Kasvintuotanto / Vs: Luonnonhoitopelto /hömppäheinä kiellettävä
: 11.11.10 - klo:22:25
EU-maiden viljelijät haluavat lisätä omaa valkuaiskasvien tuotantoa ja nostaa siten EU:n omavaraisuutta valkuaisrehun tuotannossa.
Euroopan viljelijöiden ja tuottajajärjestöjen yhteisjärjestön Copa-Cogecan seminaarissa todettiin EU:n oman valkuaiskasviviljelyalan vähentyneen liikaa, jopa kolmasosaan kymmenen viime vuoden aikana.
Seminaarissa vaadittiin EU:n omaa valkuaiskasvituotantoa tukevan ohjelman laatimista.
Julkisuuteen vuotaneessa seuraavan yhteisen maatalouspolitiikan, capin luonnoksessa viitataan samaan asiaan.
Siinä myös tulee ilmi EU:n oman valkuaisaineohjelman tarve.
Nykyisin EU:n valkuaiskasveista tuodaan noin 70 prosenttia eri puolilta maailmaa, pääasiassa Etelä-Amerikasta ja Yhdysvalloista.
Korvaamalla kyseinen tuonti voitaisiin vähentää kasvihuonekaasuja 10–15 prosenttia ja tukea luonnon monimuotoisuutta, seminaarin avannut Copa-Cogecan öljy- ja valkuaiskasvituotannon työryhmän puheenjohtaja Xavier Beulin totesi.
Pulaa valkuaiskasvien
määrässä ja laadussa
EU:n rehuteollisuus voisi hyödyntää omia valkuaiskasveja kymmenen kertaa nykyistä enemmän, eli 20 miljoonaa tonnia.
Se edellyttää kyseisten kasvien kilpailukykyistä hinnoittelua muihin viljelykasveihin nähden, seminaarissa todettiin.
Yleisesti pohdittiin valkuaiskasvien kilpailukykyä ja viljelijöiden halukkuutta valita valkuaiskasvi viljakasvien, etenkin vehnän, tilalle.
Seminaarissa korostettiin, että omassa tuotannossa voitaisiin luottaa nykyistä paremmin valkuaiskasvien ja samalla myös rehun korkeaan laatuun, seminaarissa Suomen edustajana ollut MTK:n Brysselin toimiston kotieläinasiamies Marjukka Manninen kertoo.
Valkuaisrehun raaka-aineen laatuongelman lisäksi riippuvuus maailmanmarkkinatilanteesta on näkynyt EU-maissa viime vuosina etenkin valkuaiskasvien epävarmana saatavuutena rehuteollisuuden käyttöön. Rehujen koostumusta on tällöin jouduttu vaihtelemaan.
Herneet, pavut ja rehulupiini ovat erittäin hyviä EU:ssa tuotettuja valkuaisrehuraaka-aineita, joilla on korvattu valkuaiskasvien maailmanmarkkinavaje.
Valkuaiskasvituotannolle
uusi tuki ykköspilariin?
Valkuaiskasviviljelyn lisäämiseksi ehdotettiin tuotantotuen lisäämistä ykköspilariin useissa seminaarissa käytetyissä puheenvuoroissa. Tähän voisi olla osallistujien mukaan mahdollisuus, sillä siihen on viitattu cap-luonnoksessa.
Yhtenä etuna rehutuotannon toimitusturvan lisäksi tuli esille, että mikäli valkuaisrehun raaka-aine kasvatettaisiin EU-maissa, toisi se myös ekologisia etuja lyhyempinä kuljetusmatkoina ja samalla se vähentäisi kuljetuskustannuksia. Pienemmät tuotantokustannukset voisivat silloin näkyä myös rehun hinnassa.
Puheenvuoroissa korostettiin lyhyen jalostusketjun etua. Tukea alueellisen tuotannon kehittämiseksi pohdittiin ja siinä otettiin esiin taas capin periaatteet. Esimerkiksi otettiin malli, jossa soijan tuotanto, jalostus ja käyttö olisivat alueellisia. Viljelijät voisivat valmistaa tai valmistuttaa valkuaisrehuja ja myydä ne alueellisesti lihantuottajille.
