, opiskelevaa mallia. Alueen vaihtoa raskaassa ajossa kantsii miettiä josko sen tekee manuaalisesti jo pikkasen aikaisemmin kuin autoasetuksella tulis tapahtumaan, muuten miehekkäitä ääniä tiedossa auto asetuksella. Vaihto mitä noita ns. ps laatikoita kurmuuttanu mäki vedoissa niin DD,n laatikko pärjäs hyvin alueen vaihdossa raskaassa ylämäki vedossa moneen muuhun malliin verrattuna.
Vetotehossa  portaattomaan on eroa kuin yöllä ja päivällä DD,n eduksi. Moottorin ominaisuuksista tykkäsin kanssa. Mielestäni JD,llä on nyt hyvä mallisto kasassa mekaanisen ja portaattoman suhteen.

Jos sitten traktorilla haluaa raskasta siirtoa ajoa touhuta niin  fentin laatikko on ehkä siihen paras tai joku suoravetolaatikko. Mut miksi tehä traktorilla, kun siihen on parempiakin laitteita keksitty. Tässä olen samoilla samoilla linjoilla kuin esim Mattilan koneasema.

Massat on isoja  joita liikutellaan niin mehu vetoinen sotkee öljyjä ei sen kummempaa jos lauhdutus on kunnossa no problem. Pakkavetoisissa tietyt pakat kuluu silmissä kun isoja massoja vedossa ja vaihdot tulee rajuiksi. Pakka ei kulu silloin kun se on kiinni, vaan vaihdon aikana. Jokainen voi funtsia jos ylämäessä on 30T kuorma tai tyhjä traktori mikä vaikutus sillä on kun pakka kytkeytyy kiinni.


https://www.youtube.com/watch?v=24V9J1PR3ck
Tuossa hyvin esitetty vaihteiston toiminta. Hammas kosketus on aina päällä. Synkronrenkaat ja nuo kytkimet voi olla se murheen kryyni jos softa ei ihan pelaakkaan oikein..

eaton fuller laatikko.
https://www.youtube.com/watch?v=FJ_U7nc9i5M

§


***tuo  jd 6210 dd ei meidän testiporukassa mieltä lämmittäny. ei tuntunu olevan mikään paremmin vrt portaaton. fendtti oli mieluisampi.

sä vertaat viissiin nyykkäriä ja jontikkaa? nyykkärin portaaton on tiellä laiska, niin kuin edellä kirjoitinkin.
------------------

mun mielestä jcb ja jd dd on kaukana siitä "mekaanisesta" laatikosta jota tarkoitin. jd:ssä pyötii pakkaa ja planeettaa ihan niin kuin jossain valtra versussa tai mf dynä6. onko jcb laatikko powersift??

zf 7300 pikkusen kehiteltynä olis hyvä lähtökohta. tai vaikka valtra hitec tupla järeydellä. tai volvo i-sift. kaksoiskytkimet + synkronoimaton vaihteisto

http://www.youtube.com/watch?v=uGDy4l-bEgk

http://www.youtube.com/watch?v=N8yWvja6mZs

Toi 7r ja 8r saatavilla oleva e23 vaihteisto oli aika jees mitä muutaman päivän koeajossa oli. Se on siis automatisoitu täys powershifti. Sellasen tilaat retku koeajoon, niin alkaa mielitehdä jo keltavanteista. 

 8*10-sarjasta lähtien on (täyspowershift)vaihteet kelattu ylös- ja alaspäin automaattisesti käyttäjän toivomalla tavalla. Eikös tuo e23 näytä "tavalliselta" keppilootalta, jossa vaihtamisen hoitaa hydekytkimet, peräkkäiset planeetta-aurinkopyörä-hässäkät loistavat poissaolollaan?

Onhan powershifteja jo pitkään ollut sekä planeetta-tyyppisiä että pää-sivuakseli -rakenteella toteutettuja. Magnum varmaan ensimmäisiä hyviä esimerkkejä tästä ja ko. laatikko pohjaa aikaisempiin IH:n synkrolaatikoihin kuitenkin niin, että synkrot ja sakarakytkimet on korvattu pakoilla. Nykyään maataloustraktoreissa ei enää planeetta-tyyppisiä täys-powershiftejä olekaan, viimeinen taisi olla JD 55-sarjassa, tai sitten 7010:n 19+7? Maanrakennuspuolella varmaan, mutta niissä vaihdemäärät paljon pienempiä. 8000-sarjan laatikko on aina ollut pää-sivuakseli -tyyppinen ja kaiketi ainakin vaikutteita saanut Funkista. Siinä mielessä tuo e23 on toimintaperiaatteeltaan samanlainen, mutta pointtina kaiketi onkin täys-powershiftiksi ennenkuulumattoman suuri vaihdemäärä ja täysin tasainen porrastus, jota ei kyllä kaikista powershifteistä voi sanoa.

