Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Mistä kumman Puolan miehistä te oikein puhutte?
Maksaako ne käteisellä? Mistä ne tavoittaa, jos jotain heille haluaa myydä?
Kyllä ne soittaa, jos kiinnostavan ilmoituksen näkee nettikonneessa 
, mulleki soittivat jukosta H3000 minkä myin pois. Oli 150€ pyynti.
Mutta tuossa kävi niin että kotimainen ostaja tarjosi enemmän kuin pyysin, aparaatin nähtyään, kaupat tuli. Olisikohan jokaisella itsetutkiskelun paikka, miksi nettikoneen hinnat on yläkantisa, vanhoi romui myydää,mitkä jo kuolettanu ittesä ajat sitte.
Ei ole terveet markkinat näin toimiessa ja tavara ei liiku. ON SE ahneus jokaisella.
Nettikoneessa on kahdet markkinat, ylihintaiset tuotteet roikkuvat kuukausia tai vuosia listoilla ja toisilla markkinoilla järkihintaiset liikkuvat nopeasti. Minulla on ilmeisesti tällä hetkellä kaupan olevista 2005 vuoden E-sarjan Sisuista Suomen halvimman pään pyynnillä oleva katsastettu ja valmiiksi käyttökuntoinen yksilö vaijerilaitteilla ja soralavalla myynnissä ja kyselyjä onkin tullut jo heti alkuun useampia kun hinta on vähänkään järkevä.
Outo vikakoodi p103 on kaverillakin Valtrassa muistaakseni vm-99. Hitech 1 neljäsylinterinen. Vika kinkkinen löytää, kylmänä pelaa lämpimänä ei. Onkoha ketään samaa jolla sama vaiva? Kytkimellä onnistuu suunnanvaihto ja pikavaihdetta ei voi vaihtaa silloin kun vika päällä. Onko joku boksivika tai kela pikavaihteelle tai katkoo sähköjä jostain. On käynyt jopa mielessä että voiko olla joku anturivika että menee joku suojaustila päälle?
Pari viikkoa aikaa juuri poistettiin vikakoodi P103 yhdestä Valtra HT1:stä putsaamalla liittimet pikavaihteen päällä olevista keloista ja vaihtamalla kelat keskenään. Jos kylmänä pelaa mutta kuumana ei niin voi olla kelakin entinen. Uuden kelan ja karan hinta oli joskus muutama vuosi sitten siinä 200 euroa.
onko nuin? jos käyttää päävirta katkaisijaa... ite en moisesta vielä, mut kohta kait...
Perusakut ovat sen verran huonontuneet ihan sen vähemmän lyijymääränkin vuoksi. Ylläpitolaturilla saa pidennettyä akun ikää. Ylläpitolaturi vaan pitää erottaa kokonaan ajoneuvon sähköistä niin, että pääkatkaisija ei vaikuta siihen. Käytännössä se tarkoittaa johdot suoraan akun napoihin.
Joskus on joku sanonnu, että vakuutusyhtiön vuoksi ylläpito pitää toteuttaa joillakin järjestelmillä, kuten defa tai joku kaliksi. Tästä en tiedä yhtään mitään.
Oliskohan noin jos laturi on kiinteä, mutta jos onkin esim Ctek ja 12v liitin koneessa?
Miten lie vakuutusyhtiön kanta mahdollisen tulipalon sattuessa mutta omassa Valmetissa on hytissä 12v virtapistokkeeseen kytkettynä C-Tek Polar.
Eiköhän vanhemman T-sarjan Danat vaihdeta yleensä keinutapin kulahtamisen takia uusiin. Akselikotelo ei ole kovin paksu ja hankala korjata jos kuluu liiaksi tai puhkikin niitä on mennyt.
Rasvaus??
Aivan, rasvaus reittäin tärkeää, mutta on se akseliputkeen työstetty vastinpintakin melko kuluvaa tavaraa kun laakerihela on runkoon pultattavassa korvakkeessa. Saisi olla toisin päin, ne korvakkeet maksavat muutaman satasen ,akseli rapian 5 tonnia.
Eiköhän vanhemman T-sarjan Danat vaihdeta yleensä keinutapin kulahtamisen takia uusiin. Akselikotelo ei ole kovin paksu ja hankala korjata jos kuluu liiaksi tai puhkikin niitä on mennyt.
Ainakin 445tkm ajetussa vanhassa pakuautossa toimii MyDiesel erittäin hienosti, käynti on siistiä ja näkyvää savua ei tahdo vaparijakajapumppukoneen pakoputkesta saada tulemaan ollenkaan. Saisipa polttoöljyversiona niin hankkisin jos vähänkään järkihintaista olisi ja tarjontaa riittäisi.
Vaikka itse vahvasti Valtra-leiriin kuulunkin niin on mainittava että John Deerejä on myös paljon ajettuna aktiivisessa ajossa olevia samoin kuin Valtroja ja varmaankin kappalemäärät markkinaosuuden suhteessa. Pikkuremontteja niihinkin tulee silloin tällöin kuten muihinkin paljon käytettyihin.
Myyvät varmaan avaruusraketin siihen veturiksi.
Huonolla ledillä ei tosiaan näe yhtään mitään mutta hyvästä ledistä lähtee niin paljon valoa että on vaikea päästä lähellekään muilla tekniikoilla, ja hintahaitarin laajuus samaa luokka kuin valotehojen erot, tosin kallis ei aina paras mutta halvin yleensä aina surkein. Noin 10-15 eurolla saa ihan kohtuullisen käyttökelpoisan toimivan halogen-työvalon mutta ledit ovat sillä hinnalla sinisiä saunalyhtyjä.
Myin juuri pois koko jäjellä olleen päätähuimaavan suuruisen 55tn ohravarastoni joten normaalin kaavion mukaan ohran hinta nousee pikapuoliin ainakin 10%. Ja varmaan ohra nousee muutenkin kun sikapuolella on valon kajastusta taivaanrannassa parempien aikojen tulosta. Tosin ohraa kyllä on maakunnissa varastoissa aika paljon odottamassa hinnannousua.
Jukon juurikkaannostokoneen ketju kun purkautui silloin tällöin peltoon niin ilman metallinetsintä olisi varmaan vielä 2014 vuodenkin jurtinnostot kesken.
Ohraa ja kauraa kun on hyvää TOSsia siilossa.
Eihän vaan ole tehoboksia asennettuna? Yksi vastaava kone teki samaa ja mikään muu toimenpide ei korjannut satunnaista vikaa kuin tehoboksin nakkaaminen mäelle.
Meinaan puida vielä pitkään yli 20 vuotiaalla ja yli 2000 tuntia ajetulla puimurilla. Ja sekin on Sampon tekemä. Kyllä uudempien käytettyjen puimureiden tuonti korvaa uushankintoja markkinoilla jonkin verran.
Mahtoikohan Antti itse ostaa sen ensimmäisen Wihurin myymän Jonnen? Sehän myytiin muutama tunti sopimuksen teon jälkeen.
Eikös siellä Antin kartanolla olekin melkoinen Deere-katras jo valmiina, taitaa olla vetureita ainakin yksi joka työkoneelle että ei tarvitse sitten kevättyökoneita irroitella syystöiden ajaksi.
