sinne kammioon on saatavilla semmoset levyt. muistaakseni pyöreät ja n.30cm halkasijaltaan. keventaa kammiota hieman alareunasta.

Kiitos tiedoista, noita kavennuslevyjä varmaan tarvitaan, kun ongelma jatkuu. Onko mitään hajua millä nimellä niitä levyjä myydään ja missä niitä olisi, ohjekirjassa ei ole mitään mainintaa moisista levyistä?

Räjäytyskuvistakaan ei tuollaisia lisäkilkkeitä löytynyt.

Mihinkä nuo levyt/pyörylät sitten kiinnitetään?

Kertokaapas mikä on tuossa Claas Rollant 46:ssa vikana, kun esikuivattua rehua paalatessa paali ei putoa kammiosta niinkuin kuivaa heinää tai olkea paalatessa, vaan jää rungon sisälle jumiin?

Eli paineet nousee normaalisti, kapula piippaa, paali menee mallikkaasti verkkoon ja verkkokin vielä katkeaa hyvin kun katkaisuterä on teroitettu, mutta kun paalin pitäisi pudota, se jää juntturaan kammion sisälle. Alarullat pyörivät tyhjää ja lyövät ns. runtua paalin alla. Paalin saa putoamaan vain jos menee käsin kitkuttamaan paalia, jolloin alarullat ottavat paremmin kiinni paaliin ja se lopulta putoaa. Paali jää siis reunoistaan kiinni rungon sisälle.

Paalin saa putoamaan jos kyttää painemittaria ja verkottaa ja pudottaa paalin silloin kun paineet eivät vielä ole punaisella, mutta silloin paali ei ole tietenkään niin tiivis ja hyvä kuin se on silloin kun piippari huutaa. Ja tavaraa menee tietysti vähemmän paalin sisälle, jos sen pudottaa keskeneräisenä.

Onko tähän ongelmaan olemassa mitään säätöä tms., jolla tuon jumittumisen saisi ohitettua? Voisiko esim. paalaimen asento vaikuttaa asiaan ratkaisevasti. Nyt paalain kulkee jotakuinkin vaakasuorassa, auttaisiko paalaimen nokan nosto tai lasku? Entäpä onko noissa alarullissa jotakin vikaa, vaikka ne kyllä näyttävät pyörivän ihan hyvin.

Claasin huoltomiehen kommentti soitettaessa oli, että "Teet liian tiiviitä paaleja. Tee löysempiä.", mutta mitään neuvoa ei tullut, miten löysempiä paaleja tehdään muuten kuin aloittamalla paalin verkottaminen käsipelillä. Eli löytyykö tuohon mitään säätöä?

infoSE@vaderstad.com

Vähän lontoon tai tukholman murretta peliin niin tuolta saa piikkikuvat. Kokeiltu on.

Ohhoh!

Eipä tarvinnut tuohon neuvoon tarttua, kiitos kuitenkin, vaan sain piikkikuvat ihan täältä Suomesta.

Laitoin palautetta Agrimarketin palautelomakkeella netin kautta ja seuraavana päivänä kuvat napsahtivat faksista ulos!

Kerrankin täytyy antaa täydet pisteet Agrimarketille. Todella hyvää palvelua. 

Saa nähdä nyt sitten onko äes heti tukossa kun sillä lähtee sänkimuokatulle pellolle kurvailemaan...tuo yhdeksän sentin jako menee heittämällä läpi, mutta 6,5 cm lienee jo aika paljon tiukempi harava.

Joo.

Muutama piikki tuossa äkeessä on sellaisessa paikassa, että niitä ei voi siirtää mihinkään. Eli niille on tavallaan rungossa oma palkin "pätkä", joka on juuri piikin kiinnikkeen levyinen.

Vasen ja oikea puoli ovat tietysti peilikuvat toisistaan, eli jos toisen puolen saa pähkäiltyä, niin toinen on sitten helpompi juttu saada kohdalleen. Sivuista keskiosaan siirtyminen on myös mielenkiintoinen, jotta siihen väliin saa jäämään tuon 6,5 cm jaon...

Koitan nyt kuitenkin vielä ilman sitä Autocadiä... 

Olisi käytössä tuollainen viisimetrinen Väderstad NZI Intense äes 9 cm piikkijaolla. Äkeessä tuli aikoinaan mukana "ylimääräiset" piikit 6,5 cm jakoa varten, mutta niitä ei tuolloin laitettu, kun vetovehkeessä ei ollut tarpeeksi potkua.

