Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Kertoisitteko mikä on se pohonen haitta mikä pitää veronmaksajan korvata Lapin maidontuottajalle.
Ensiksikin navetan seinät siellä yhtään kalliimmat. Tontti kaiken lisäksi halvempi. Rehut eivät kaallimpia. Maito viedään samaan hintaan kuin lähempääkin meijeriä. Lehmät sisällä ympäri vuoden, kuten Tepollakin.
Eniten on sykologista haittaa, tästä Veetin nassutuksesta
Aika paljon on porukkaa jotka pitävät tätä hölmönä. Konsensus vaan estää kritiikin. Niin pitkään kun minä saan kaikkea hyvää ,niin mitä väliä. Tällä tavalla ajetaan täyttää päätä seinään ja IMF:n holhoukseen.
^^^ näinhän seon, maataloustuilla vedätetään tonttmaan hintaa
Kyllä ensiharvennuksilla oolisi viellä paljon miettimisen arvoista konetyöhön. Omasta mielestäni kokoojauraverkosto pitäisi saada harvemmaksi ja pienemmäksi. Kuitenkin kokoojaurat niin isoja että koneet mahtuu menemään. Toinen mihin pitäisi keskittyä paljon on että harventamattomia kohtia ei saisi jäädä. Lopputuloksena tavoiteltaisi mahdollisimman tasaista melko tiheää mettää josta otettaisi sitten seuraavalla kierroksella vasta ainespuuta ja mieluiten tukkia. Kuitenkin jokainen tekee tyylillään mutta meille ei taida ihan heti metsäyhtiöt päästä tekemään ekoja harvennuksia kun heidän kalusto ei ole moiseen soveltuvia.
miten noi puut ajetaan, jonkinlanen peruskone pitää olla jotta ronkkii puut pois
Tuo sinun konsepti alko kiinnostamaan senverran, että tekaseppa joskus käytännön koe. Etsit jollekin sopivan kokoiselle kuviolle mieleisen tekijän, joka tekee hakkuutyön esittelemälläsi tavalla. Sitten lasket kustannukset mitä tuli maksamaan. Voin ihan mielenkiinnosta käydä pyörähtämässä kattomassa miten erinomaista jälkeä metsään on syntynyt.
Veikkaan että käytännössä et löydä tekijää joka tulis tekemään noilla ohjeilla harvennusta millään järkevällä mottitaksalla. Toinen vaihtoehto olis suorittaa hakkuutyö tuntityönä ja siinäkin voisi olla melko suuri vaara, että tienestipuoli jäisi hakkuun ja kuljetuksen jälkeen suht ohraiseksi.
Kuten edelläkin sanottiin, eivät ne kapeat ajourat ole mikään taikasana tuottavuuden parantamiseen. Tehokkaat koneet ovat tietyn verran leveitä ja tähän leveysmittaan on laskettava lisäksi 30-40 sentin etäisyys molemmin puolin kasvaviin puihin juuristo- ja runkovaurioiden välttämiseksi. Käytännössä myös haamu-urille poikkeilu ja ylimääräinen kurvailu kasvattavat ajorille vaadittavaa leveyttä.
Nythän on semmonen rahapula isänillä,että harvennus ikästä puuta hakataan avohakkuulle
Juu kyllä tyhmemmänkin järki sanoo, että hulluutta on kakkosharvennuksen kokoluokkaa olevaa, kasvavaa metsää hakata aukoksi. Pahin rahantarve taitaa olla tuosta tulkiten olla tornatorilla.. Itse en saa tuossa touhussa millään laskettua kannattavaksi sitä, että tukkiosuutta ei kasvateta isommaksi. 2. harvennus ja kasvatusta vaikka 5 vuotta, niin sillä tuotolla olis vähänkin rehevämmällä maapohjalla jo uudistuskulut ja ensimmäinen raivaus kuitattu.
Ei tätä tartte testailla mitään kun sitä on tehty jo vuosikausia. Muistaakseni hakkuu oli jossain 12-15 egee motilta. En nyt viitti laskua ettiä
Sen verran tilanne muuttuu jatkossa että pyrin itte ajelemaan puut jatkossa raktoripelillä.
Käytännössä siis pienehkö sampo tekee ajouran ajokoneelle sopivaksi ja melko suoraksi. Sitten se puikkelehtii haamua takaisin ja menee taas haamua toiseen päähän jonka jälkeen tekee ajouran taas melko kulkukykyiseksi takaisin. Maasto tuo sitte eri variaatioita kokoajan mutta pääasia että moto olisi käynyt joka kolkan läpi.
Äsken tehtiin moinen ja kun noin 30% piti ennakkoraivata niin hakkuun ja ajon sekä raivauksen ja kemeratukien jälkeen noin 450 motin leimikosta jäi muutamia tonneja tuloja eli ei mitään hirveästi mutta pointina on että 15 vuoden päästä saa yhtiö räimiä omat uransa jolloin joka puusta tulee tukkia ja silloin pitää myös tulla kuutioita.
Nyt on lähivuosina yksi projekti jossa samainen motomies joutuu käymään korjaamassa yhtiön jälkiä ajamalla haamu-urat normi urien väliin. Siinä ajourien keskikohta on jäänyt niin tiheäksi että ei voi odottaa tarpeeksi pitkään jotta koko puusto olisi uusinta-hakkuuseen valmis. On ihan siinä kintaalla että joutuuko ollenkaan rtekemään tämän siistimisen jälkeen harvennusta vai saako seuraavaksi tehdä päätehakkuun.
niin joo ja siis nykyisen toiminnan suurin ongelma on ajokalusto joka joutuu kamppailemaan kuutiotaksoilla jolloin on ihan ymmärrettävää että haetaan isompaa kuorma-tilaa joka tuo vääjäämättä leveyttä ja painoa mikä johtaa leveämpiin pyöriin ja teloihin ym.