En nyt tuota tupladeetä kyllä oikein osaa muuna kuin osapowershiftinä pitää... Mitä väliä sillä on, onko ne pikavaihdepykälät toteutettu kahdella vai useammalla kytkinpakalla, kun tuloksena kuitenkin on tietty (rajallinen) vaihdemäärä? Sinänsä ihan hienoa, että perinteistä mekaanista voimansiirtoa edelleen kehitetään.

Lainaus käyttäjältä: agricult - 06.08.14 - klo:22:50

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 06.08.14 - klo:07:44

Mitä mieltä olette, kannattaako enää sekaantua perinteiseen yhden puintikelan malliin vai siirtyäkkö kaksoiskelakoneeseen. Noin järjellä ajatellen tuplakela kyllä selvästi parempi. Ei kuulu enää rohinaa paksumpien tukkojen tullessa kelalle. Samoin eräs isäntä totesi, että pahnanpätkien tulo säiliöön loppui tuplakelan myötä. Claassin pikkumalleista tuntuu tuplakela olevan selvästi suositumpi ja Kuninkaan malliuudistuksen yhteydessä myös pienimmän mallin saa halutessaan kahdella kelalla.

NH:n RS-kela tuskin lievittää rohinoita, kuten Sampon ja Claasin esikelat? Valistuneemmat vastatkoon. Juuri pienimpään Nyykkäriinhän ei toista kelaa ole 8050:n jälkeen saanutkaan. Tämän syksyn jälkeen ei taida koko pikku-NH:tä enää saadakaan, koska valmistus on loppunut. TC56/5060:eenhän se on saanut käytännössä aina.

Eikös sieltä joku 4.90 tai jotain sellaista oo tulos?

Katos pentele, olet oikeassa  Aika pientä melua on tästä pidetty. Liekö RS-kela saatavissa, en nyt tähän hätään löytänyt noista artikkeleista mainintaa siitä? Ei näemmä kestänyt CNH:n perse jättää tätä luokkaa Claasin ja Sampo/JD:n reviiriksi. Hyvä niin. Melkoista tämä valmistajien uusi satsaus "pikku"puimureihin viime vuosina, kun ottaa huomioon, kuinka kauan erityisesti nelikohlimiset Dominatorit ja TC:t saivat vanhentua rauhassa.

Mitä mieltä olette, kannattaako enää sekaantua perinteiseen yhden puintikelan malliin vai siirtyäkkö kaksoiskelakoneeseen. Noin järjellä ajatellen tuplakela kyllä selvästi parempi. Ei kuulu enää rohinaa paksumpien tukkojen tullessa kelalle. Samoin eräs isäntä totesi, että pahnanpätkien tulo säiliöön loppui tuplakelan myötä. Claassin pikkumalleista tuntuu tuplakela olevan selvästi suositumpi ja Kuninkaan malliuudistuksen yhteydessä myös pienimmän mallin saa halutessaan kahdella kelalla.

NH:n RS-kela tuskin lievittää rohinoita, kuten Sampon ja Claasin esikelat? Valistuneemmat vastatkoon. Juuri pienimpään Nyykkäriinhän ei toista kelaa ole 8050:n jälkeen saanutkaan. Tämän syksyn jälkeen ei taida koko pikku-NH:tä enää saadakaan, koska valmistus on loppunut. TC56/5060:eenhän se on saanut käytännössä aina.

Niin, tarkkuudestahan ei missään nimessä ole kyse. Kalleinkaan Patek Philippe tuskin pääsee lähellekään Bangkokin  lentokentältä repäistyn 5:n euron kvartsiaikaraudan tarkkuutta.

Mutta pointtihan ei ollutkaan siinä. Mekaaniset, erityisesti sveitsiläiset kellot ovat enemmänkin taidetta, teollisuushistoriaa ja käsityöperinnettä kuin tarkkaa ajanpitoa. Näistä tekijöistä juontuva statusarvo ja omistajalle koituva mielihyvä lienevät ne tärkeimmät ostopäätöstä sanelevat seikat.

Ja eikös näin ole ihan hyvä? Kellot on tehty tarkasti ja laadukkaista materiaaleista ja ovat pitkäikäisiä. Kuitenkin kelloihin menee jalostusarvoon nähden naurettavan vähän luonnonvaroja. Suurin osa hinnasta muodostuu käsityöstä ja sen mukanaan tuomasta fiiliksestä, eli eikös arvokellon osto tällöin ole suurelta osin sitä ns. aineetonta kuluttamista, johon maailmassa ylipäätään pitäisi suuntautua? Mekaaniset kellot edustavat näin ainakin jollain tavalla vastavoimaa yhä lisääntyvälle kertakäyttökrääsälle. Ja tosiaan, hyvin suunnitellussa ja pidetyssä kellokoneistossa kuluminen on aika olematonta, jousta lukuunottamatta. Eli kyllä esimerkiksi ne Apollo-ohjelman Omega Speedmasterit edelleen tikittävät.