Nyt pitäisi asennella nuo piikit ja järjestellä vanhat uusiksi ja kokeilla äestä 6,5 cm jaolla. Mutta missään ei ole ohjetta miten tuo piikkijako tehdään, ei edes ohjekirjassa.

Onko kenelläkään hyvää vinkkiä mistä aloittaen tuo piikkijaon uudelleenjärjestely kannattaa tehdä, ja miten piikkien välin mittaus helpoiten käy?

Mietin myös meneekö tuo 6,5 cm jako liian tiheäksi ja aiheuttaako se jatkuvaa äkeen tukkeutumista kultivoiduilla ja muuten olkisilla lohkoilla? Piikit voisi tietysti koittaa järjestää myös vaikkapa 7,5 cm jaolle, jos vaan saa jaot sopimaan akseleille?

Kyselisin kokemuksia eri merkkisistä traktorin akuista. Minkä olette kokeneet hyväksi ja minkä huonoksi merkiksi?

Kylmäkäynnistykseen pitäisi olla jonkin verran potkua, kun talvella teitä lanailee, vaikka eipä sitä nykyään taida enää kunnon talvea tullakaan. Muutoin käyttö on tavanomaista, äkeen ja peräkärryn vetoa ym.

Vanhan akun kyljessä lukee "12V 174Ah 850A 380 MIN RC 1500 CCA"

Eli tuota vastaava, mitä suosittelette?

Nimim. ER juttelee kuin olisi Oumannin myyntiedustaja.

Hehe!

Täytyy kyllä tuottaa pettymys, valitettavasti kauttani ei saa tilata Oumannin vehkeitä. 

Itse asiassa minulla oli aikamoinen v-käyrän nousu tuota Oumannia kohtaan ennen tuon sisäanturin asennusta, kun lämpötila talossa sisällä heitti heti kun ulkona alkoi pakastaa, enkä saanut säätöjä millään kohdalleen. Vehje maksoi sentään 300 euroa, eikä se tuntunut toimivan ollenkaan niin kuin mainoslauseissa luki.

En yleensäkään ymmärrä miten tuo laite voi pitää vakiolämpötilaa sisällä, jos se mittaa vain ulkolämpötilaa? Onhan siinä tietysti lämpökäyräsäätimet, mutta ainakaan minä en saanut niitä toimimaan millään kombinaatiolla.

Tuon sisälämpötila-anturin pitäisi ehdottomasti olla laitteen vakiovaruste. 

Jaahas,

pitäisi lähiaikoina kääntää äkeen piikkien kärjet, kun toinen puoli kärjistä on jo kulunut tiensä päähän.

Mietin tuossa, että onko ilmanpainemutterinväännin liian kolpuri muttereiden avaukseen ja kiinnitykseen, vai pitäisikö hankkia ilmanpaineella toimiva räikkäväännin? 1/2 tuuman räikkävääntimiä saa noin kolmella kympillä, kun äsken pikaisesti katsoin netistä räikkävääntimien hintoja.

Vääntöä ei räiköissä tosin kauheasti ole, mutta kyllä tuollainen 69 nm riittää varmasti. Mutterinväänninhän vääntää reilut 300 nm.

Mitään muuta käyttöä en ole kyllä tuolle räikkävääntimelle vielä keksinyt, mutta eipä se paljoa maksakaan. Onko kokemuksia em. vehkeestä kyseisessä hommassa?

Oumanin ulkoanturin jos saisi oikein alttiiksi tuulelle, esim seinustalle jossa vallitseva tuulen suunta, voisi tehostaa reagointia?

Ohjeissa oli muistaakseni niin, että anturi pitäisi aina laittaa talon pohjoisseinälle n. 1,5 metrin korkeuteen. Tällöin aurinko ei porota siihen suurinta osaa päivää, ja näin vääristä anturin mittaamaa lämpötilaa. Tai siis onhan lämpötila ihan oikea lämpötila, mutta anturin tulisi olla aina varjossa.

Nonni,

nyt on Oumanniin kytketty lisälaitteeksi "Huonekompensointiyksikkö TMR/P". Viiteen kymppiin sain tingittyä moisen rihvelin paikallisesta vesijohtoliikkeestä. Laatikko ei kyllä mitenkään vaikuta ihmeelliseltä kun sinne kurkkaa sisälle, mutta kaipa se asiansa ajaa. Lisäksi ostin kaksijohtimista 1,5 mm² kaapelia 15 metriä, yhteensä 7 euroa.

