Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 [2] 3 4

Aiheet - SamiT

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001245054.html

Tähänkö tämä on nykyään menossa että poliisit hälytetään p*skanhajua haistelemaan jonkun oikean työtehtävän sijaan? Omiin levitysurakointikohteisiinkin on kahdesti jo poliisit joku soittanut tavaran autokuljetusten aikana kun kierrätyslannoite on haissut mutta levityshommat on saanut ainakin tähän asti tehdä rauhassa. Oli muuten poliisit kuulemma käyneet toisessa tapauksessa kevyesti nuhtelemassa heidät paikalle hälyttäneen soittajan koska kyseessä on normaali maataloustoiminta luvallisella ja luokitetulla kierrätysravinteella ja harvaan asutulla maatalousalueella.

Tänä syksynä yhdessä kohteessa viljelijä oli laittanut etukäteen laput naapuritalojen postilaatikoihin ilmoittaen levityspäivänä mahdollisesta hajuhaitasta, ja siellä tosin peltoa mullattiinkin jo levityksen aikana jolloin haitta jää minimaaliseksi muutenkin. Tällaisen toimintamallin soisi yleistyvän muuallakin kun nykyään ihmiset ovat niin herkästi valittamassa kaikesta hetkellisestäkin toiminnasta mikä näkyy, kuuluu tai peräti haisee.
Onkohan tehty jotakin tutkimusta että minkälaisia määriä ravinteita valuu vesistöihin todellisuudessa sängellä olevilta erittäin huonosti vettä läpäiseviltä savimailta? Tuossa kyntöhommissa on tullut mieleen että noinkohan tuollaisen maan kyntäminen paljoa enemmän ravinteita tosiasiassa valuttaa pois kuin sängelle jättäminenkään. Näkyy nimittäin suurilta alueilta valuvan sadevedet pintavaluntana kokonaan pois juurikaan maahan imeytymättä ja taas kynnettynä suurehkokin sademäärä pääsee imeytymään maahan kun kyntämällä on tehty vesitilaa maahan ja läpäisemättömäksi kesän sateissa liettynyt pinta ei enää estä veden imeytymistä. Toki ravinteita kulkeutuu helpommin veden mukana muokatusta maasta kun se on irtonaisempaa ja maahiukkasia, joihin ravinteet ovat sitoutuneina, lähtee sänkipeltoa enemmän veden mukana jos tulee niin suuri sadanta että se ei enää ehdikään imeytyä maahan.
Joku firma ilmoitti muutama viikko sitten Turun Sanomissa että tekevät ajoneuvojen ja työkoneiden ilmastointien huoltoja paikan päällä mutta jäi yhteystiedot ottamatta ylös. Muistaako joku mistä firmasta voisi olla kyse? Olisi täälläpäin muutama kone vailla huoltoja oman puimurin lisäksi.
http://www.walpella.com/uutiset.html

