Kiitos pottuviljeliä. Pystyykö tota hajuhaittaa poistaamaan jollain säädöillä? Kiinostus viljanpolttoon on kova, meillä on halli taajamassa jonka nyt lämpenee öljyllä, vesikierto lattialämmitys. Hake poisuljettu, vie liikaa tilaa. Ei ole kaukolämpö linjaa lähistössä.  Pelleti liian kallis. Vilja olis tosi helposti automatisoida ja löytyis omasta siiloista.

Poltaako joku kauraa enää? Miten toimii? Mikä poltin pitäis olla? Säilyykö "naapurisopu", olen luenut jossain et se sekä haisee että tulee jotain happoa joka syövyttää peltikatot? Mitä pitäis ottaa huomioon et ei tulis niin kauheesti tuhkaa?

Pyyhkäisyruuveja ne käyttävät ulkomailla tosi isoissa siiloissa. Ja nehän laitetaan käyntiin vasta sitten kun ei enää vilja liiku omalla paineella. Meikäläisiin "pikkusiiloihin" ei olis varmaan kovin vaikeeta tehdä suomupellistä ja puhaltais ulos ne viimeiset jyvät? Samanlainen kun on kongskilden siiloissa

Tilaa KaM 0-16. Se on se tavalinen murske mitä ne ajaa pintaan. 0-32 on jo liian karkee. Jotain noiten väliin jääviä ei ainakaan ncc tai rudus tekee.

Tohon etukuormaajalla kuljettamisella, täälläpäin ne ovat poliisi käynyt jokaisen traktorikaivuri yrittäjien kimpuun et ne ylimääräiset kauhat joka kulkevat etukauhassa pitää olla sidottu. Eräällä työmaalla poliisi antoi sakot kun kaivuri kuski kuljetti pari kaivon teleskoopia kauhassa korkeintaan parisataa metriä työmaalla joka oli yleinen tie.

Eräs vappu aamu joitain vuosia sitten olin varustautunut kylvöihin kauimpaisiin lohkoisiin. 2,5m sivupyöräkone etunostolaiteisiin ja matalalaitainen tuhti täynnä suursäkkejä sitoamatta  ja ei mitään valoja päällä eikä ylileveä valoja tai hejiastimia. Totta kai oli ratsia. Olin ihan varma et nyt tulee sakkoa. Ei ne muuta kun puhalutti ja toivotti hyvää päivänjatkoa.

Löysin tanskalainen taulokon mistä voi kattoa mihin kosteuteen millä ilman lämpötila/kosteudella päästään.
http://www.loekkes.dk/http/downloadbog.asp
Lataa se kirja, sivulta 79. Vasemalta ohra? veknä, kaura, ruis, rapsi, herne, heinäsiemen.

Se on miten sen laskee,miten Sinä kestät paineet, iso laina ja uudempi luotettavempi puimuri vs. vanhempi joka saattaa tarvita remonttia kesken puinnuin mutt iso laina ei paina et pakko saada se kuntoon kun se on niin kallis.  Toisaalta saat varmemin rahat takasin tuoreemalla claasilla. Dronnigiin saa varmaan osia vielä tanskasta ja  remmit, laakerit tavaliselta laakeri/hihnakaupalta.

Vastaus alkuperäiseen kysymykseen. MP eli myllykonepaja pehrsson liljendalista, Nord Mills, Maanos porvoosta, en tiedä tekeekö ne enää mitään.

Ohuet putket kestää kyllä. Eräs takka rahtikuivaajalla on valuu osia tärkeisiin osiin elevaatorillle kuivurin tyhjennys vastaanotto siilojen täyttö ym. Mutta siilojen täyttöputket ovat ne ohuet, hän vääntää ne joka toinen vuos pari kymmentä astetta eri suuntaan ja päiväys koska on väänetty!

Olen puhdistanut varovaisesti paineilmalla tiivisteet puhtaaks ja sitten jotain vaseliini sprayta päälle, kyllä se jotain imee laakeriin.

Noista pelti Y laakeriesta, onko kukaan kokeilut asentaa nipan siihen? Siihen jää uraa peltien väliin, muuta se reikä laakeirin ulko kehällä ei ole keskellä? Joss olis ihan tarkka vois porata ison reijän peltiläpyskään minne nipan liitäis ja asenuksen yhteydessä kattois et laakerin reikä tulis siihen kohtaan?

Toi moottorisaha kärki prässi vois kai kokeilla joss viitis purkaa pellit pois Y laakerista ja painaa suoraan purkaamatta laakeri akselista?

Niin, minäkin vois harkita suorakylvökonetta jos hinta olis kohdalaan. Eikä tarvi saada 10han yarat ja siemenet kerralla mukaan. Ja jos muokkaukset jää pois, silloinhan kerkis ajamaan helposti 2,5m levellä koneella 10ha/päivä yksin. Ja lisää säästöä jos se tulis n. 75hv takapotkun perässä.  Antakaa niiten nauraa jotka väitää et se on liian kapee tai liian pieni veturi, ja varsinkin nyt ku ohra maksaa 80€/tonni!

Käytin vähän google. Vermeeriä on maahantuja Suomessa; www.several.fi kai ne tois niittokoneen jos kauniisti pyytäis?

Paljonko se olisi maksanut siellä?

Onko kukaan Suomessa puinut 7000h sampolla? On varmaan aika moinen "aarre" porilaisille insseille käydä kattomassa mitkä paikat ratkeilee ensimäiseksi.
Isoja jd puimureita olen nähnyt usein pasilan asemalla. Itään päin, maata en tiedä.  Tuskin enää näkyy kun vuosaaren satama on avattu.

Luin jostain, olisko ollu profissa, et englanissa ne on myynyt jo pari vuotta enemmän niittokoneita kuin niittomurskaimia. Iso perhonen kun vaatii yli 200hv ja vie löpöä ihan toista luokkaa kuin pelkkä niitto. Kai on edullisempi taksa per niitetty ha ku niitto murskattu ha? 
Oikeilla jäljillä olet realisti!

OT: kauppiaat tykkää myydä "kevyt muokkaimia" jotka vaativat kuitenkin yli 200hv?

eikös aikoinaan jo massey harris puimurissa jossa oli säkitys niin rikkasiemenet ja sellaset menny omaan säkkiin joten tuossa kai ajetaan samaa linjaa, epäkelpotavara kasaan ja oljet peltoon niin ens keväänä ei ole rikkaruiskutuksia ja pelto puhistuu parissa vuotessa gm kuntoon!

Ja eikö droningborg puimurissa ollu vastaavanlainen systeemi?

Ei välttämättä ihan surkea idea. Kuinkahan tuollanen ruumenjäte pelais vaikkapa kuivikkeena elukoille?

Varmaan kuivikeena hyvä jos sen sais kuivana kerätty. Pitää kompostoida et ne rikkasiemenet kuolee ennen pellolle levitystä, voishan sitä aina tarjota naapurille.......