Kytkentähommissa meni puolisen tuntia, josta suurin aika siihen mietiskelyyn, että mitä kautta pannuhuoneesta vetäisi tuon anturijohdon. Sopiva kulku löytyi lopulta, ja porakonettakin piti käyttää vain kerran. Nyt vaan sitten odottelemaan pakkasia, josko niitä joskus tulisi. Ei kyllä kovin talviselta tuo keli ulkona näytä, vettä satelee. 

Laitan sitten tännekin viestiä miten laite pelittää uuden anturin myötä jos muistan ja jaksan, kunhan ensin kelit vähän muuttuvat.

Itse itseäni lainaten, eli ajattelin laittaa nyt muutamia käyttökokemuksia, kun tuo Oumannin sisätilayksikkö on ollut käytössä muutaman kuukauden.

Eli tuon sisätilayksikön asennuksen myötä lämpötilan vaihtelut talossa sisällä putosivat käytännössä nollaan. Oli ulkona sitten pakkasta tai ei, niin sisällä lämpötila pysyy vakiona, ja sekös vasta hermoja lepuuttaakin. Ainoastaan tuulisella kelillä talossa on jossain määrin viileätä, mutta tuo ilmiö tulee ennemminkin vetoisista nurkista ja seinien vanhoista riittämättömistä tuulensuojaeristeistä, eli viimalla talo on joka tapauksessa vetoisen ja kolean tuntuinen, mutta silloinkin lämpötila pysyy vakiona.

Eli jos jollakulla on samaa ongelmaa kuin minulla oli, että kämpän lämpötila vaihtelee liikaa ulkolämpötilan muutosten takia vaikka on tuo automaattisuntti asennettuna, niin ehdottomasti suosittelen tuon sisätilayksikön asentamista. 50 euroa on halpa hinta siitä, että pannuhuoneessa ei tarvitse käydä veivaamassa käsin sunttia tai automaattiyksikköä.

Niin ja tiedoksi siis, että kellarissani on Högforssin valurautainen puukattila ja Jäspin ovaalivaraaja. Varaajassa on 6 kW sähkövastus säädettynä 60 asteeseen siltä varalta, että joka päivä ei kerkeä kattilaa puilla lämmittämään.

Mutta nyt siis lämmitys pelaa ja lämpötila on vakio kaiken aikaa. 

Näinpä. Ja ostaa ihan muuta kuin maatalouskauppojen tms. myymää Mobilin lowsmoke öljyä.  Kunnon synteettistä 2-T öljyä,kattelee vaikka netistä hakusanalla jonkin tuoreen testin käryttömästä öljystä.

Nyt on käytössä bell rayn öljyä ,aiemmin oli motulin synteettistä 2T öljyä mutta vaihtui paikallisessa kaupassa nykyiseen.

Onko kokemuksia tällaisesta 2-T öljystä: "STIHL HP Super 2-T seosöljy"

http://www.elfving.fi/index.asp?products.asp?rid=52&sid=1059

Vaikka taitaa tuo Stihlinkin 2-T öljy olla jotain Mobilin purkittamaa, jossa on vain Stihlin tarrat päällä?

Olisi vaan kauppa tuossa lähellä josta tuota saa...mutta näyttää olevan vain osasynteettistä tuo öljy.

 

Saako mistään enää kunnollisia huopakumisaappaita, joissa huovat ovat irrotettavia paksuja tossumallisia "huopikkaat"-huopia, a la Puolustusvoimat?

Kaikissa rautakaupoissa tuntuu nykyään olevan enää joitain rimpuloita Nokian uusia malleja, joissa huopa (sisäkenkä) on enää mitätön sukka, jossa on reunoissa saumat.

Eli kysymys kuuluu kannattaako moottorisahaan laittaa (ohjeissa suositellun) 4% 2T-öljyseoksen sijasta 2,5% 2-T öljyä bensan sekaan?

Ennen olen aina sekottanut 10 litran kanisteriin 4 desiä 2T öljyä ja hyvin on pelannut. Öljymerkkejä en ole sen enempää jaksanut vertailla.

Kysymys heräsi mieleeni, kun hain 2-tahtiseen moottorikelkkaan bensaa, ja huoltamon omistaja selitti väen vänkään, että kelkkaan ei enää tarvita aikaisemmin käytettyä 4% seosta, vaan nykyiset 2T-öljyt ovat niin hyviä, että ne voitelevat jo 2,5% seoksena. Sitten kyseinen kaveri teki valmiiksi jerrykannullisen kelkkabensaa, eikä ainakaan toistaiseksi ole Lynxi vielä leikannut kiinni. 