Eikö MTK hoksaa että valkuaiskasvia tulee viljellä ensi vuonna? Valtiontaloudelle todellinen noste?
Euroopan viljelijöiden ja tuottajajärjestöjen yhteisjärjestön Copa-Cogecan seminaarissa todettiin EU:n oman valkuaiskasviviljelyalan vähentyneen liikaa, jopa kolmasosaan kymmenen viime vuoden aikana.
Seminaarissa vaadittiin EU:n omaa valkuaiskasvituotantoa tukevan ohjelman laatimista.
Julkisuuteen vuotaneessa seuraavan yhteisen maatalouspolitiikan, capin luonnoksessa viitataan samaan asiaan.
Siinä myös tulee ilmi EU:n oman valkuaisaineohjelman tarve.
Nykyisin EU:n valkuaiskasveista tuodaan noin 70 prosenttia eri puolilta maailmaa, pääasiassa Etelä-Amerikasta ja Yhdysvalloista.
Korvaamalla kyseinen tuonti voitaisiin vähentää kasvihuonekaasuja 10–15 prosenttia ja tukea luonnon monimuotoisuutta, seminaarin avannut Copa-Cogecan öljy- ja valkuaiskasvituotannon työryhmän puheenjohtaja Xavier Beulin totesi.
Pulaa valkuaiskasvien
määrässä ja laadussa
EU:n rehuteollisuus voisi hyödyntää omia valkuaiskasveja kymmenen kertaa nykyistä enemmän, eli 20 miljoonaa tonnia.
Se edellyttää kyseisten kasvien kilpailukykyistä hinnoittelua muihin viljelykasveihin nähden, seminaarissa todettiin.
Yleisesti pohdittiin valkuaiskasvien kilpailukykyä ja viljelijöiden halukkuutta valita valkuaiskasvi viljakasvien, etenkin vehnän, tilalle.
Seminaarissa korostettiin, että omassa tuotannossa voitaisiin luottaa nykyistä paremmin valkuaiskasvien ja samalla myös rehun korkeaan laatuun, seminaarissa Suomen edustajana ollut MTK:n Brysselin toimiston kotieläinasiamies Marjukka Manninen kertoo.
Valkuaisrehun raaka-aineen laatuongelman lisäksi riippuvuus maailmanmarkkinatilanteesta on näkynyt EU-maissa viime vuosina etenkin valkuaiskasvien epävarmana saatavuutena rehuteollisuuden käyttöön. Rehujen koostumusta on tällöin jouduttu vaihtelemaan.
Herneet, pavut ja rehulupiini ovat erittäin hyviä EU:ssa tuotettuja valkuaisrehuraaka-aineita, joilla on korvattu valkuaiskasvien maailmanmarkkinavaje.
Valkuaiskasvituotannolle
uusi tuki ykköspilariin?
Valkuaiskasviviljelyn lisäämiseksi ehdotettiin tuotantotuen lisäämistä ykköspilariin useissa seminaarissa käytetyissä puheenvuoroissa. Tähän voisi olla osallistujien mukaan mahdollisuus, sillä siihen on viitattu cap-luonnoksessa.
Yhtenä etuna rehutuotannon toimitusturvan lisäksi tuli esille, että mikäli valkuaisrehun raaka-aine kasvatettaisiin EU-maissa, toisi se myös ekologisia etuja lyhyempinä kuljetusmatkoina ja samalla se vähentäisi kuljetuskustannuksia. Pienemmät tuotantokustannukset voisivat silloin näkyä myös rehun hinnassa.
Puheenvuoroissa korostettiin lyhyen jalostusketjun etua. Tukea alueellisen tuotannon kehittämiseksi pohdittiin ja siinä otettiin esiin taas capin periaatteet. Esimerkiksi otettiin malli, jossa soijan tuotanto, jalostus ja käyttö olisivat alueellisia. Viljelijät voisivat valmistaa tai valmistuttaa valkuaisrehuja ja myydä ne alueellisesti lihantuottajille.
Eikö MTK hoksaa että valkuaiskasvia tulee viljellä ensi vuonna? Valtiontaloudelle todellinen noste?
