Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Kohta triumphi luoksuttaa. Semosesta tavarasta mitä näyttää puhtaalta saataa yllättyä miten paljon pientä psakaa irtoo pois. Aika hyvä se on, isojyväistä kauraa on hankalaa, tai mulla ei oo tarpeeksi iso yläseulaa.
Onko noi edellä mainittuja nyt todellakin puhtaasti ruhosta tehtyyn kompostiin? Muutamia kuormia kerättyjä lehtiä olen tehnyt kompostia pelto tien vieressä. Eu tarkistaja potki sitä ja totesi että hyvää humusta tulee. Oli sen verran tuore että näki selväst että oli lehtimassa. Ja on ne käynyt sekä talviaikainen ja muita ristitarkistuksia ohi noista kasoista sanomatta mitään.
Edelleenkin ihmettelen, että miksi sitten 500€/ha eli yli 900€ kokonaistuki/ha pitäisi maksaa vain siitä vaivasta, että kasaisi kippikärryllä ne heinäsilput jonnekin mihin nyt sattuu putoamaan ja unohtaa siihen puoleksi vuosikymmeneksi ? Ainakin tuorerehun puristenesteille on säädöksiä.
Eikös sen suojavyöhykkeen pitänyt olla semmoinen luonnonsuojelullinen kuningaslaji, josta sitten eniten korvataankin, kun on eniten kulujakin ?
-SS-
Pitäis sitten vuokrata laakasiilon
Siinä se ohjelma prinssi ja maanviljeliä, siinä ne esitti vehnää missä oli sekoittu useita laijikeita keskenään,silleen että joku menestyy niin ei haittaa vaikka toinen on huonompi.
Olis varmaan viisainta kysyä kunnalta ja bulvaani jos tulee väärä vastaus.Ja tehdä se komposti vaikka mettätiellä et ei eu näkis
Onko kukaan istunut koulutuksessa, jossa suojavyökkeeltä kerätyn kasvimassan käyttö (alueella ei karjatiloja) olisi tullut puheeksi?
Toinen puoli tarinaa on, etten aivan ilman olisi moista ravinne- ja humusmäärää edes laskemassa käsistäni. Paalissa aumamuovin allahan nuo säilyvät muodossaan pari kolme vuotta. Sitten paalit purkuun ja komposti pystyyn.
Mutta mitä nurmimassan kompostointi vaatii pykälien puolesta? Pohjalle 20 cm olkea? 
Entä rajoittaako tuo talvikuukausien aumaamiskielto tätä?
Lantaahan tämä ei olisi, mutta ravinteita toki löytyy. Sopivasti tekeytyneenä tekisi mukavan säväyksen humusköyhille saville.
Ei kai tälläisen käsittelyyn mitään laattaa tms. voida vaatia? 
komposti on orgaanista lannoitevalmistetta, oletan, että ainakin analyysi pitää teettää.
Kompostointi on tehtävä tiivispohjaisella alustalla tai rakenteiden tulee olla muutoin vesitiiviitä
Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaiset, ettei orgaanisten lannoitevalmisteiden siirron,
käsittelyn ja varastointitilan tyhjennyksen aikana ei saa päästä nesteitä ympäristöön.
Kuormaaminen on tehtävä tiivispohjaisella alustalla
Kuiva-ainepitoisuudeltaan vähintään 30 %:n kompostin jälkikypsytys voidaan tehdä aumassa.
Jälkikypsytys on mahdollista ympäri vuoden (MTK koulutuksissa kuultu). Kompostijälkikypsytysauman perustaminen:
•Kantavalle peltoalueelle ja kaltevalla pellolla lähelle yläreunaa.
•Etäisyys vähintään 100 m vesistöstä, valtaojasta tai talousvesikaivosta (Etäisyys vähintään 5 m muista ojista)
•Auman pohjalle vähintään 20 cm nestettä sitova kerros (esim. turve).
•Auma on peitettävä peitteellä, Jälkikypsytysauman peitteeltä ei kuitenkaan vaadita asetuksen 1250/2014 6 §:n 5 momentin mukaista tiiviyttä.
•Alusta on muotoiltava siten, että nesteiden pääsy ympäristöön estyy.
•Auman paikalta on poistettava lumi.
•Yhteen aumaan vähintään yhden hehtaarin alalle ja enintään koko lohkolle levitettävä lannoitemäärä.
-SS-
Onko noi edellä mainittuja nyt todellakin puhtaasti ruhosta tehtyyn kompostiin? Muutamia kuormia kerättyjä lehtiä olen tehnyt kompostia pelto tien vieressä. Eu tarkistaja potki sitä ja totesi että hyvää humusta tulee. Oli sen verran tuore että näki selväst että oli lehtimassa. Ja on ne käynyt sekä talviaikainen ja muita ristitarkistuksia ohi noista kasoista sanomatta mitään.
Valkomesikäs on syväjuurinen, mutta siemenmäärä on yli 30kg/ha joten ei sovi. On muuten hurja juuri sillä kasvilla.
Viikko sitten kaivettiin auki tukossa oleva salaoja, juuria täynnä. Valvattipesäke siinä on ollut, eli helposti 70cm se työntää.
Ja valkomesikkä myös sitoo hurjasti typpeä. En ole vielä rohjennut kokeilla. Kuulemma aidosti kaksivuotinen, eli kuolee toisen kesän jälkeen. Tosin tuottaa siementä, jotka voivat säilyä maassa pitkään. Eli siitä voi tulla vaikea rikkakasvi. Kokeilleet suosittelevat murskaamaan ennen kukinnan päättymistä. Ei kannata niittää jälkituleentumisen vuoksi.
Tämä on muilta kuultua.
Viime kesänä oli toinen vuosi apila nata mesikäs jonka niitin elokuussa, nadan väri sen jälkeen tosi tumma.
Valkomesikäs on syväjuurinen, mutta siemenmäärä on yli 30kg/ha joten ei sovi. On muuten hurja juuri sillä kasvilla.
Viikko sitten kaivettiin auki tukossa oleva salaoja, juuria täynnä. Valvattipesäke siinä on ollut, eli helposti 70cm se työntää.
Mitäs tavalla hoidatte toi 5% luomuosaa? Jätättekö viljaa sen verran luomuna, vln, tai herne, papu?
Eilen illalla oli 15cm lunta maassa, ilmaista typpee?
Nyt sain aikaiseks neulasnäyte. Ei ollut boori vaan mangaani, typpi ja fosfori vajaus.
Karkaa aiheesta, aloitajalla on varmaan quaddi tai muu yli 500hv veturi.
Laskinko oikein, n. 80hv/työleveys metri? Eikö se on n. sama kuin kyntö?
Jouskus kävin välilaskua jossain saksan lentokentällä mistä tuontapainen louhos näkyi kun kone laskeutui.
Se perus potila/väderstad/vamo/kipa ja ne muut samoilla tupla jousi piikiset, siis kaksi kierrosta ylhällä piikit, sietää heikosti maakiviä. Ja värähtelee liian huonosti jos ei saa vauhtia. Itellä kire josta poistan ulomat piikit jos on pakko kultivoida kun on märkää. Sitäkään en enää tee, kun voi tilata suorakylvön tai kultivoida keväällä.