Eli sahaan 2,5% vai 4% seos?

Ja sekoitus tietysti 98 oktaaniseen?

Ton combi II hinta pyörii verollisena siinä 6000€ kulmilla riippuen varustuksesta...tuossa hinnasa on sähkömoottori mukana.Isännän kans met olema suunnitelleet puoleksi tuon ostoa.Itellä ei tällä hetkellä pala puita mutta ompahan kone sitten valmiina kun sen aika tulee että niitä puita palaa.

Joo siis 6000 € on tuon sähkömoottorikäyttöisen Palax Combi MII:n hinta.

Traktorikäyttöinen MII pyörii n. 4500 € hintaluokassa (verollinen).

Lisävarusteista voin nyt sanoa ainakin sen verran kokemuksesta, että sekä käsikäyttöistä halkaisuterän säätövipua että hydraulisesti toimivaa käyttäneenä, on tuo hydraulisäätö aika lailla turha lisälaite, ja se myös vie nopeutta pois halkaisusylinteriltä, kun se on toteutettu pääsylinterin ohivirtauksella.

On muuten mahtava tuo Palaxin 4,3 metrin kuljetin, joka lienee kaikissa malleissa jo vakiovarusteena. Varsinkin peräkärryyn tehdessä se helpottaa kummasti, kun kuljettimen saa pitää loivassa kulmassa (puut eivät putoile takaisin kuljettimelta alas = tukkeudu) ja kuljetin kääntyy tuon pari metriä, jolloin kärryn voi täyttää ilman kärryn päällä käyntiä ja kekojen tasoitusta.

Mutta uuden Palaxin ostajille vielä sellainen vinkki, että uusi kone ei välttämättä ole täydessä iskussa ennen hienosäätöä, kuten tässä viestiketjussa on käynyt ilmi. Hienosäädön jälkeen kone on sitten viimeisen päälle hyvä.

Se sinun kone vaatii hieno säätöä! Ota sylinterin päältä musta suoja pelti ja siinä laukasutangolla (neliötanko) on kuusiokolo ruuvilla lukittu laukasujousen kiristys pala ( pienipyörötangon pätkä). Kiristä pikkasen jousta tiukemmalle, mutta elä liikaa, muuten sylinteri takoo pysähtymätä, se on tarkka säädettävä, kun saa kohdalle toimii hyvin. Samoin on epäkesko palikka halkasurännin luona olevassa vipusessa, jolla saa passattua missä kohin aukasee neliötangon lukituksen. Mutta se jousen puristus voima tyrkkää venttiilin vipua toiseen asentoon jolloin sylinteri lähtee liikkeelle. Kannattaa laittaa hyvää ja notkeeta rasvaa venttiilin karakuppiin, ohjekirja neuvoo spreyvaseliinia vaikka ruiskuttaa pienestä ilmareijästä. Tuskin tehtaalla koeajetaan ollenkaan ja sitten käyttäjät ihmettelee kun on pientä toiminta häiriötä. Toivottavasti sait minun sepityksestä selvää.

No nyt tehtiin täsmälleen niin kuin tämän ohjeen ensimmäisessä vaiheessa neuvottiin, ja homma lähti laakista pelittämään! 

Eli juuri tuota laukaisujousta piti kiristää (3 mm kiristys riitti, eli tarkkaa on). Tuo kiristyspalan alkuperäinen asento on hyvä merkitä merkkauspiikillä, joka jättää naarmun metalliin, jotta sitten tietää kuinka paljon kiristyspalaa siirtää. Kun palan kuusiokoloruuvin avaa se ampuu jousen auki, ja sen jälkeen on mahdotonta sanoa missä kohtaa jousi oli.

Epäkeskoon palikkaan ei tarvinnut koskea, vaikka senkin toimintaperiaate on nyt tiedossa. Tuo jousen 3 mm kiristys riitti.

Nyt sirkkelistä putoava puu laukaisee halkaisutunkin todella herkästi, ja pienikin puu saa sen liikkeelle. Alkuperäisessä säädössä tunkki ei lähtenyt minnekään ellei puu ollut reilusti yli 10 cm paksuinen ja painava.

Ohjekirjassa on kohtuullisen hyvät kuvat noista säätöpaikoista, mutta varsinaisen säädön ohjeistus on vähän hatara.

Mutta homma on kunnossa siis ja kone pelittää kuin unelma. Kiitos vielä kerran Zapelle!