Sunward on nyt suomalainen. Lienee pelkkää kokoonpanoa valmiista osista?
Tuli tuossa tehtyä hieman kevätsiivousta ja laitettua tynnyreihin vuosien varrella pikkupurkkeihin kertynyttä jäteöljyä, joku vajaa 800 litraa kertyi. Mutta ongelma on se että pikkupurkit olleet ulkosäilytyksessä ja osaan oli mennyt jostakin raosta vettä joukkoon ja nyt se vesimönjä on sitten tynnyreissä öljyn seassa. Lassila & Tikanojan öljyjätevastaanotto-ohjeet kertovat 10% vesipitoisuuden olevan maksimi ilmaiselle vastaanotolle, vaan maksanee vallan kauheasti jos menee yli? Miten olette jäteöljynne "hukanneet" yleensä?
Työkoneen ohjausboxille kaivataan nopeustietoa, ja kone tulisi N1-sarjan tai C-sarjan Valtraan kytkettäväksi, onko jostakin saatavissa nopeustieto ulos traktorin järjestelmästä jos ei ole lisävarusteena saatavaa Valtran termein "työkonesignaaliliityntää" asennettuna? Miten olette asian ratkaisseet jos tämä ongelma vastaan tullut?
Mitä eroa mahtaa olla Quicken UM, US ja UL sovitteilla? 900-sarjan kuormaajan sopivuudesta jo olemassa oleviin sovitteisiin olisi kyse ja käyvätkö sovitteet miten ristiin? Leveyseroa vai muutakin?
Tarttis rakentaa lämmintä hallitilaa, ja monia vaihtoehtoja on tutkittu omasta puusta sahatusta pitkästä tavarasta rakennettavasta rakennuksesta betonielementtihalleihin ja Weckmanin WSE11-mallin lämmin halli vastaisi melko hyvin tarvetta ja laskelmissa näyttäisi olevan ainakin teoriassa energiatehokkuudeltaan varsin kilpailukykyinen sopivalla Thermisol-elementin eristepaksuudella. Onko jollakulla tälaisia tai vastaavia halleja pihassa ja jos on niin onko vastannut odotuksia?
Pitäisi löytää hyvin kapealla suukappaleella oleva rasvaprässi, kuitenkin normaalista nipasta kyse mutta ahtaassa paikassa. Ongelman kohde on naapurin MacTrailer merkkisen lavetin ADR-akselien jarruvivuston rasvaus, nipat niin ahtaasti viistoon asennettuna jarrusylintereille keskelle menevän akselin laakeripisteissä että normaali Maton prässin suukappale ei mahdu pohjaan ja rasva ei mene perille.
Mitenkä mahtaisi kauran saada hävitettyä parhaiten jurttipellosta? Viimeksi kun kauraa läpi puski kokeilin Agil S-ruiskutusta mutta eipä ne tulleet oikein miksikään siitä, muutaman viikon punastelivat vähän ja jatkoivat kasvuaan. Saakelin sitkeästi jaksaa kaura pukata läpi, mitenkähän voikin olla itävyyskin säilynyt niin hyvin talven yli vaikka kosteaakin keliä riitti että olisi luullut itävän ne pudokasjyvät jo syksyllä. Ei olisi tainnut kannattaa yrittää surkeimpia kahuja ajaa puimurista yli seulojen peltoon viime syksynä kun itivät nekin nyt keväällä näin hyvin. 
Täytynee tuohon pikku-Valmettiin hankkia uusi penkki ensi kesän koitoksiin mutta eihän tuonne kapeaan hyttiin mikään iso ilma-Grammeri sovi sisään yhtä hyvin Megan kajuuttaan. Tarjonta vaan näistä pienikokoisemmista jakkaroista heikkoa liikkeissä, olisiko ehdotuksia jostakin kätevän kokoisesta kapealla alustalla olevasta kohtuullisen laadukkaasta penkkimallista?

Keväällä olisi olisi kuivalantaa saatava peltoon meillä ja yhteistyökumppanin tilalla. Levityskärryksi olemme ajatelleet hankkia n. 10 vuotta vanhan Bergmannin lautaslevittimellä tai Samsonin kahdella pystykelalla, ei mitään hirmuisen isoa mallia kuitenkaan, joku 8-10 tonnia olisi hyötykuormaa saatava kerralla kyytiin. Arvelemme Bergmannin levittävän hieman tasaisemmin ja leveämmälle mutta ilmeisesti Samson jonkin verran kestävämpi laite vielä enemmänkin ajettuna jos jostakin syystä sattuu joku "ei toivottu esine" levitettävän materiaalin joukkoon. Tavara on painavaa, joten ihan hepulit kärryt eivät tule kyseeseen. Onko mielipiteitä näistä kärryistä vai pitääkö hankkia ihan joku muu levitin kuin kumpikaan näistä?   
Nyt tarvittaisiin neuvoja oranssinkeltaisen ikäluokan Fiat 680 takavedon jarrujen säätöön. Naapurilla jarrut tunkevat laahaamaan Fiatissa ja sitten pitäisi tällaisen paatuneen Valmettimiehen osata asialle jotakin tehdä mutta ja kun en ole Fiattia edes ajanut moneen vuoteen saatikka sitten sellaiselle jotakin huoltoa tehnyt.
Talviprojektina kunnostan ajankuluksi kolmesiipistä pajukossa entisellä omistajalla viime ajat säilytettyä vm. -98 V&N paluuauraa, joka on hydraulisella laukaisulla jossa siipikohtainen laukaisusylinterin kylkeen liitetty paineakku. Siinä paineakussa on liittimet molemmissa päissä ja pitäisi painetta lisätä mutta lisätäänkö siitä varaajapötkön etuosan isommasta liittimestä vai siitä ojaksen sivussa olevan varaajan takapään nipasta sinne painetta? Jotenkin tuntuu että siitä etummaisesta se öljy sinne pitäisi lisätä? Kun ei edes netistä löydy minkään valtakunnan ohjekirjaa. Kummasti muuten oli siinä aurassa vasemmalle kääntävän puolen siivet kaikki halki ja poikki murtuneita moneen suuntaan pahimmillaan ja oikean puolen siivet täysin ehjiä, ja aura on tosi vähän kynnetty.

Tuon näköinen laukaisusysteemi.

Ilta-Sanomien jutussa neulasettomalla kierrätyskuusella perheen äiti mm. haluaa vastustaa JOULUKUUSTEN TEHOKASVATUSTA! Kaikkea sitä on.

http://www.iltasanomat.fi/asuminen/art-1288636220686.html
Sivuja: 1 [2] 3 4