Oma valintani on em. seikoista huolimatta:

Lainaus käyttäjältä: lumia925 - 28.04.14 - klo:18:47

Neliveto on kyllä aika pakollinen jos vähänkin rinteistä maastoa. Espoossa paikallinen huoltoyhtiö käyttää JD ja Toro-lleikkureita. Cub-cadet:hin kannattaa kans tutustua (sauvaohjattavia malleja). Hussekin näyttää noita sauvakoneita valmistavan. Jos nyt olis tarvettaa uudelle leikkurille, päätysin sauvaohjattavaan. Näyttää kätevältä.

Sauvaohjattu Cub Cadet on varteenotettava vaihtoehto. Hintaa enemmän kuin traktorimallisissa, mutta vähemmän kuin nelivetoisissa etuleikkureissa. Molemmat moottori ja kuljettaja ovat suurimmaksi osaksi vetävien pyörien painona ja molemmat takapyörät vetävät, joten eteneminen on huomattavasti parempaa kuin etupainoisilla, traktorimallisilla, yksipyörävetoisilla ja lähes yhtä hyvää kuin lukottomilla eli 2-vetoisilla nelivedoilla

CC:n idea on, että molemmat takapyörät pyörät vetävät itsenäisesti oman hydraulisen voimansiirron turvin. Käännettäessä sisempi pyörä vetää vain hiljempaa kuin ulompi ja riittävästi käännettäessä se vetää taaksepäin. Kun etupyörätkin kääntyvät yli 90 astetta, nämä menevät paikallaan ympäri ilman, että menee nurmikko rullalle. Perinteisen koulukunnan kannattajille tarjotaan myös rattiohjattavana versiona, käytännössä samoilla ominaisuuksilla.

Ja mikä parasta, vaikka nämä ovat amerikkalaisia leikkureita, näissä on japanilainen moottori eikä kammottavaa Briggs&Strattonia. Huono puoli on se, että ei pääse pensaan alle, kuten etuleikkurikoneella eikä saa perävaunau perään, kuten traktorimallisiin.

Cub Cadetin idea on kaikkien sauvaohjattavien idea, jo 30:n vuoden takaa. Sauvaohjattavien valmistajia on ilmestynyt oman päättelyketjuni mukaan kuin sieniä sateella juuri siitä syystä, että komponenttivalmistajien osista nyrkkipajankin on melko helppoa valmistaa leikkuri pienellä vaivalla ja kustannuksilla, vrt. rattiohjattavat (etenkin nelivetoiset) perinteiset suurteholeikkurit. Toisaalta ketteryyttä lukuunottamatta ominaisuudetkaan ei kyllä mielestäni yllä kalliimpien rattiohjattavien tasalle. Näin on ainakin rinteissä, josa tehostettu rattiohjattava mielestäni huomattavasti sauvoja mukavampi ja turvallisempi. Komponentit edullisemmissa sauvaohjattavissa on TuffTorq:n ja Hydro-Gearin (Sauer Danfoss) pumppu-moottori -yksiköitä, kalliimmissa sitten erillisiä pumppuja ja napamoottoreita. Kunnon tyhjennys- ja myös täyttöproppu on mielestäni minimivaatimus noissa edukkaammissakin.

Briggsissä ei mun mielestäni mitään vikaa, tosin tällä tasolla vertailukohta Kawaaan on tietysti Vanguard-malllistosta, jota kyllä on ihan urakointi- ja golfkenttätason koneissa yleisesti käytössä.

Oma valintani olisi niinkin erikoinen masiina kuin Grillo, luultavasti FD450. Mutta kaikilla on omat tarpeet.

Mutta akateemiset ateistit elävät paljolti omassa liberaalin ryhmäajattelun diskursiivisessa kuplassaan, juuri sellaisessa jonka kalvo päästää sisään vain heidän omaan poliittisesti korrektiin, tasa-arvoiseen, feministiseen ja anti-valkoiseen maailmankuvaansa sopivia tosiseikkoja. He ovat aivan yhtä pahoja, tekopyhyytensä takia oikeastaan pahempiakin.

Heidän epäonnekseen tosiseikat eivät ole tasa-arvoisia, feministisiä tai anti-valkoisia. Mikä ironisinta, aivan samat ihmiset jotka ovat innoissaan piirittäneet kreationismin kappeleita ja hyökänneet niihin, ovat vastaavan piirityksen takia vetäytyneet omiin anti-kappeleihinsa Freethought Blogsiin, SkepChicksiin ja Atheism Plusiin. Atheism Plus on oman määritelmänsä mukaan ”turva-alue”, jossa vasemmistolaisia ajatuksia ei alisteta samalle kritiikille ja ristikuulustelulle, joita he ovat pitävinään suuressa arvossa saarnatessaan fundamentalisteja, kädestä ennustajia ja ammattihuijareita vastaan.

Niin syvälle liptardin sydämeen sattuu tosiasiat.

Hienoja sitaatteja. Sun tarvis nyt varmaan kuitenkin ihan ensimmäiseksi valita puolesi. Kreationismi vai luonnontiede. Puhutaan sitten.